Johannes Kastaja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Johannes kastaja)
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 7. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Uuden testamentin henkilöä. Levytyksestä katso Johannes Kastaja (EP).
Johannes Kastaja
Johannes Kastaja saarnaamassa erämaassa. Anton Raphael Mengsin maalaus vuodelta 1760.
Johannes Kastaja saarnaamassa erämaassa. Anton Raphael Mengsin maalaus vuodelta 1760.
Henkilötiedot
Muut nimet Johannes Edelläkävijä
Syntynytnoin 4 eaa. – noin 1 jaa.
Hebron, Palestiina
Kuollut29. elokuuta n. 31–36
Herodes Antipaan palatsi, Galilea
Kansalaisuus juutalainen
Vanhemmat pappi Sakarias ja Elisabeth

Johannes Kastaja (ortodoksisessa kirkossa Johannes Edelläkävijä) (kuollut n. 31–36; lat. Ioannes Baptista, muinaiskreikka: Ἰωάννης ὁ βαπτίζων, kreik. Ἰωάννης ὁ βαπτιστής, Iōánnēs ho baptistḗs hepr. ‏יוחנן המטביל‎, ven. Иоанн Креститель, Ioann Krestitel, arab. يُوحَنَّا الْمَعْمَدَان‎, yūḥannā l-maʿmadān) oli juutalainen opettaja, joka toimi Juudeassa ensimmäisen vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Sekä Uuden testamentin evankeliumit että Koraani pitävät häntä profeettana. Kristityt pitävät häntä Vanhan testamentin viimeisessä kirjassa, Malakian kirjassa, ennustettuna Jumalan lähettämänä Eliana[1][2] ja samalla Jeesuksen edelläkävijänä. Johannes Kastaja mainitaan evankelista Luukkaan Apostolien teoissa[3] ja kaikissa neljässä Uuden Testamentin evankeliumeissa, joissa Jeesus kutsuu Johannesta suurimmaksi naisista syntyneistä.[4][5][6][7] Herodes Antipaan kerrotaan teloittaneen Johannes Kastajan vaimonsa Herodiaan tyttären pyynnöstä.[8]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes Kastaja oli Sakariaan ja Elisabetin poika.[9] Jeesuksen äiti Maria ja Johanneksen äiti Elisabet tunsivat toisensa ja olivat sukulaisia.[10] Johannes syntyi puoli vuotta aikaisemmin kuin Jeesus.[11] Raamatun mukaan hän oli jo äitinsä kohdussa täynnä Pyhää Henkeä.[12]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes koki olevansa tulevan Messiaan edeltäkävijä.[13]

Johannes Kastaja saarnasi Taivasten valtakunnan tulosta, vaati ihmisiä tekemään parannuksen ja kastoi heidät Jordanissa, kun he tunnustivat syntinsä.[14][15][16]

Uuden testamentin mukaan Johannes kastoi myös Jeesuksen[17][18][19], Matteuksen evankeliumin mukaan tosin vasta epäröityään, sillä hänen käsityksensä mukaan pikemminkin Jeesuksen olisi pitänyt kastaa hänet.[20] Johannes tunnisti Messiaan, jonka tuloa hän oli valmistellut, merkin avulla.[21]

Kasteen jälkeenkin Johannes kohtasi Jeesuksen useamman kerran.[22][23]

Johannes tiesi oman tehtävänsä olla Jeesuksen edelläkävijä[13] ja hän hyväksyi sen, että Jeesus kutsui hänen opetuslapsiaan seuraamaan itseään.[24][25] Hän jopa kehotti opetuslapsiaan siihen. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat siis Johanneksen opetuslapsia.[26]

Vangitseminen ja mestaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pierre Puvis de Chavannes, Johannes Kastajan mestaus, noin 1869.

Herodes Antipas vangitutti Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaan, itselleen. Johannes vankilassa ollessaan lähetti opetuslapsiaan viemään viestiä Jeesukselle.[27] Myöhemmin Herodes mestautti Johanneksen Herodiaan pyynnöstä.[28][29]

Kirkkovuoden pyhät -teos kertoo että Herodias heitti omakätisesti Johannes Kastajan pään ”saastaiseen paikkaan” eli käymälään, josta muuan Johanneksen salainen opetuslapsi sen pelasti, pesi ja kätki salaiseen kallionkoloon siunausten kera. Pää löydettiin perimätiedon mukaan myöhemmin kahdestikin.

Kun Johannes oli mestattu, Johanneksen opetuslapset menivät kertomaan asiasta Jeesukselle. Tämän kuultuaan Jeesus meni yksinäisyyteen suremaan Johanneksen kuolemaa.[30]

Myöhemmät maininnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesus puhui myös lukuisia kertoja Johanneksesta (Matt. 11, Matt. 17:13, Matt. 21:32, Mark. 11:30, Luuk. 7:28 – 33, Luuk. 20:4). Myös Johanneksen opetuslapset tunsivat Jeesuksen. Matt. 9:14 kertoo, kun Johanneksen opetuslapset juttelivat Jeesuksen kanssa.

