Iltalehti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1980 perustettua lehteä. Aiempia samannimisiä julkaisuja luetellaan täsmennyssivulla.
Iltalehti
Lyhenne IL
Lehtityyppi iltapäivälehti
Kustantaja Alma Media Suomi Oy
Julkaisija Alma Media Suomi Oy
ISSN ISSN 0355-5461
Levikki 71 195 (2014)
Perustettu 1980
Päätoimittaja Perttu Kauppinen
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma–la
Kieli suomi
Aiheesta muualla
Kotisivu

Iltalehti (IL)[1] on suomalainen iltapäivälehti ja verkkopalvelu.[2] Se perustettiin vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainokseksi. Iltalehden kustantaja on Alma Media -konserniin kuuluva Alma Media Suomi Oy. Lehden vastaava päätoimittaja on Perttu Kauppinen.[3]

Iltalehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Lauantaisin ilmestyvä lehti on myynnissä koko viikonlopun ja sisältää myös Viikonvaihde-liitteen.lähde?

Iltalehti on Suomen toiseksi suurin digitaalinen uutismedia ja sanomalehti. KMT 2023 -tutkimuksen mukaan Iltalehden verkkopalvelulla ja paperilehdellä on viikoittain yhteensä 2,83 miljoonaa lukijaa. Keskimääräisellä paperilehden numerolla on 175 000 lukijaa [4].

Suomalaiset luottavat iltapäivälehtiin vähemmän kuin päivälehtiin tai TV-uutisiin. Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksen mukaan Iltalehteä ja sen kilpailijaa Ilta-Sanomia pitää luotettavana tai melko luotettavana 65 prosenttia suomalaisista. [5] Yleä pitää luotettavana tai melko luotettavana mediana 89% suomalaisista, Helsingin Sanomia 81%, Iltalehti 65% ja ilmaisjakelulehdet 60% ovat vähiten luotettuja. Suurinta epäluottamus iltapäivälehtiin on vasemmistoliiton äänestäjissä.[6]

Iltalehden journalismia käsiteltiin Julkisen sanan neuvostossa vuosina 2014–2023 yhteensä 86 kertaa. Näistä tapauksista lehti sai 35 langettavaa päätöstä, enemmän kuin mikään muu suomalaismedia. Seuraavina tulivat Yle (83 käsittelyä, 27 langettavaa päätöstä), Ilta-Sanomat (56, 24) ja Helsingin Sanomat (69, 17).[7]

Levikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: [8][9][10][11][12][13][14] [15]

Iltalehti verkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltalehden verkkosivut avattiin 5. lokakuuta 1995 nimellä Iltalehti Online, joka oli käytössä vuoteen 2006 asti.[16] Iltalehden verkkosivustolla vierailee viikoittain noin 3,1 miljoonaa eri kävijää (tilanne viikolla 4/2015) ja se on kävijämääriensä perusteella Suomen toiseksi suosituin verkkosivusto.[17]

Iltalehti ylläpiti aiemmin verkkosivuillaan avointa keskustelupalstaa, joka kuitenkin suljettiin joulukuussa 2015 lehden siirtyessä uutisten kommentoinnin esimoderoituun malliin.[18]

Maaliskuussa 2021 Iltalehti perusti maksullisen digitaalisen Plus-palvelun. Palvelulla oli syyskuussa 2023 noin 50000 tilaajaa [19] ja se on Helsingin Sanomien jälkeen Suomen toiseksi tilatuin digitaalinen lehti. [5]

Maaliskuussa 2022 Iltalehti avasi verkkosivuillaan tilaajilleen lehden ensimmäisen vuosikymmenen 1980-luvun kaikki lehdet digitoituina näköislehtinä. [20] Saman vuoden kesäkuussa tuli luettavaksi 1990-luvun lehdet [21] ja syyskuussa arkistoon julkaistiin kaikki 2000-luvun lehdet eli kaikki tähän mennessä ilmestyneet lehdet ovat nyt luettavissa.[22]

Iltalehti-lehden historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1913 Helsingissä ilmestyi Iltalehti-niminen lehti, jonka vastaava toimittaja oli Juho Torvelainen. Iltalehti-nimistä lehteä julkaistiin myös vuosina 1919–1930, silloinkin Uuden Suomen rinnakkaisjulkaisuna. Ennen Iltalehteä Ilta-Sanomien kilpailijana ilmestyi 1973–1975 Yhtyneiden Kuvalehtien Iltaset.[23]

Vuonna 2023 Iltalehti poisti verkkosivujensa arkistoista kaikkiaan 33 Ukrainan sotaa käsittelevää artikkelia, jotka oli kirjoittanut lehden ukrainalainen avustaja, kun oli käynyt ilmi, että juttujen valokuvat eivät olleet hänen itsensä ottamia, toisin kuin hän oli väittänyt.[24]

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Journalisti-lehden laskelmien mukaan vuosina 2023–2024 Iltalehti oli kirjoituksissaan ammattiyhdistysliikettä kohtaan kriittisempi kuin Helsingin Sanomat tai Kaleva ja vertailluista eniten Orpon hallituksen linjoilla. Iltalehti käsitteli ammattiyhdistysliikettä näkökulmateksteissään pelkästään kriittiseen sävyyn. Se julkaisi Orpon hallitukselle myötämielisiä tekstejä yli kaksi kertaa useammin kuin Helsingin Sanomat.[25]

Päätoimittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Iltalehden päätoimittajina vuodesta 1980 alkaen:[26]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professorit Heikki Luostarinen ja Raimo Salokangas päätyivät vuonna 2022 tekemässään tutkimuksessa arvioon, että Iltalehden pääkirjoitus noudattelee pitkälti Kokoomuksen poliittista linjaa. Luostarisen ja Salokankaan mukaan artikkeleissaan Iltalehti kehuu porvarihallitusta ja haukkuu punavihreää hallitusta. Professorien mukaan lehden toimintaa voi kuvata teräväksi vallan vahtikoiran työksi, mutta myös poliittisten sympatioiden ja antipatioiden ohjaamaksi journalismiksi. Lehden kieli ei ole heidän mukaansa pelkästään kriittistä, vaan usein kohteitaan halventavaa ja naurunalaistavaa.[27]

Muun muassa Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski arvosteli Luostarisen ja Salokankaan tutkimusmetodeja. Myöhemmin Luostarinen ja Salokangas totesivat kirjoittaneensa väitteensä tarkoituksellisen räväkästi ja revitellen nähdäkseen, miten Iltalehti reagoi siihen.[28] Tutkimusta ei ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: I Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 28.11.2020. Viitattu 22.1.2016.
  2. ↑ Kivelä, Kari: Iltalehden linja: Iltalehti. 13.3.2009. Arkistoitu 13.3.2009. Viitattu 21.9.2020.
  3. ↑ Perttu Kauppinen on valittu Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi Helsingin Sanomat. 16.2.2021. Arkistoitu 16.2.2021. Viitattu 18.3.2021.
  4. ↑ Media Audit Finland: KMT 2023 mediaauditfinland.fi.
  5. ↑ a b Uutismedia verkossa 2023 trepo.tuni.fi. Arkistoitu 14.6.2023. Viitattu 26.9.2023.
  6. ↑ Uutismedia verkossa 2023 (s.48, taulukko 13) trepo.tuni.fi. Arkistoitu 14.6.2023. Viitattu 13.7.2024.
  7. ↑ Honkonen, Marja: Moni toimitus saa Julkisen sanan neuvoston nuhteet vain, koska ei lue palautteita. Journalisti kävi läpi JSN:n päätökset kymmenen vuoden ajalta. Eniten langettavia sai Iltalehti. Journalisti, 8.12.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2024.
  8. ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/01/KMT_2020_lukijamaarat-26-01-2021.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2019/06/KMT-2018-lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ https://web.archive.org/web/20130928124940/http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/KMT_Lehdistotiedote_17.09.2013.pdf
  13. ↑ https://nettikmt.kantar.fi/NettiKMT/documents/2017/KMT%20Yhteenvetoraportti%202017.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ https://web.archive.org/web/20161012235453/https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2016/09/KMTS15K16_Lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_ja_kokonaistavoittavuudet.pdf
  15. ↑ https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/11/KMT-2022-lukijamaarat-liite.pdf
  16. ↑ Partanen, Joonas: Iltalehden nettisivut julkaistiin tasan 25 vuotta sitten – katso miltä ne ovat vuosien varrella näyttäneet Iltalehti. Arkistoitu 7.10.2020. Viitattu 5.10.2020.
  17. ↑ Suomen web-sivustojen viikkoluvut TNS. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 28.1.2015.
  18. ↑ Iltalehti uudistaa verkkokeskusteluaan iltalehti.fi. 17.11.2015. Alma Media Oyj. Arkistoitu 21.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  19. ↑ Iltalehti tavoittaa yli 2,8 miljoonaa suomalaista joka viikko – Iltalehti Plus jatkaa myös kasvuaanViitattu 26.9.2023
  20. ↑ ”Rasvattu vanki luikahti soppaluukusta” – lue tämä ja paljon muuta 1980-luvun Iltalehdistä, nyt digitaalisena! Iltalehti. 9.3.2022. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  21. ↑ Partanen, Joonas: 90-luvun Iltalehdet - ysäriarkisto tarjoaa 1990-luvun lehdet 20.6.2022. Iltalehti. Viitattu 21.9.2022.
  22. ↑ Partanen, Joonas: 2000-luvun Iltalehdeen koko arkisto nyt julki - koko IL historia luettavissa 20.9.2022. Iltalehti. Viitattu 21.9.2022.
  23. ↑ Kivioja, Pasi: Alaston lööppi. Millaiset uutiset myyvät tabloid-lehtiä – ja miksi? Lähitarkastelussa Ilta-Sanomien lööpit, etusivut ja myyntiluvut vuonna 2002. (Pro gradu -tutkielma) Tampere: Tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto, 2004. Tutkielma verkossa (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Media | Iltalehti poisti kokonaan 33 Ukrainan sotaa käsittelevää artikkeliaan – Avustajan työssä ”epäeettistä toimintaa” Helsingin Sanomat. 30.5.2023. Viitattu 21.9.2023.
  25. ↑ Manu Haapalainen: ”Viisaampi väistää” – Journalisti selvitti, miten kolme lehteä otti kantaa ay-liikkeen ja hallituksen kiistaan Journalisti. 7.3.2024. Viitattu 14.3.2024.
  26. ↑ Iltalehden tarina Iltalehti. Viitattu 11.5.2023.
  27. ↑ Puheenvuoro Kanavassa: Iltalehden poliittinen jyrkkyys on kasvussa, sanovat professorit tutkimukseensa vedoten Suomenkuvalehti.fi. 1.6.2022. Arkistoitu 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022.
  28. ↑ Muuttuuko koko media iltapäivälehdiksi verkkolukijoita houkutellessaan – ja tarttuvatko samat tehokeinot jopa tutkimukseen?Viitattu 26.9.2023

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iltalehti&oldid=22709867”