Ilmajoen helluntaiseurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmajoen helluntaiseurakunta
Ilmajoen helluntaiseurakunta helmikuussa 2023.
Ilmajoen helluntaiseurakunta helmikuussa 2023.
Suuntautuminen kristinusko
Kirkkokunta helluntaiherätys
Perustettu 1929
Puheenjohtaja Marko Övermark
Pääkirkko Riihitie 1
60800 Ilmajoki
TV UskoTV[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Ilmajoen helluntaiseurakunta (aik. Ilmajoen Elim-seurakunta) on ilmajokinen vuonna 1929 perustettu helluntaiseurakunta. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Ilmajoen keskustassa, Riihitiellä. Seurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja on Marko Övermark ja hallituksen puheenjohtaja Juhana Lähdesmäki.[2]

Ilmajoen helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1]

Seurakunnan perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajoen helluntaiseurakunta sai alkunsa 1920-luvun puolivälissä kun vapaakirkolliset Esteri Heiskanen ja Aune Nieminen evankelioivat Huissin Majalahdessa. Heidän ensimmäiset kokouksensa järjestettiin vuonna 1926. Ylistarolainen K. A. Ylenius oli ensimmäinen helluntaiherätyksen puhuja Huissilla.[3]

Huissin herätyksen myötä uskoon tulleet kokoontuivat yhteen koteihin. 30. kesäkuuta 1929 järjestettiin Hakala-Rannan talossa hengelliset kesäjuhlat ja samassa yhteydessä järjestettiin kastetilaisuus. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä kokoonnuttiin uudelleen yhteen tarkoituksena järjestäytyä seurakunnaksi. Perustavassa kokouksessa seurakunnan johtoon valitiin Iisakki Hakala-Ranta ja diakoniksi Martta Majalahti.[3]

1930-luvun toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan seurakunta kokoontui eri kodeissa. Talvisaikaan seurakunnassa järjestettiin raamattuviikkoja ja järjestettiin yleisiä kokouksia. Kesäisin seurakunta järjesti suurempia juhlia ulkotiloissa. Seurakunta järjesti kastetilaisuuksia Ilmalammilla ja Västinlammilla. 1930-luvulla seurakunnan työhön osallistui myös paluumuuttajia Pohjois-Amerikasta.[4]

Vuoden 1937 vaiheilla seurakunnan työ laajeni myös Koskenkorvalle. Talvisodan puhjettua myös seurakunnan toiminta vaikeutui.[4]

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan loputtua herätyskokousten pito jälleen lisääntyi, sillä yleinen kiinnostus hengellisiin asioihin heräsi. Väkeä liikkui ympäri pitäjää kokouksissa. 1950-luvun aikana seurakunnan toiminta laajentui Huhtimäeltä Ilmajoen keskustaan, Nikkolankylään ja jälleen Koskenkorvalle.[5]

Vuoden 1976 alusta alkaen seurakunta sai vakinaisemman kokoontumispaikan, kun Seppo ja Kaisu Hautala luovuttivat tiloja seurakunnan käyttöön. Vuosikymmenen loppupuolela alkoi Niilo Yli-Vainion vilkkaampi toiminta. Yli-Vainio piti Ilmajoen kunnantalon juhlasalissa kokouksia vuosina 1978–1981 ja runsaimmillaan kokouksiin osallistui 500–600 henkeä.[6]

Ilmajoen helluntaiseurakunta ryhtyi 1970-luvun lopulla oman rukoushuoneen rakentamistyöhön. Yhdistys osti syyskuussa 1979 tontin Riihivainion alueelta. Vuosikokouksessa 1984 yhdistys päätti ryhtyä rakennushankkeen toteuttamiseen. Rukoushuone vihittiin käyttöön marraskuussa 1986.[6]

Saarnaajat ja evankelistat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet Ilmajoen helluntaiseurakunnan saarnaajina ja evankelistoina.

  • Aro-Panula, Veikko & muut: Ilmajoen helluntaiseurakunta 1929–1989. Ilmajoki: Ilmajoen helluntaiseurakunta, 1989. ISBN 952-90-1291-8
  1. a b Tuottajat UskoTV. Viitattu 4.8.2024.
  2. Yhteystiedot Ilmajoen helluntaiseurakunta. Viitattu 8.9.2022.
  3. a b Aro-Panula 1989, s. 11–15
  4. a b Aro-Panula 1989, s. 16–19
  5. Aro-Panula 1989, s. 20–23
  6. a b Aro-Panula 1989, s. 24–50

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]