Isokeltasiipi
| Isokeltasiipi | |
|---|---|
 koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Keltasiivet Lithosiinae |
| Suku: | Lithosia |
| Laji: | quadra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lithosia quadra |
|
| Katso myös | |
Isokeltasiipi (Lithosia quadra) on siilikkäisiin kuuluva, keskikokoinen ja kapeasiipinen yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isokeltasiiven sukupuolet ovat täysin erinäköiset. Koiraan etusiivet ovat pohjaväriltään harmaanruskeat, kärjestään tummemmat tai kellertävät ja laajalti kiiltävät. Siiven tyviosa on keltainen ja etureunasta mustanruskea. Takasiivet ovat kellanharmaat, etureunasta tummemman harmaanruskeat. Naaraan etusiivet ovat kirkkaan keltaiset. Niiden keskivaiheilla siiven etu- ja takareunassa on laajat tummanruskeat, sinisen metallinkiiltoiset laikut ja siiven kärjessä on mustanruskeaa väriä. Lepäävällä perhosella siivet menevät osittain päällekkäin, jolloin täplistä näkyy vain kolme. Takasiivet ovat keltaiset, tyveä kohti harmahtavat. Siipiväli on koiraalla 38–46 mm ja naaraalla 39–56 mm.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isokeltasiipi on laajalle levinnyt laji, ja sitä tavataan läntisimmästä Euroopasta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa isokeltasiipi on eteläinen tulokaslaji, jota tavataan vaihtelevissa määrin vuosittain, mutta pohjoisraja on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan korkeudella. Paikoittain laji on jopa runsas ja ainakin joinakin vuosina Suomessa on myös lisääntyviä populaatioita.[4] Perhosia on lennossa heinäkuun loppupuolelta elokuun puoleenväliin.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokeltasiipi elää lämpimillä metsänreunoilla ja avoimilla hiekkapohjaisilla mailla, mutta vaeltavia yksilöitä voi tavata hyvin monenlaisissa paikoissa. Perhoset ovat yöaktiivisia, aloittavat lentonsa pimeyden laskeuduttua ja jatkavat lentoa pitkälle aamuyölle. Koiraat lentävät valolle, naaraat harvemmin. Päivällä perhonen voi lentää pieniä matkoja häirittynä.[6][4]
Naaras munii noin 250 munaa muutaman kymmenen munan ryhminä puiden kuorille. Toukat kasvavat aluksi hitaasti ja talvehtivat kuorenraoissa. Ne ovat aktiivisia enimmäkseen öisin ja huonolla säällä toukat voivat hakeutua pieniin ryhmiin. Ravinnokseen ne käyttävät jäkäliä, mutta niiden on havaittu syövän myös havununnan (Lymantria monacha) munia ja toukkia. Toukat ovat täysikasvuisia kesäkuun puolivälissä. Kotelo on kotelokopan sisällä kuorenraossa tai sammalen tai jäkälän alla.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää pääasiassa lehtipuiden rungoilla kasvavilla jäkälillä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Isokeltasiipi – Lithosia quadra Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 344–345
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)