Kaliumvetyfluoridi
| Kaliumvetyfluoridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | KHF2 |
| Moolimassa | 78,108 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 238,8 °C[1] |
| Tiheys | 2,37 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 392 g/l (20 °C)[1] |
|
|
|
Kaliumvetyfluoridi (KHF2) eli kaliumbifluoridi tai kaliumvetydifluoridi on kalium- ja vetyfluoridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa fluorin valmistukseen, lasin etsaukseen ja reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa kaliumvetyfluoridi on valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on huoneenlämpötilassa tetragonaalinen ja muuttuu kuutiolliseksi 196 °C:n lämpötilassa. Kuumennettaessa ainetta yli 440 °C:n lämpötilaan se hajoaa kaliumfluoridiksi ja vetyfluoridiksi. Kaliumvetyfluoridi liukenee erittäin hyvin veteen, ja se liukenee myös dimetyyliformamidiin.[2][3][4][5]
Kaliumvetyfluoridia valmistetaan kaliumhydroksidin tai -karbonaatin ja vetyfluoridin reaktiolla.[2][3]
- KOH + 2 HF → KHF2 + H2O
Kaliumvetyfluoridia käytetään sulana elektrolyyttinä fluorin valmistuksessa. Sitä käytetään myös lasin ja metallien etsauksessa, metallurgiassa juoksutteena ja puutavaran käsittelyssä estämään sienten kasvua.[2][3] Orgaanisen kemian synteeseissä yhdistettä käytetään esimerkiksi fluoraavana reagenssina sekä piin ja hiilen välisten sidosten katkaisemiseen[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–82. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.2.2023). (englanniksi)
- ↑ a b c John R. Papcun :Fluorine Compounds, Inorganic, Potassium, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b c Jean Aigueperse, Paul Mollard, Didier Devilliers, Marous Chemla, Robert Faron, René Romano, Jean Pierre Cuer : Fluorine Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000
- ↑ Angélique Pierrard, Patrick Gredin & Ariel de Kozak: New powder diffraction data for dimorphic KHF2. Powder Diffraction, 1996, 11. vsk, nro 2, s. 121-122. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Gary A. Molander, David J. Cooper & Stephen W. Wright: Potassium Hydrogen Fluoride, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2012. Teoksen verkkoversio Viitattu 13.2.2023.