Intimacy (vuoden 2001 elokuva)
| Intimacy | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Patrice Chéreau |
| Käsikirjoittaja | |
| Perustuu | Hanif Kureishin romaaniin |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Eric Neveux |
| Kuvaaja | Francois Gedigier |
| Leikkaaja | François Gédigier |
| Tuotantosuunnittelija | Hayden Griffin (käännä suomeksi) |
| Pukusuunnittelija | Caroline de Vivaise |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Espanja |
| Tuotantoyhtiö |
Téléma Studio Canal Arte Westdeutscher Rundfunk Arte France Cinéma France 2 Cinéma Azor Films Mikado Film |
| Ensi-ilta | 2001 |
| Kesto | 120 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Intimacy on vuonna 2001 ensi-iltansa saanut Patrice Chéreaun ohjaama eurooppalainen yhteistuotantoelokuva.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jay (Mark Rylance) on jättänyt vaimonsa ja kaksi poikaansa ja asuu nyt yksin huonokuntoisessa talossa. Hän aloittaa seksisuhteen naisen kanssa (Kerry Fox), jonka nimeä ei edes tiedä. Vähitellen Jay alkaa ihastua naiseen ja eräänä päivänä seuraa häntä läpi Lontoon katujen harmaalle esikaupunkialueelle. Tie johtaa teatteripubiin, jossa nainen näyttelee iltaisin. Hän saa tietää, että naisen nimi on Claire ja että tällä on aviomies (Timothy Spall) ja poika. Siltä istumalta hän päättää lopettaa suhteen, koska alkaa ajatella ja kaivata omia poikiaan. He tapaavat vielä kerran, intiimimmin kuin koskaan.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan seksikohtaukset aiheuttivat kohun Englannissa ja Ranskassa. Film-O-Holic -sivuston Mari Verho rinnasti elokuvan Viimeiseen tangoon Pariisissa ja piti sen ansioina hienoa näyttelijäntyötä ja erityisesti Jayn (Mark Rylance) henkilöhahmon monisyisyyttä. Sivuosassa nähtävä Marianne Faithfull on Verhosta mainio karhea lisä näyttelijäkaartiin.[2] MTV3:n Tuuve Aro harmitteli elokuvan markkinointia pelkällä rajulla seksillä, vaikka hänestä Intimacy tavoittaa ”jotakin olennaista ihmisyydestä, sen vahvuuksista ja heikkouksista, peloista ja toiveista joiden varassa kaikki lopulta pyristelevät”.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Varjola, Markku: Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000–2007, s. 17. Helsinki: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry, 2008. Arkistoitu 16.10.2013. (pdf) (viitattu 18.11.2012).
- ↑ Verho, Mari: Eräänlainen tango Lontoossa 22.9.2001. Film-O-Holic.com. Viitattu 21.11.2012.
- ↑ Aro, Tuuve: Intimacy MTV Uutiset. 14.5.2002. Viitattu 31.10.2019.
