Hmeimimin lentotukikohta
| Hmeimimin lentotukikohta | |
|---|---|
 Satelliittikuvassa vuodelta 2024. |
|
| Sijainti | Latakian maakunta, Syyria |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | lentotukikohta |
| Liikenneyhteydet | |
| Tärkein keskus ja etäisyys | Latakia |
Hmeimimin lentotukikohta (arab. قاعدة حميميم الجوية, Qā‘idat Ḥumaymīm al-jawwiyya, ven. Авиабаза «Хмеймим», Aviabaza «Hmeimim») on Venäjän asevoimien käyttämä lentotukikohta Syyriassa Latakian maakunnassa. Venäjä on käyttänyt Basil al-Assadin kansainvälisellä lentoasemalla toimivaa tukikohtaa vuodesta 2015 lähtien, jolloin se sekaantui Syyrian sisällissotaan Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon puolella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hmeimimin lentotukikohta perustettiin Venäjän puuttuessa Syyrian sisällissotaan maan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon puolella. Assadin hallinto oli vuonna 2015 romahtamisen partaalla ja maa kääntyi vanhan liittolaisensa Venäjän puoleen. Syyria pyysi virallisesti Venäjän sotilaallista apua, josta solmittiin sopimus Venäjän kanssa 26. elokuuta 2015. Venäjä, joka oli aikaisemmin toimittanut maahan apua meriteitse, sai käyttöönsä Basil al-Assadin kansainvälisen lentoaseman jolle Hmeimiminä tunnetuksi tullut lentotukikohta perustettiin. Paikalle alkoi saapua Venäjän ilmavoimien koneita Iranin ja Irakin ilmatilan kautta syyskuun puolessavälissä. Venäjän liittokokousantoi luvan niiden operatiivisille lennoille Syyriassa 30. syyskuuta.[1]
Operatiivisten lentojen alkaessa Venäjän ilmavoimilla oli Syyriassa 33 lentokonetta. Niistä 12 oli Su-24M2-pommikoneita, 12 Su-25M/UB-rynnäkkökoneita, 4 Su-34-pommikoneita, 4 Su-30SM-monitoimihävittäjää ja 1 Il-20M-valvontakone. Niiden lisäksi paikalla oli 12 Mi-24P-taisteluhelikopteria ja 5 Mi-8MTš-kuljetushelikopteria. Tukikohdan suojauksesta vastasi 810. merijalkaväen prikaati, T-90A-panssarivaunukomppania ja S-300V4-ilmatorjuntapatteri. Paikalle tuli myöhemmin vielä toinen S-300-ilmatorjuntapatteri.[1] Venäjän ilmavoimien Suhoi 24 -koneen pudotuksen jälkeen marraskuussa 2015 Venäjä toi paikalle myös S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.[2] Kaluston määrää on myöhemmin kasvatettu ja kutistettu tarpeen mukaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mark Galeotti: ”17. Syyria 2015- (I): odottamoton interventio”, Putinin sodat : Tšetšeniasta Ukrainaan. (suom. Jere Saarainen) Minerva Kustannus, 2023. ISBN 978-952-375-840-7
- ↑ Jonathan Marcus: Russia S-400 Syria missile deployment sends robust signal BBC News. 1.12.2015. BBC. Viitattu 13.11.2024. (englanniksi)