Kari Tuomisaari
Kari Kustaa Tuomisaari (16. huhtikuuta 1934 Helsinki – 21. kesäkuuta 2021 Loviisa[1]) oli suomalainen iskelmämusiikin sanoittaja, säveltäjä ja muusikko. Hänen laaja tuotantonsa kattaa toistatuhatta sanoitusta ja sävellystä levytyksinä ja kertaluonteisina tuotantoina radioon, television ja ravintolashow'hin.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomisaari asui muun muassa Malmössä sotalapsena 1943–1944 ja sittemmin Haminassa ja Varkaudessa[2]. Hän oli Jaakko Salon koulukavereita[3] ja tuli ylioppilaaksi vähän tämän jälkeen Varkauden yhteislyseosta.[2] Ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta hän valmistui 1955. Nuorena hän soitti mandoliinia, kitaraa ja pianoa.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomisaari aloitti sanoituksien tekemisen 1940-luvun lopulla kirjoittamalla omia lauluja[3]. Hänen varsinainen sanoitusuransa alkoi 1956 hänen voitettuaan Musiikki-Fazerin sanoituskilpailun teksteillään "Malaguena" ja "Hyväillen"[2], Pärre Förarsin ja Maynie Sirénin esittäminä.[3] Jo tätä ennen hän oli ollut myös suosittu esiintyjä Heikki Malmbergin tanssiyhtyeen laulusolistina ja voittanut muun muassa Iskelmäkuningas-tittelin 1955. Omia laululevytyksiä hänellä on kuitenkin vain Scandia-yhtiölle 1966 tehty single "Yksin-laulu / Kysymystä kaksi".[3]
Sanoituskilpailun voitto avasi tien ammattimaiseksi sanoittajaksi ja säveltäjäksi. Muun muassa kielitaitonsa ansiosta hän profiloitui pian käännöstekstien tekijänä[3]. Ensimmäisiä levytettyjä suomennoksia olivat Olavi Virran "Zambezi" sekä Pärre Förarsin ja Vieno Kekkosen duetto "Kaksi unista ihmistä" (Two Sleepy People)[2]. 1960-luvun alussa hän siirtyi Scandia-yhtiön palkkalistoille ja työtahti oli tiivis. Vuonna 1962 syntyi hänen menestyksekkäin sävellyksensä "Tipi-tii", Marion Rungin esittämä Suomen edustuskappale Euroviisuissa. Laulu sijoittui seitsemänneksi, ja siitä tuli yksi suosituimpia suomalaisia iskelmiä kautta aikojen.[3]
1960-luvun jälkeen Tuomisaaren sävellys- ja sanoitustoiminta jäi sivutoimiseksi hänen keskittyessään päivätyöhön viestintäalalla, muun muassa AGAn ja Wärtsilän tiedotuspäällikkönä sekä oman videotuotantoyrityksensä parissa. 1970-luvun lopulla hän teki yrityksensä kautta videodokumentteja muun muassa Toivo Kärjestä[4], Harry Bergströmistä, Georg Malmstenista ja Rauno Lehtisestä.[2]
Hän kuitenkin jatkoi muun muassa partio- ja tunnuslaulujen[3] sekä lastenlaulujen tekemistä. Esimerkiksi Katri Helenan levytykset Puuhevonen ja Kakarakestit sekä Mari Laurilan levyttämä suomennos "Peppi Pitkätossu" ovat peräisin Tuomisaaren kynästä[2]. Hänen yhtiönsä julkaisi viisi nuottivihkoa kattavan sarjan Lauluja kaikenikäisille hänen omia sävellyksiään.[2]
Vuonna 1997 hänen sanoittamansa, Reino Markkulan säveltämä ja Eino Grönin esittämä laulu "Vähemmän kiirettä, enemmän aikaa" voitti Syksyn Sävel -laulukilpailun ja nosti hänet uudelleen esiin.[3] Parhaana sävellyksenään hän itse piti Four Catsin levyttämää "Mulla on muistoja liikaa" -foksia, mikä valittiinkin edustamaan hänen tuotantoaan Elvis Ry:n 50-vuotisjuhlakonsertissa 2004[2].
Edellä mainittujen artistien lisäksi Tuomisaaren teoksia ovat levyttäneet muun muassa Carola, Danny, Kirka, Brita Koivunen, Pirkko Mannola, Jussi Raittinen ja Reijo Taipale. Hän kirjoitti myös useita kertakäyttöiseksi tarkoitettuja teoksia radioon ja televisioon sekä teki käsikirjoituksen Arthur Fuhrmannin Lössi-musikaaliin.[3]
Tuomisaari toimi aktiivisesti viihdemusiikkialan järjestöissä, kuten Elvis Ry:n johtokunnan jäsenenä 1971–1979 sekä Teoston johtokunnassa sanoittajien edustajana 1970–1980. Hän oli Elvis Ry:n kunniajäsen ja korosti usein lauluntekijöiden merkitystä viihdemusiikin saralla, mikä hänen mukaansa liian usein unohdetaan musiikkitoimittajien keskittyessä vain esittäjiin.[2]
Muutamassa suomennoksessaan ja esiintyessään laulusolistina Fennia-ravintolassa Tuomisaari käytti salanimeä ”Tommy Tuomas”.[2]
Tuomisaarelle myönnettiin Kullervo Linna -palkinto vuonna 2010.[5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari Tuomisaaren puoliso oli 26. kesäkuuta 1955 lähtien Tarja o.s. Ovaskainen.[2] Tuomisaari kuoli pitkälliseen sairauteen 87-vuotiaana. Hänet on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kerttula, Suvi: Tipi-tiin isä Kari Tuomisaari on kuollut – mies yli 750 hittikappaleen takana Ilta-Sanomat. 27.6.2021. Sanoma. Viitattu 28.6.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Marjanen, Jari J. & Grönstrand, Petri: Kari Tuomisaari pomus.net. VYS ry. Arkistoitu 16.8.2007. Viitattu 11.1.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j Saarinen, Pale: Kari Tuomisaari luottaa lyhyeen fraasiin 2004. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus. Viitattu 11.1.2008.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 752. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Kullervo Linna -palkinnot Maria Lundille ja Kari Tuomisaarelle. Yle Uutiset 24.11.2010.
- ↑ Kuopion seurakuntyhtymän hautahaku (Kari Kustaa Tuomisaari) Hautahaku.fi. Viitattu 1.4.2023, päivitetty 3.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Tuomisaaren sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kari Tuomisaaren sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kari Tuomisaaren muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
