Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (eng. climate change adaptation) on ilmaston lämpenemisestä odotettavissa oleviin vaikutuksiin ja jo tapahtuneisiin ilmastomuutoksiin mukautumista ja varautumista ihmisen ja luonnon toimesta. Sopeutumisessa voidaan minimoida haittoja ja hyödyntää etuja.[1] Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eroaa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mikä on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämiseksi.
Sopeutumiskeinoja arvioidaan muun muassa taloudellisen tehokkuuden ja hinnan, joustavuuden, kiireellisyyden, reiluuden, tarvittavien luonnonvarojen sekä terveysvaikutusten ja turvallisuuden mukaan. Sopeutumiskeinojen hyödyllisyys voi vaihdella alueittain. Esimerkiksi tulviin ja rantojen eroosioon sopeutuminen on vaikeampaa kehitysmaissa kuin kehittyneissä maissa[2].
Sadannan muutoksista johtuvien kuivuuskausien ja vuoristojäätikköjen pienenemisen vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla sadevettä talteen. Pilviä saatetaan joissain tapauksissa voida kemiallisin keinoin ohjata satamaan siellä, missä sadetta tarvitaan eniten. Jäätikköjärviä voidaan padota niiden katoamisen estämiseksi, kuten joissain valtioissa on jo alettukin tehdä[2].
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Mahdollisia vaikutuksia ympäristölle ja sivilisaatiolle on monia, pääasiassa kuitenkin keskimääräisen lämpötilan nousu kaikkialla maailmassa. Tämä johtaa mm. merenpinnan tason nousuun ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen.
Muutokseen voidaan varautua kahdella tavalla: ennakoivasti tai reaktiivisesti. Esimerkki ennakoivasta sopeutumisesta on rakentamisen välttäminen alueilla, joita tulvat tai hirmumyrskyt uhkaavat. Reaktiivista sopeutumista on varautuminen tulvien ja hirmumyrskyjen aiheuttamiin vahinkoihin.[3] Tutkijoiden mukaan ennakoiminen on taloudellisesti halvelmpi vaihtoehto.[4]
Sopeutumisstrategioita ja kansainvälisiä sopimuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi laati ensimmäisena maana maailmassa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005. Vuonna 2014 laadittiin uusi vuoteen 2022 ulottuva suunnitelma.[5] Tuorein Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 julkaistiin helmikuussa 2023.[6] Valtionneuvoston selonteossa strategiassa todetaan, että sopeutumisuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. [7]
Euroopan unioni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2021 EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.[8] Aikaisempi strategia oli vuodelta 2013.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eri yhteiskunnan alueilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmastonmuutokseen sopeutuminen terveydenhuollossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmaston lämpenemisellä on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen ja terveydenhuoltoon, muun muassa helleaaltojen tai muiden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien sähkökatkosten, vesivälitteisten epidemioiden, zoonoottisten ja vektorivälitteisten infektiosairauksien sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyvien terveyshaittojen muodossa. [9] Sosiaali- ja terveysministeriö laati vuonna kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman.[10] Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92.[11] Suunnitelman mukaan ilmastonmuutoksen sopetuminen koskee erityisesti ehkäiseviä terveyspalveluita ja terveysneuvontaa, koska näissä palveluissa on mukana erityisen herkät ryhmät, kuten esimerkiksi vanhukset, lapsiperheet, kroonisia sairauksia sairastavat sekä kodittomat.[11]
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maataloudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmastonmuutoksella on kahdenlaisia vaikutuksia myös Suomen maatalouteen, erityisesti peltoviljelyn osalta, toisaalta ilmaston lämpeneminen pidentää satokautta ja mahdollistaa uusien lajien käyttöönoton, mutta toisaalta lisääntyvät äärisäät voivat lisätä tuotantoepävarmuutta ja aiheuttaa vahinkoa tuotannolle tai sadolle ja saattavat mahdollistaa kasvi- ja eläintautien sekä tuholaisten leviämisen.[12][13] Ruokajärjestelmiä tukevat ekosysteemipalvelut, kuten pölytys ja maaperän kasvukunto, ovat myös heikentyneet esimerkkien pölyttäjien vähentyessä.[14][15] Ruokajärjestelmille on olemassa useita sopeutumiskeinoja, joita voidaan tukea muun muassa politiikan keinoin. Tällasia ovat esimerkiksi ilmastokestävien lajikkeiden jalostus, maatalouden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisääminen, erilaiset hälytys- ja varoitusjärjestelmät sekä vakuutusratkaisut.[13] [16] Viljelyjärjestelmien ja maatalouden monimuotoisuus vähentää ympäristövaikuksia ja lisää viljelyvarmuutta. Monimuotoisuutta voidaan parantaa muun muassa vuoroviljelyn, syyskylvöjen ja vedenkäytön tehostamisen avulla.[12]
| Taulukko 1. Esimerkkejä Suomen maanviljelyn keinoista sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (Ilmasto-opas.fi) | ||
|---|---|---|
| Vaikutus | Näin hyödynnän tai sopeudun | |
| Pidempi kasvukausi
Tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja |
Uudet pidemmän kasvukauden lajit ja lajikkeet