Apostolien teoissa kerrotaan, että vielä Paavalikin tapasi Johanneksen opetuslapsia. Kohtaamisessa todetaan, että opetuslapset eivät tienneet Pyhän Hengen olemassaolosta. Paavali kastoi opetuslapset Jeesuksen nimeen. Apostolien teot kertovat myös, että Paavali pani kätensä heidän päälleen ja Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.[31]

Historialliset lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fresko Gračanican luostarista, noin 1235.

Historioitsija Josephus mainitsee Johannes Kastajan teoksessaan Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae).[32]

Josephuksen mukaan Johannes Kastaja teloitettiin ennen Herodes Antipaan ja Aretas IV:n käymää sotaa vuonna 36, joka yhteenotto alkoi siitä, että Herodes Antipas oli rakastunut velipuolensa herodes Philippoksen vaimoon Herodiakseen ja oli naimakauppojen mukaisesti aikeissa erota edellisestä pitkäaikaisesta vaimostaan, joka oli Aretas IV:n tytär. Josephus mainitsee, että jotkut juutalaiset ajattelivat seljännesruhtinas Herodes Antipaksen sotajoukkojen lähes totaalisen tuhoutumisen kyseisessä sodassa ex-appiukkonsa Aretaksen lähettämiä joukkoja vastaan olleen Jumalan rangaistus Herodes Antipakselle Johannes Kastajan teloittamisesta.[33] Johannes Kastajan pidättäminen ja teloittaminen Kuolleenmeren rannalla sijaitsevassa Marcheruksen linnassa johtui Josephuksen itsensä näkemyksen mukaan siitä, että Herodes Antipas pelkäsi Johannes Kastajan vaikutusvaltaa suurten ihmisjoukkojen kuunnellessa ja totellessa hänen opetuksiaan hartaasti. Raamatun evankeliumeissa Johannes Kastajan teloittamisen motiiviksi puolestaan selitetään hänen arvostelunsa yllä selostetusta naimakaupasta.[34][35].

Johannes Kastaja eri uskonnoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinusko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäjuhlana. Sen ajankohta on puoli vuotta ennen joulua, koska Luukkaan evankeliumin mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta aikaisemmin kuin Jeesus.[11]

Katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko muistavat Johannes Kastajaa 24. kesäkuuta pyhän Johannes Kastajan syntymän juhlapyhänä ja 29. elokuuta pyhän Johannes Kastajan mestauksen muistopäivänä.[36][37] Ortodoksinen kirkko muistaa Johannes Kastajaa myös hänen sikiämisensä päivänä 23. syyskuuta, Kristuksen kasteen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta, sekä kahtena muistopäivänä (helmikuun 24. päivä ja toukokuun 25. päivä), jolloin hänen reliikkinsä löytyivät.

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa vietetään myös Johannes Kastajan kuolinpäivää 29. elokuuta.[38]

Katolinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mattia Preti, Johannes Kastaja saarnaa, noin 1665.

Yhteensä 23 paavilla on ollut paavillisena nimenä Johannes ja kahdella nimi Johannes Paavali.[39]. Katolisessa kirkossa Johannes Kastajaa kunnioitetaan kasteen, käännynnäisten, epilepsian, kouristusten, kouristelevien lasten, raesateen, karitsojen, rakastajien, luostarielämän, moottoriteiden, Italian, Genovan, Quebecin, Maltan ritarikunnan, Johanniittain ritarikunnan, Kansasin, New Jerseyn ja Mainen suojeluspyhimyksenä.[40] Miehen tunnuksia ovat karitsa, heinäsirkka, kamelinkarvavaate ja avoin Raamattu.[41] Paavillinen basilika Basilica di San Giovanni in Laterano on omistettu osittain hänelle Jeesuksen ja pyhän Johannes Evankelistan lisäksi.[42]

Muita Johannes-nimisiä kanonisoituja henkilöitä ovat pyhä Johannes Evankelista, pyhä Johannes Khrysostomos (n. 347–407), pyhä Johannes I (kuollut 526), pyhä Johannes Damaskolainen (syntynyt 676), pyhä Johannes Nepomukilainen (1340–1393), pyhä John Capistran (1385–1456), pyhä John Fisher (1459–1535), pyhä Jumalan Johannes (1495–1550), pyhä Ristin Johannes (1542–1591), pyhä Jean-François Régis (1597–1640), pyhä Jean-Baptiste de La Salle (1651–1719), pyhä Jean-Baptiste-Marie Vianney (1786–1859) ja pyhä Giovanni Bosco (1815–1907).[43][44][45][46][47][48][49][50][51][52][53][54]

