Karakallio
| Karakallio | |
|---|---|
| Karabacka | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Karakallio korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Leppävaara |
| Kaupunginosa nro | 57[1] |
| Pinta-ala | 3,1 km² [2] |
| Väkiluku | 5 668[3] (31.12.2023) |
| Postinumero(t) | 02620 |
| Lähialueet | Viherlaakso, Kilo, Leppävaara, Laaksolahti, Lintuvaara, Lähderanta |
Karakallio (ruots. Karabacka) on Espoon itäinen kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Leppävaaran suuralueeseen. Karakalliossa oli vuoden 2023 lopussa 5 668 asukasta.[3] Se sijaitsee Leppävaaran lähistöllä, Turuntien varressa. Myös Kehä II:n pohjoispää alkaa Karakalliosta.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karakallion nimen taustalla on nykyisen Turuntien varressa olleen asumuksen nimi Karabacka, joka on esiintynyt asiakirjoissa ainakin 1700-luvun lopulta. Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Nimen suomenkielinen vastine otettiin käyttöön 1950-luvulla, kun aluetta ryhdyttiin kaavoittamaan.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Karakallio oli ensimmäinen varsinainen aluerakentamisen sopimusalue, jossa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Espoon kunta oli ostanut 102 hehtaaria Karakalliosta vuonna 1956 ja kunnan aikomuksena oli ensin itse rakentaa asuinalue. Kunta kuitenkin luopui hankkeesta ja myi Hakalle 40 hehtaaria kerrostaloaluetta varten.[5]
Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Karakallio II–III tulivat Hakalle.[5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnehdintaa alueesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karakallion rakennukset ovat suurimmaksi osaksi kerrostaloja. Suurin osa asuntokannasta on rakennettu 1960–1990-luvulla.[7]
Alueen luonto on kallioista, myös viheralueita on paljon. Alue on suhteellisen harvaan rakennettu, ja monilla 1970-luvun kerrostaloilla on poikkeuksellisen suuret ja vehreät pihat, jotka tarjoavat mahdollisuudet muun muassa lasten leikkeihin ja aikuisväestön virkistymiseen. Karakalliossa on hyvät ulkoilumahdollisuudet, ja kalliomaastossa kulkevan kuntoradan korkeuserot ovat suuret. Karakalliossa on myös nuorisotila[8].
Karakallion pohjoisosassa sijaitsee Leppävaaran kartano, joka lohkaistiin Albergan kartanosta vuonna 1913.[9]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karakallion ostoskeskuksessa toimi valintamyymälä, R-kioski, Pizza Center, ravintola Karkelon Tähti, parturikampaamoita, kukkakioski ja Merjan kulma, Leppävaaran Sisu ja Tapiolan Lämpö. Karakallion ostoskeskus on kuitenkin purettu, joten kaikki nämä palvelut ovat lopettanut toistaiseksi toimintansa ostoskeskuksen tiloissa.
Lähellä ostoskeskusta on Karakallion koulu, jossa toimivat peruskoulun yläluokat. Myös Rastaalan alakoulu sijaitsee käytännössä kiinni Karakalliossa. Karakalliossa on myös Karatalo, jossa toimii kulttuuripalveluiden lisäksi nuorisopalveluja ja työväenopisto. Karakalliossa sijaitsee myös Palvelutalo Hopeakallio ja Karakallion kirkko ”Karakappeli”.
Karakallioon liikennöi Espoon sisäinen lähibussi 229, joka ajaa Viherlaaksosta Karakallion ja Kilon kautta Leppävaaraan. Esim. Kotkatie ja Kalasääksenkatu ovat lähipysäkejä joille ajaa vain linja 229.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ a b Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Ukskoski, Laura: Karakallion nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 24–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Espoon kaupungin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Härö, s. 253
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