Lannoitus satopotentiaalin mukaan |
Viljelykierto
Taudinkestävät lajikkeet Hallittu tautientorjunta |
| Rankkasateet | Laonkestävät lajikkeet
Tukikasvit Kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit |
Salaojitus
Ojitus Maan kasvukunnosta huolehtiminen |
| Kuivuusjaksot | Syyskylvöiset lajit
Arvokasvien kastelu |
Aikaisempi kylvöajankohta |
| Helleaallot | Kuumuutta kestävät lajikkeet | Monipuolinen kasvikirjo |
| Syyssateet | Aikaisempi kevätkylvö
Syyskylvöiset lajit |
Salaojitus
Ojitus |
| Leudontuvat talvet
Tuholaisia |
Syysviljat
Syysöljykasvit |
Monipuolinen kasvikirjo
Suorakylvö |
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakentamisessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maa- ja metsätalousministeriön 2011 julkaiseman tutkimuksen Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua - Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilta mukaan imastonmuutoksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon rakennetun ympäristön kehittämisen koko ketjussa, aina alueidenkäytön suunnittelusta rakennusten sijoitteluun, rakentamiseen ja elinkaaren aikaiseen käyttöön ja ylläpitoon sekä liikenteeseen asti.[17]
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sateet ja tulvat sekä lämpötilan nousu vaikuttavat rakennusten ja koko infrastruktuurin suunnitteluun ja ylläpitoon sekä rakennustöihin.[18] Paikoin kohonnut tulvariski muun muassa lisää alueen perusrakenteeseen ja rakennusten ulko-osiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.[17] Myös lumi - ja tuulikuorman on vuosituhannen alussa laskettu kasvavan ja näillä olevan suuria vaikutuksia muun muassa rakennusten pintamateriaaleihin.[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4
- ↑ a b IPCC AR4, Osa 2
- ↑ Mitä sopeutuminen tarkoittaa? Ilmasto-opas. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 9.7.2013.
- ↑ HS Ympäristö | Kovin isku osuu kahteen tärkeään toimialaan – Jos sopeutuminen unohdetaan, suomalaisia odottaa ilmastonmuutoksen aiheuttama miljardien eurojen lisälasku Helsingin Sanomat. 28.4.2022. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022 Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 16.2.2023. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ VNS 15/2022 vp: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 - Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa VNS 15/2022 vp. 15.12.2022. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Neuvosto hyväksyi EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi www.consilium.europa.eu. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Terveydenhuollon tulee varautua ilmastonmuutokseen jo nyt Lääkärilehti.fi. 5.6.2023. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - THL thl.fi. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Päivi Meriläinen, Mikko Paunio, Virpi Kollanus, Jaana Halonen, Jouni Tuomisto, Suvi Virtanen, Sakari Karvonen, Elina Hemminki, Heli Kuusipalo, Riitta Koivula, Henna Mäkelä, Sari Huusko, Liina Voutilainen, Lena Huldén, Susanna Raulio, Ilmo Keskimäki, Timo Partonen, Satu Mänttäri, Anna-Kaisa Viitanen, Pauliina Kangas, Sirpa Sarlio, Krista Lyyra, Seija Viljamaa, Kristiina Mukala: Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031) julkaisut.valtioneuvosto.fi. 25.5.2021. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Millä keinoilla maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen? Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä – myös Suomessa varauduttava maatalouden tuotantoepävarmuuksien lisääntymiseen Luonnonvarakeskus. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys yle.fi. 1.4.2020. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys yle.fi. 1.4.2020. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen | Ilmasto-opas www.ilmasto-opas.fi. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Simo Haanpää, Juha Jokisalo, Kirsti Jylhä, Jukka Käyhkö, Jukka Lahdensivu, Lasse Makkonen, Hanna Tietäväinen, Juha Vinha, Irmeli Wahlgren: Alueidenkäyttö, yhdyskunnat ja rakentaminen, s. 98–110. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, 2011. ISBN 978-952-453-681-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.1.2024).
- ↑ Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Rakennusteollisuus RT. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Ala-Outinen Tiina, Harmaajärvi Irmeli, Kivikoski Harri, Kouhia Ilpo, Makkonen Lasse, Saarelainen Seppo, Tuhola Markku, Törnqvist Jouko: Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön VTT tiedotteita 2227. 2004. VTT. Viitattu 22.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmasto.org: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- (Helsingin yliopiston) Tiedekulma podcast: Sopeudu suomalainen (2019) (soundcloud.com)
- Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 - Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa
- Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)
- Maatalouden sopeutumiskeinoja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (www.ilmasto-opas.fi ja Luonnonvarakeskus 2017)
| Syyt | |
|---|---|
| Vaikutukset | |
| Tiede | |
| Keskustelu ja politiikka |