Katolisissa messuissa ja hetkipalveluksissa Johannes Kastajaa on kunnioitettu seuraavilla latinankielisillä kollehtarukouksilla:[55][56][57][58]

  • ”Deus, qui præséntem diem honorábilem nobis in beáti Ioánnis nativitáte fecísti: da pópulis tuis spirituálium grátiam gaudiórum; et ómnium fidélium mentes dirige in viam salútis ætérnæ."suomenna? (24. kesäkuuta)
  • ”Sancti Ioannis Baptistae Praecursoris et Martyris tui, quaesumus, Domine, veneranda festivitas; salutaris auxilii nobis praestet effectumsuomenna?.” (29. elokuuta)

Johannes Kastaja mainitaan lisäksi järjestyksessä kolmantena kokonaisuudessaan viiden pyhimyksen, eli pyhän Neitsyt Marian, pyhän arkkienkeli Mikaelin, Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kanssa perinteisessä, osittain 700-luvulla laaditussa Confiteor-rukouksessa, jota käytetään myös tridentiinisen messun alussa:suomenna?[59][60]

”Confíteor Deo omnipoténti, beátæ Maríæ semper Vírgini, beáto Michaéli Archángelo, beáto Ioánni Baptístæ, sanctis Apóstolis Petro et Páulo, ómnibus Sanctis, et vobis, fratres: quia peccávi nimis cogitatióne, verbo, et ópere: percutit sibi pectus ter, dicens: mea culpa, mea culpa, mea máxima culpa. Ideo precor beátam Maríam semper Virginem, beátum Michaélem Archángelum, beátum Ioánnem Baptístam, sanctos Apóstolos Petrum et Páulum, omnes Sanctos, et vos, fratres, oráre pro me ad Dóminum Deum nostrum.”

Suomeksi:

”Tunnustan Jumalalle, kaikkivaltiaalle, autuaalle ikuisesti neitsyelle Marialle, autuaalle arkkienkeli Mikaelille, autuaalle Johannes Kastajalle, pyhille apostoleille Pietarille ja Paavalille, kaikille pyhille ja teille veljet, että olen tehnyt syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin, omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni. Siispä pyydän myös autuasta ikuisesti neitsyttä Mariaa, autuasta arkkienkeli Mikaelia, autuasta Johannes Kastajaa, pyhiä apostoleita Pietaria ja Paavalia, kaikkia pyhiä ja teitä, veljet, rukoilemaan puolestani Herraa, Jumalaamme.”

Islam

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Islamin profeetat
Johannes Kastajan pyhäinjäännösarkku Umaijadikappelissa Damaskoksessa

Johannes Kastaja (arab. يحيى‎, Yahya) on myös Islamin profeetta. Koraani kertoo Johannes Kastajan syntymästä Marian suurassa (19:2–15). Tarina sisältää Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista tuttuja yksityiskohtia. Profeetan isä, Sakarias, on jo vanha, kun hän saa ilmestyksen, joka kertoo, että hän saa lapsen. Ilmestyksen takia hän menettää puhekykynsä kolmeksi päiväksi. Saman tarinan Koraani kertoo myös Imranin perheen suurassa (3: 37–41).

Johannes Kastaja oli numismaatikko Volker Poppin mukaan Lähi-itään 600-luvulla syntyneen arabikalifaatin ensimmäinen tunnettu kulttihahmo. Arabihallitsija Muawija I (661–680) otti pääkaupungikseen Damaskoksen ja valtionuskontonsa kulttihahmoksi Johanneksen.[61] Bysantin keisarit olivat hakeneet poliittista suosiota ja arvovaltaa esiintymällä Jerusalemin Pyhän haudan kaitsijoina. Syyriassa ghassanidit olivat suojelleet Sergiuksen jäänteitä Rusafassa.[62] Poppin tulkinnan mukaan näitä esikuvia seuraten Muawija asettui Damaskoksessa sijainneen Johannes Kastajan haudan suojelijaksi. Popp katsoo, että joissakin Muawijan lyömissä rahoissa esiintyi Johannes Kastaja kantamassa omaa irti leikattua päätään relikvaariossa.[63] Johannes Kastajan haudan uskotaan sisältävän hänen pääkallonsa. Muslimit ovat pitäneet Muawijaa ja hänen seuraajiaan väärämielisinä kalifeina, jotka ohittivat Muhammedin opetukset[64].

Mandealaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Kastajan perintö elää mandealaisuuden piirissä nykyisessä Irakissa ja Iranissa. Uskonnon harjoittajia arvioidaan olevan enää runsaat 50 000.

