John Stonehouse

John Stonehouse
Henkilötiedot
Syntynyt	28. heinäkuuta 1925 Southampton, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	15. huhtikuuta 1988 (62 vuotta)
Poliitikko
Puolue	Labour and Co-operative Party
Asema	useita eri alivaltiosihteerin, valtioministerin ja ministerin tehtäviä 1964–1970
Tutkinnot	London School of Economics
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

John Thomson Stonehouse (28. heinäkuuta 1925 Southampton, Yhdistynyt kuningaskunta – 15. huhtikuuta 1988 Totton, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen poliitikko, huijari ja kirjailija, joka toimi ministerinä Harold Wilsonin hallituksessa 1960-luvulla. Hän ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1970-luvulla ja lavasti kuolemansa vuonna 1974. Hänen piti aloittaa identiteettivarkauden turvin uusi elämä Australiassa rakastajansa kanssa. Stonehouse jäi kuitenkin pian kiinni, ja hänet palautettiin Britanniaan, missä hän sai seitsemän vuoden vankeustuomion. Stonehouse vapautettiin kolmen vuoden jälkeen terveyssyiden takia, ja hän teki 1980-luvulla uraa jännityskirjailijana.

Nuoruus ja uran alkua

John Stonehouse syntyi Southamptonissa vuonna 1925. Hän oli William Mitchellin ja Rosina Marie Stonehousen neljälapsisen perheen nuorimmainen. Johnin vanhemmat olivat aktiivisia työväenliikkeessä, William-isä toimi ammattiliiton virkailijana ja Rosina-äiti oli vuodet 1936–1970 Southamptonin kunnanvaltuustossa sekä vuonna 1959 pormestarina.

Stonehouse kävi vuoteen 1941 asti Tauntons Schoolia, mutta hän jätti sen kesken ja siirtyi Southamptonin ehdonalaisosaston konttoristiksi ja konekirjoittajaksi. Siellä hän työskenteli vuoteen 1944, jolloin hän aloitti lentäjänkoulutuksen Britannian ilmavoimissa. Stonehouse aloitti korkeakouluopinnot 1947 London School of Economicsissa ja suoritti 1951 alemman korkeakoulututkinnon taloustieteestä.

Stonehouse työskenteli 1950-luvulla osuustoimintaliikkeessä. Hän järjesteli 1952–1954 Ugandassa afrikkalaista osuustoimintaa. Hän kertoi myöhemmin tehneensä Afrikassa uraauurtavaa työtä, mutta hänen aikalaisensa eivät pitäneet Stonehousea aivan niin edelläkävijänä kuin hän itse. Stonehouse piti kuitenkin Britanniassa esillä siirtomaavallan purkamista.

Politiikkona: alahuoneesta ministeriksi

Stonehouse valittiin vuoden 1957 täytevaaleissa alahuoneeseen työväenpuolueen ja osuuskuntapuolueen edustajana. Stonehouse toimi myös vuosina 1956–1962 London Co-operative Societyn johtajana ja 1962–1964 puheenjohtajana. Järjestö oli yksi Britannian osuustoimintaliikkeen keskeisimpiä toimijoita ja piti Stonehousea näkyvästi esillä julkisuudessa.

Kun työväenpuolue voitti vuoden 1964 parlamenttivaalit, pääministeriksi noussut Harold Wilson otti Stonehousen mukaan hallitukseensa. Stonehouse toimi ensin vuodesta 1964 ilmailuministeriön alivaltiosihteerinä ja vuosina 1966–1967 siirtomaiden alivaltiosihteerinä. Sitten hän nousi ilmailuministeriksi ja myöhemmin vielä vuonna 1967 teknologian valtioministeriksi. Hän oli Britannian ylipostimestari 1968–1969 sekä posti- ja viestintäministeri 1969–1970. Työväenpuolueen hävittyä vuoden 1970 parlamenttivaalit Stonehouse menetti paikkansa hallituksesta.

Petos ja identiteettivarkaus

Stonehouse keskittyi 1970-luvulla erilaisiin rahankeräyksiin ja sijoituksiin, joista monet kohdistuivat juuri itsenäistyneeseen Bangladeshiin. Hän loi yritysverkon, jonka turvin hän yritti piilottaa taloudelliset väärinkäytökset ja petokset.

Stonehouse ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, ja hänellä oli samaan aikaan myös salasuhde sihteerinsä Sheila Buckleyn kanssa. Stonehouse päätti lavastaa oman kuolemansa, varasti kahden kuolleen henkilön identiteetin ja lähti Miamiin Yhdysvaltoihin. Siellä hän asetteli rannalle vaatteensa ja lähti uimaan. Hän katosi 21. maaliskuuta 1974, ja hänen oletettiin hukkuneen.

Stonehouse pakeni uuden nimen turvin Australiaan, mistä hänet löydettiin viisi viikkoa myöhemmin. Australian poliisi kiinnitti huomiota englantilaiseen, joka teki Melbournessa useita epäilyttäviä pankkisiirtoja. Poliisi epäili alkujaan miehen olevan lastenhoitajansa murhasta epäilty John Bingham, Lucanin 7. jaarli.

Stonehouse tunnusti Australiassa poliiseille, ja hänet karkotettiin Britanniaan. Britanniaan hän saapui heinäkuussa 1975, ja hänet sijoitettiin hetkeksi Brixtonin vankilaan. Hänet vapautettiin takuita vastaan, mutta hän ei vielä eronnut parlamentista. Hän piti lokakuussa 1975 parlamentin alahuoneessa puheen, jossa selitteli ”outoa käytöstään ja psykiatrista itsemurhaa”.

Vankilaan

Stonehouse joutui Britanniassa oikeuteen ja toimi omana puolustusasianajajanaan. Hänet tuomittiin Old Baileyssä vuonna 1976 seitsemäksi vuodeksi vankeuteen petoksesta, varkaudesta ja vilpistä. Hän erosi tämän jälkeen sekä Privy Councilista että parlamentista.

Stonehouse kärsi tuomiostaan lopulta kolme vuotta, ja hänet vapautettiin terveyssyistä 1979. Hän oli saanut vankilassa sydäninfarktien sarjan ja joutunut sydänleikkaukseen.

Viimeiset vuodet

Vapauduttuaan Stonehouse teki hetken hyväntekeväisyystöitä, mutta siirtyi sitten romaanikirjailijaksi. Hän julkaisi kolme romaania: Ralph (1982), The Baring Fault (1986) ja Oil on the Rift (1987). Neljäs teos Who Sold Australia? julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1989. Romaanit olivat jännityskertomuksia. Hän esiintyi 1980-luvulla useasti myös televisiossa. Sekä kirjat että televisioesiintymiset liittyivät useasti Stonehousen katoamiseen.

Stonehouse lyyhistyä kotonaan huhtikuussa 1988. Saapuessaan Southamptonin sairaalaan hän oli jo kuollut.