Jacob Gade

Jacob Gade
Jacob Gaden muistolaatta Vejlessä
Henkilötiedot
Syntynyt	29. marraskuuta 1879 Vejle, Tanska
Kuollut	20. helmikuuta 1963 (83 vuotta) Assens, Tanska
Ammatti	säveltäjä, kapellimestari
Muusikko
Aktiivisena	1897–1960-luku
Tyylilajit	viihde- ja tanssimusiikki
Soittimet	viulu
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Jacob Thune Hansen Gade (29. marraskuuta 1879 Vejle, Tanska – 20. helmikuuta 1963 Assens, Tanska) oli tanskalainen säveltäjä, viulisti ja teatterikapellimestari, joka on tunnettu erityisesti tangosävellyksestään Jalousie (suom. Mustasukkaisuutta).

Tausta

Thune-poika syntyi Vejleläiseen musiikkiperheeseen. Hänen isällään oli pieni musiikkikauppa, jossa hän myös korjasi soittimia. Isä johti myös kymmenhenkistä orkesteria, joka soitti paikallisissa tilaisuuksissa. Thune seurasi isänsä jalanjälkiä ja alkoi soittaa trumpettia. Jo yhdeksänvuotiaana hän esiintyi isänsä orkesterissa ja kymmenvuotiaana hänet kutsuttiin Kööpenhaminaan esiintymään vierailevana solistina Tivolissa esiintyneessä yhtyeessä. Kahden-kolmentoista ikäisenä hän aloitti viulutunnit isänsä ja paikallisen urkurin opastuksella. Hänellä oli kuitenkin jo varhain halu tulla kapellimestariksi ja valssisäveltäjäksi, mitä hän nuorena piti kauneimpana musiikkilajina.

Ura

Kööpenhamina

16-vuotiaana Jacob Gade lähti Kööpenhaminaan. Alkuaikoina hän nukkui rappukäytävissä. 17–18-vuotiaana hänet lopulta kiinnitettiin esiintyjäksi Frederiksbergissä sijainneeseen Lorry Feilbergin omistamassa huvipaikassa esitettyyn Operettaan. Samoihin aikoihin Gade julkaisi ensimmäisen sävellyksensä, juomalaulun "Der er sollys i modne druer" (Kypsissä rypäleissä on auringonpaistetta). Laulu menestyi ja sitä esitti muun muassa Elna From, kymmenen vuotta vanhempi Gaden ensirakastettu.

Gade työskenteli Feilbergille vuoteen 1901 saakka, jonka jälkeen hän työskenteli pari vuotta viulistina eri orkestereissa Kööpenhaminassa. Hän eteni kapellimestariksi 1903 ja johti useita tanssi- ja viihdemusiikkiorkestereja seuraavien vuosien ajan. Vuonna 1909 hänestä tuli kuuluisan Hotelli Bristolin musiikillinen johtaja. Hän saavutti mainetta "toisena Hans Christian Lumbyena tai Johann Straussina" johtaessaan orkesteria viuluineen.

Samoihin aikoihin Gade otti viulutunteja kuuluisalta viulupedagogi Max Schlüterilta, joka oli asettunut maailmankiertueidensa jälkeen Kööpenhaminaan. Gade kuitenkin joutui hylkäämään konserttiviulistihaaveensa tultuaan torjutuksi Kuninkaallisesta musiikkikonservatoriosta.

Gaden ura teatteri- ja elokuvasäveltäjänä alkoi 1914 kiinnityksellä Dagmar Theatreen. Näihin aikoihin hän myös konsertoi ahkerasti soittaen muun muassa Niccolo Paganinin viulukonserttoja ja Johann Sebastian Bachin soolosonaatteja. Hän myös sävelsi tuotteliaasti, muun muassa ranskalaistyylisiä ja -nimisiä valsseja, käyttäen salanimeä Maurice Ribot. Ulkomainen nimi edisti musiikin menekkiä ja antoi kansainvälistä imagoa. Sävellykset menestyivät ja sanomalehti Politiken nimesi Gaden "Tanskan valssikuninkaaksi".

