Horatiusten vala

Jacques-Louis David: Horatiusten vala (1784).

Horatiusten vala (ransk. Le Serment des Horaces) on ranskalaisen Jacques-Louis Davidin tunnettu historiamaalaus vuodelta 1784. Maalauksen aiheena on Antiikin Rooman aikainen legenda 600-luvulla eaa. eläneistä kolmesta Horatiuksen veljeksestä, jotka valittiin Rooman edustajina taistelemaan Alba Longaa edustaneita Curiatiuksia vastaan. Maalaus esittää Horatiuksia vannomassa valaa, jonka mukaan he ovat valmiita joko voittamaan taistelun tai kuolemaan. Horatiusten valaa pidetään uusklassisen maalaustaiteen merkkiteoksena.

Maalauksen korkeus on 3,3 metriä ja leveys 4,25 metriä. Se kuuluu nykyään Louvren taidemuseon kokoelmiin.

Aihe

David maalasi Horatiusten valan vuonna 1784 saamansa kuninkaallisen tilauksen seurauksena, ja hän matkusti työskentelemään Roomaan saadakseen siihen innoitusta. Aiheen hän ilmeisesti lainasi Pierre Corneillen vuonna 1640 ilmestyneestä klassikkonäytelmästä Horatius, joskaan maalaus ei suoraan perustu mihinkään näytelmän kohtauksista. Alkujaan tarina on peräisin Titus Liviukselta, joka ei tosin myöskään mainitse valaa.

Tarinan mukaan Rooman ja Alba Longan kaupunkivaltioiden välinen sota päätettiin lopettaa siten, että kummastakin kaupungista valittiin kolme veljestä taistelemaan toisiaan vastaan. Rooman edustajiksi valittiin Horatiukset ja Alba Longan edustajiksi Curiatiukset, vaikka he olivat avioliiton kautta sukua toisilleen. Maalauksessa Horatiusten veljesten isä on juuri antamassa heille miekkoja, samalla kun perheen naiset surevat taustalla. Kaksi nuorempaa naista ovat Curiatiusten sisar ja vanhimman Horatiuksen vaimo Sabina sekä Horatiusten sisar ja yhden Curiatiuksen vaimo Camilla. Taaimpana Horatiusten äiti pitelee lapsenlapsiaan. Maalauksessa Horatiusten vannoma vala ilmentää isänmaallisuutta ja samalla stoalaista tyyneyttä.

Tyyli ja vastaanotto

Piirros maalauksessa näkyvistä erilaisista geometrisista akseleista.

Horatiusten vala on nähty uusklassisen tyylin uraauurtavana mestariteoksena, sillä se poikkesi toteutukseltaan niin selvästi aiemmasta rokokootyylistä. Asetelma on karun yksinkertainen ja sekä taustalla näkyvä huone että sotureiden asennot on sommiteltu tiukan geometrisesti. Hahmot on kuvattu etualalla jähmettyneissä asennoissa tyhjien tilojen erottamina kuin näyttämöllä. Hillityt värit, kirkas valaistus ja hahmojen selvästi erottuvat ääriviivat sekä yleensä koko teoksen ankara yksinkertaisuus edustivat kaikki poikkeamaa rokokootyylistä. Maalauksessa on myös luotu kontrasti mies- ja naishahmojen välille: Miesten vartalot noudattelevat suoria geometrisia linjoja ja heidän asunsa ovat kirkkaamman väriset, kun taas naisten vaatteiden värit ovat laimeammat ja heidän vartalonsa ovat mutkalla.

Horatiusten vala oli valmistuttuaan ensi kerran esillä Davidin Rooman ateljeessa vuonna 1785 ja myöhemmin samana vuonna Pariisin salongissa. Se nostatti heti sensaation ja tulkittiin uuden tyylisuuntauksen manifestaatioksi, vaikka käsitettä uusklassismi ei ollutkaan vielä olemassa. Myöhemmin Horatiusten valaa tulkittiin, luultavasti vastoin Davidin alkuperäistä ajatusta, myös poliittisena ohjelmanjulistuksena, jossa tuomittiin Ranskaa hallinnut turmeltunut aristokratia ja vaadittiin paluuta tasavaltaisen Rooman ankariin ja patrioottisiin kansalaishyveisiin. Maalaus ja sen vastaanotto joka tapauksessa tekivät Davidista Ranskassa suoranaisen sankarin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Horatiusten vala Wikimedia Commonsissa

• Mahabir, Navin: David, The Oath of the Horatii: The French Revolution in Painting (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Pohjois-Carolinan yliopisto