Karabudahkentin piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karabudahkentin piiri Dagestanin kartalla.

Karabudahkentin piiri (ven. Карабудахкентский район, Karabudahkentski raion; kumykiksi Къарабудагъгент район, Qarabudağgent raion; dargiksi Къарабудагъкентла район, Karabudagkentla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1935 perustetun piirin pinta-ala on 1429,2 neliökilometriä. Asukkaita on 71 900 henkeä (vuonna 2010).[1]

Karabudahkentin piiri sijaitsee Dagestanin keskiosassa Kaspianmeren rannikolla ja vuoriston reuna-alueella. Se rajoittuu pohjoisessa Mahatškalan ja Kaspijskin kaupunkeihin, lännessä Buinakskin ja Levašin piireihin ja etelässä Sergokalan ja Kajakentin piireihin sekä Izberbašin kaupunkiin.

Piiriin kuuluvat Manasin ja Atši-Sun kaupunkimaiset taajamat (kaupunkikunnat) sekä 12 maalaiskuntaa: Adanak, Agatšaul, Geli, Gubden, Gurbuki, Dorgeli, Kaka-Šura, Karabudahkent, Manaskent, Paraul, Ullubijaul ja Zelenomorsk. Hallinnollinen keskus on Karabudahkentin kylä, josta on 42 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan. Asutuskeskuksia on yhteensä 18. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 64,1 % piirin asukkaista on kumykkeja, 33,7 % dargeja ja 1,1 % lakeja. Kaupunkiväestön osuus on 10,0 % (vuonna 2010).[1]

Piirin kautta kulkee Donin Rostovin ja Azerbaidžanin rajan välinen M29-valtatie, Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Manasin–Sergokalan ja Karabudahkentin–Džangutain maantiet. Piirin alueella sijaitsee myös Mahatškalan kansainvälinen lentokenttä.

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä viinirypäleiden, viljan, hedelmien ja vihannesten viljelyyn. Piirin alueella toimii kaksi suurkanalaa. Teollisuus on keskittynyt maataloustuotteiden, varsinkin viinirypäleiden jalostukseen. Lisäksi on rakennustarviketeollisuutta. Lezzetin parantolan yhteydessä toimii kivennäisvesipullottamo. Seudulla on myös lukuisia lomakyliä.

Piirissä toimii 12 lastentarhaa ja 26 koulua. Kulttuurilaitoksia ovat 17 kerhotaloa, 18 kirjastoa ja neljä museota.

Nähtävyyksiin kuuluu luonnonkaunis Bekenezin lähde, Gentorunin (Ermenjurtin) ja Guržijurtin muinaislinnat sekä hunnien pääkaupungin Varatšanin (Urtsekin) jäänteet. Ullubijaulin kylässä on dagestanilaisen bolševikkivallankumouksellisen Ullubi Buinakskin kotimuseo.

Paikallislehtinä ilmestyvät kumykinkielinen Rajonnu jašawu, darginkielinen Šila djah ja venäjänkielinen Budni raiona (”Piirin arkea”).

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 28.8.2009. Viitattu 27.12.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]