New York

Vuonna 1919 Gade muutti New Yorkiin, jossa hän aloitti pienen elokuvateatteriorkesterin viulistina. Myöhemmin hän liittyi Capitol Cineman 80-henkiseen orkesteriin ja kilpaili lopulta menestyksekkäästi viulistin paikasta New Yorkin filharmonikkoihin, joka tuolloin tunnettiin nimellä the National Symphony Orchestra. Hän soitti orkesterissa kaksi vuotta omistautuen klassiselle musiikille.

Takaisin Eurooppaan

Lomaillessaan Tanskassa 1921 Gadelle tarjottiin kapellimestarin paikkaa Paladsissa, joka oli aikansa suurin elokuvateatteri Pohjois-Euroopassa. Hän johti 24-henkistä orkesteria vuoteen 1926 hyödyntäen New Yorkin kokemuksiaan. Elokuvateatteriorkestereita käytettiin säestämään tuon ajan mykkäfilmejä. Hän lisäsi omia sävellyksiään orkesterin ohjelmistoon. Muun muassa Jalousie-tango syntyi tässä yhteydessä.

Gade siirtyi vuonna 1926 Nørrebron teatterin johtajaksi ja tuotti musiikkia teatterin näytöksiin ja revyihin. Johtajanura jäi kuitenkin lyhyeksi ja hän palasi Palads-teatterin kapellimestariksi, missä hänen uransa jatkui äänielokuvan esiinmarssiin saakka 1929. Gade johti vielä viihdeorkestereita World Cinema -teatterissa ja päivittäin esitetyssä National Scala -tuotannossa 1931. Tämän jälkeen Gade keskittyi säveltämiseen, mihin eräänä syynä oli vieraan musiikkityylin, jazzin, esiinmarssi, joka vähensi tilausta perinteisemmälle viihdeorkesterimusiikille. Myös Jalousie-sävelmästä saadut tulot mahdollistivat omistautumisen sävellystyölle.

Sävellykset Rhapsodietta ja tango Romanesca julkaistiin Max Eschigin kustantamana Pariisissa. Vuonna 1939 Gade meni takaisin Yhdysvaltoihin, missä hänen sävellyksiään julkaistiin ja hän sai julkisuutta muun muassa radioasemilla ja elokuvateattereissa kansainvälisenä kuuluisuutena. Gade palasi Tanskaan 8. huhtikuuta 1940 - päivää ennen maan saksalaismiehitystä.

Sävellyksiä

• Valse pleurante (Suom. Eron kyyneleet) (1915)
• Douces Secrets, Valse lente (1919)
• Jalousie, Tango Tsigane (1925)
• Rhapsodietta (1931)
• Romanesca, Tango (1933)
• Wedding at Himmelpind. Rustic Suite (1937)
• Copenhagen Life. Waltz (1937)
• Leda and the Swan. Légende d’amour (baletti, 1939)
• Suite d’amour (1940)
• Valse Capriccio (1943)

Yksityiselämä

Gadella oli kolme lasta itseään kymmenen vuotta vanhemman Elna Fromin kanssa. He eivät koskaan menneet naimisiin ja vuonna 1906 he asuivat erillään. Vuonna 1908 Gade avioitui Oslossa näyttelijä Mimi Mikkelsenin kanssa. Avioliitto kesti tämän kuolemaan saakka 1950. Vuonna 1943 Gade muutti vaimoineen pieneen Torø Husen kalastajakylään Assensin lähistöllä Fynin saarella, missä hän vietti loppuvuotensa.

Jacob Gaden säätiö

Jacob Gade testamenttasi sävellyksistään kuolemansa jälkeen tulevat huomattavat tekijänoikeuspalkkiot säätiölle, joka tukee nuoria ja lahjakkaita muusikoita. Testamentin vaikuttimena oli Gaden mukaan hänen omat kokemuksensa köyhyydestä nuorena muusikkona Kööpenhaminassa uran alkupuolella.

Aiheesta muualla

• Jacob Gade -säätiön sivusto
• Jacob Gaden sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Salanimellä Maurice Ribot sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)