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Popp, Volker: The Early History of Islam, Following Inscriptional and Numismatic Testimony, s. 17–124. Teoksessa Ohlig, K-H. & Puin, G-R. (toim.): The Hidden Origin of Islam, s. 393. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mal. 4:5–6
  2. ↑ Matt. 11:10–14
  3. ↑ Acts 18 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  4. ↑ Matthew 11 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  5. ↑ Mark 1 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  6. ↑ Luke 3 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  7. ↑ John 1 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  8. ↑ Mark 6 New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  9. ↑ Luuk. 1:5–25
  10. ↑ Luuk. 1:36
  11. ↑ a b Luuk. 1:26–36
  12. ↑ Luuk. 1:15
  13. ↑ a b Joh. 1:23
  14. ↑ Matt. 3:1–12
  15. ↑ Mark. 1:2–8
  16. ↑ Luuk. 3:3–18
  17. ↑ Mark. 1:9–11
  18. ↑ Luuk. 3:21–22
  19. ↑ Joh. 1:31–34
  20. ↑ Matt. 3:13–17
  21. ↑ Joh. 1:29–34
  22. ↑ Joh. 3:29
  23. ↑ Joh. 3:35
  24. ↑ Joh. 1:26–40
  25. ↑ Joh. 3:26–30
  26. ↑ Joh. 1:36–40
  27. ↑ Luuk. 7:19
  28. ↑ Matt. 14:1–12
  29. ↑ Mark. 6:14–29
  30. ↑ Matt. 14:11–13
  31. ↑ Ap.t. 19:1–7
  32. ↑ Wikisource: Josephus, Antiquities, kirja 18, luku 5.2 (englanniksi)
  33. ↑ Wikisource: Josephus, Antiquities, kirja 18, luku 5.4 (englanniksi)
  34. ↑ Mark 6:17–27
  35. ↑ Matt 14:3–10
  36. ↑ Liturginen kalenteri Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 25.4.2017.
  37. ↑ Johannes Edelläkävijä Ortodoksi.net. Viitattu 20.9.2017.
  38. ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 193. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-682-1
  39. ↑ Popes of the Roman Catholic Church Catholic Online. Viitattu 25.4.2017.
  40. ↑ Solemnity of the Birth of St. John the Baptist Catholic Culture.org. Viitattu 25.4.2017.
  41. ↑ Solemnity of the Birth of St. John the Baptist CatholicCulture.org. Viitattu 25.4.2017.
  42. ↑ Feast of the Dedication of St. John Lateran Basilica Catholic Culture.org. Viitattu 25.4.2017.
  43. ↑ Pope St. John I New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  44. ↑ St. John Baptist de la Salle New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  45. ↑ St. Giovanni Melchior Bosco New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  46. ↑ St. John Capistran New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  47. ↑ St. John Chrysostom New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  48. ↑ St. John Damascene New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  49. ↑ St. John Fisher New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  50. ↑ St. John Francis Regis 25.4.2017.
  51. ↑ St. John Nepomucene New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  52. ↑ St. John of God New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  53. ↑ St. Jean-Baptiste-Marie Vianney New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  54. ↑ St. John of the Cross New Advent. Viitattu 25.4.2017.
  55. ↑ In Nativitate S. Joannis Baptistae ~ I. classis Sancta Missa. Divinum Officium. Viitattu 25.4.2017.
  56. ↑ In Nativitate S. Joannis Baptistae ~ I. classis Divinum Officium. Divinum Officium. Viitattu 25.4.2017.
  57. ↑ Decollatione S. Joannis Baptistae ~ III. classis Sancta Missa. Divinum Officium. Viitattu 25.4.2017.
  58. ↑ In Decollatione S. Joannis Baptistae ~ III. classis Divinum Officium. Divinum Officium. Viitattu 25.4.2017.
  59. ↑ Confiteor Thesaurus Precum Latinarum. Viitattu 25.4.2017.
  60. ↑ Ordo Missae Sancta Missa. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 25.4.2017.
  61. ↑ Popp, 2010, s. 37.
  62. ↑ Popp, 2010, 41
  63. ↑ Popp, 2010. 41–44.
  64. ↑ Haeri, F.: Islam, s. 77. Tammi, 1996.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eusebios Aleksandrialainen: Johannes Edelläkävijän laskeutuminen tuonelaan. ((Suomennos kokoelmasta Uspenskij sbornik.) Muinaisvenäjästä suomentanut Johannes Seppälä) Vantaa: Ortokirja, 1980. ISBN 951-95564-7-8
  • Seppälä, Hilkka: Johannes Edelläkävijän ja Kastajan ikonit. Kuopio: Ortodoksinen kirkkomuseo, 1976. ISBN 951-9396-00-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johannes Kastaja.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johannes_Kastaja&oldid=22751895”