Jäähyväiset
| Jäähyväiset | |
|---|---|
| Avskedet | |
 Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1981. |
|
| Ohjaaja | Tuija-Maija Niskanen |
| Käsikirjoittaja | Eija-Elina Bergholm, Vivica Bandler |
| Perustuu | Vivica Bandlerin alkuperäisaiheeseen |
| Säveltäjä | Horacio Salinas |
| Kuvaaja | Esa Vuorinen |
| Leikkaaja | Dubravka Cebulc |
| Tuotantosuunnittelija | Anna Asp |
| Pukusuunnittelija | Mago |
| Lavastaja | Anna Asp |
| Pääosat |
Pirkko Nurmi Carl-Axel Heiknert Kerstin Tidelius Stina Ekblad Elina Salo Sanna Hultman |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ruotsi, Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Cinematograph Ab |
| Levittäjä |
Ruotsin elokuvainstituutti Nordfilm |
| Ensi-ilta | 9.4.1982 |
| Kesto | 90 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Jäähyväiset (Avskedet) on Tuija-Maija Niskasen ohjaama ruotsalais-suomalainen draamaelokuva, joka valmistui 1981 ja sai ensi-iltansa 1982.[1]
Elokuva perustuu teatterinjohtaja Vivica Bandlerin omaan elämään perustuvaan alkuperäisaiheeseen. Siinä käsitellään vauraan pankinjohtajaperheen tyttären homoseksuaalisuuden ja taiteellisen kunnianhimon aiheuttamia konflikteja porvarillisen elämäntavan ja tyrannimaisen isän kanssa.[1] Elokuvan armoton isähahmo perustuu Bandlerin isään Erik von Frenckelliin, ja elokuvassa näytetään ulkokuvia von Frenckellin kotitalosta Helsingin Eirassa.
Elokuvan leikkausvaihe aiheutti riitoja ohjaajan sekä tuottajatahoja edustaneiden Ingmar Bergmanin ja Jörn Donnerin välillä. Vivica Bandler vaati nimensä poistamista alkuteksteistä, koska lopputulos ei hänen mielestään enää vastannut Eija-Elina Bergholmin ja hänen yhteistyönä syntynyttä käsikirjoitusta.[2]
Valmistumisaikanaan hyvin feministisenä pidetty elokuva sai suomalaisilta kriitikoilta varauksellisen myönteisiä arvioita ja herätti suomalaiselokuvaksi poikkeuksellisen suurta huomiota kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Avskedet, Jäähyväiset (suomenkielinen nimi) Elonet.
- ↑ Hänninen, Harto: 29.1. Kino Suomi: Jäähyväiset Yle Teema. 13.8.2014. Viitattu 22.3.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jäähyväiset ja katsojan valta nähdä Elonet. ”Essee joka on julkaistu alun perin vuonna 2000 ilmestyneessä Suomen kansallisfilmografian osassa 9.” Viitattu 22.3.2020.