Jätevesi
Jätevedellä tarkoitetaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä. Jätevedeksi luetaan muukin neste, joka poistetaan käytöstä, sekä niin ikään esim. kaatopaikalta, varastopaikalta tai muulta tällaiselta alueelta tuleva vesi, jos siinä on haitallisessa määrin vieraita aineita.
Jätevesien sisältämät ravinteet, kuten orgaaninen aines, typpi, fosfori ja kiintoaine, voivat aiheuttaa rehevöitymistä. Orgaaninen aines jaetaan biologisesti (biologinen hapenkulutus eli BOD (biochemical oxygen demand)) ja kemiallisesti hajoavaan (kemiallinen hapenkulutus eli COD (chemical oxygen demand)). BOD muodostaa osan COD:sta. Lisäksi jätevesi voi etenkin käsittelemättömänä kuljettaa erilaisia ympäristömyrkkyjä, lääkeainejäämiä ja mikrobeja luontoon sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Puhdistusprosessissa pyritään poistamaan jätevedestä kiintoaine, orgaaninen aines, ravinteet, mikrobit ja raskasmetallit.
Yhdyskuntajätevesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdyskuntajätevesi koostuu kotitalouksien jätevedestä ja jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen verkkoon liittyneen teollisuuden jätevesistä. Yhdyskuntajäteveden laatu vaihtelee viemäröintialueen teollisuuden ja verkostoon pääsevien, laimentavien hule- ja vuotovesien määrän mukaan.
Tyypillisesti pääosa yhdyskuntajätevedestä muodostuu kotitalouksien jätevedestä. Yhden henkilön vedenkulutus vuorokaudessa on keskimäärin 155 litraa.[1]. Tästä pääosa päätyy viemäriin. Yksi henkilö tuottaa orgaanista kuormitusta vuorokaudessa keskimäärin 50 grammaa BOD:ta, 2,2 grammaa fosforia ja 14 grammaa typpeä[2]. Kotitalouksien jätevesi voidaan jaotella mustaan jäteveteen eli ns. vessaveteen ja harmaiseen jäteveteen eli keittössä, peseytymisessä, pyykinpesussa ja siivouksessa muodostuviin jätevesiin. Pääosa orgaanisesta kuormituksesta on mustassa jätevedessä, kun taas harmaat jätevedet muodostavat pääosan vesimäärästä.
Seuraavassa on esimerkkejä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden laadusta. Pitoisuudet ovat vuoden 2011 keskiarvoja.
| Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo [3] | Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo [4] | Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo [4] | |
|---|---|---|---|
| BOD7atu (mg/l) | 390 | 195 | 238 |
| CODCr (mg/l) | 770 | 486 | 528 |
| Fosfori (mg/l) | 9,2 | 7,8 | 6,3 |
| Typpi (mg/l) | 41 | 60 | 46 |
| Kiintoaine (mg/l) | 400 | 263 | 260 |
Jätevedenpuhdistamoille johdetun jäteveden lämpötila vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenajan mukaan, riippuen sijainnista, viemäriverkoston pituudesta ja vuoto- ja sulamisvesien määrästä. Lämpötila voi vuoden kuluessa vaihdella alle 5 asteesta noin 20 asteeseen.
Puhdistusteho tavanomaisella suomalaisella yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla vaihtelee merkittävästi sen mukaan, mistä aineista on kyse. Puhdistamoiden biologiset prosessit on suunniteltu poistamaan orgaanista, biohajoavaa tai helposti saostettavaa kuormitusta eli kiintoainetta, BOD:ta, typpeä ja fosforia. Huonoimmin poistuvat liukoiset, vaikeasti saostettavat ja biohajoamattomat tai hitaasti biohajoavat aineet (osa siitä COD:sta, joka ei sisälly BOD:hen eikä kiintoaineeseen), jotka näin ollen kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi luontoon tai vaikuttavat puhdistamolietteen laatuun.
Merkittävä osa haitta-aineista tai viemäriä tukkivista jätteistä päätyy jäteveteen tavallisista kotitalouksista. Tämän johdosta Suomen Vesilaitosyhdistys on käynnistänyt Pytty-kampanjan, jolla muistutetaan siitä, mitä viemäiriin saa ja ei saa päästää [5].
Teollisuusjätevesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuusjätevesien eli ns. asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien laatu vaihtelee merkittävästi teollisuudenalan mukaan. Viemäriin laskettavien teollisuusjätevesien laatua rajoitetaan ympäristöluvissa, vesihuoltolaitosten yleisissä määräyksissä ja teollisuusjätevesisopimuksissa määrätyillä raja-arvolla. Yleisissä määräyksissä on raja-arvoja mm. raskasmetalleille ja rasvalle [6]. Osa rajoituksista perustuu siihen, että tietyt kemikaalit voivat muodostaa riskin vesihuoltolaitoksen työntekijöille tai aiheuttaa jätevesiverkoston korroosiota [7].
Teollisuuslaitoksilta voidaan tarvittaessa edellyttää jäteveden esikäsittelyä ennen sen johtamista viemäriin. Teollisuuslaitoksilla on myös omia jätevedenpuhdistamoita, joissa puhdistettu vesi voidaan johtaa vesistöön laitosten ympäristölupien mukaisesti. Teollisuusjätevesien laatua, teollisuusjätevesisopimusten laatimista ja haitta-aineiden raja-arvojen asettamista käsitellään laajalti esim. Suomen Vesilaitosyhdistyksen julkaisemassa Teollisuusjätevesioppaassa [7].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus motiva.fi. 27.4.2012. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla finlex.fi. 10.3.2011. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ Jätevesitarkkailun tulokset, Kuopion Vesi kuopio.fi. Arkistoitu 25.7.2012. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ a b Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 hsy.fi. 20.3.2012. Viitattu 14.12.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.pytty.fi/pytty pytty.fi. Arkistoitu 21.12.2012. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ Kouvolan Veden ohjeita teollisuusliittyjille kouvola.fi. Arkistoitu 22.12.2012. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ a b Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50 Teollisuusjätevesiopas – asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, s. 154 s. Helsinki: Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhdyskuntien jätevedet
- Vesikoulu
- Vaarallinen jäte
- Tuotevalmistajien tietoa jätevesien käsittelystä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n laitevalmistajista riippumatonta tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Juomaveden lääkejäämät ovat terveysuhka Yle 14.11.2011.
- Jätevesi kertoo terveydestä, sairaudesta ja elintavoista Erkki Vuori ja Teemu Gunnar, Duodecim 2017;133:1239–41.