Kasain konflikti

Kasain konflikti
Kongon kartta ja punaisella merkitty alue, jota väkivaltaisuudet koskivat elokuussa 2017.
Päivämäärä: 2016– Paikka: Kasain alue, Kongon demokraattinen tasavalta Lopputulos:
Osapuolet
Kongon demokraattinen tasavalta	kapinallisryhmittymät

Kasain sota on Kinshasankongon hallituksen armeijan ja aseistetun Kamwina Nsapu -kapinallisryhmän välinen aseellinen yhteenotto Suur-Kasain alueella. Väkivaltaisuudet laajenivat sodaksi elokuussa 2016, kun hallituksen joukot murhasivat 12. elokuuta heimopäällikkö Kamwina Nsapu VI:n (Jean-Prince Mpandi), joka oli vastustanut itsevaltaisen presidentti Joseph Kabilan hallintoa. Nsapun aseistautuneet kannattajat eli kamwina-nsaput kostivat tekemällä hyökkäyksiä valtion hallintoa vastaan.

Syyskuussa 2017 sodassa oli YK:n ihmisoikeuskomissaarin tietojen mukaan kuollut 5 000 ihmistä.^lähde? Sotaa on paennut 1,5 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet oli palannut takaisin lokakuussa 2017. Heitä uhkaa nälkäkuolema, koska sadot ovat tuhoutuneet.

Tausta

Bajila-kasangat ovat Keski-Kasain maakunnan keskiosassa asuva lubiin kuuluva heimo, joiden johtajana toimi vuosina 2012–2016 Kamwina Nsapu. Hallitus on sortanut bajila-kasangoja. Perusrakenteet ovat olleet huonossa kunnossa. Jo ennen sotaa suuri osa kasailaisista on joutunut elämään ilman riittävästi ruokaa.

Kasai on tunnettu opposition alueena, ja Nsapu oli vaatinut alueen jättämistä paikallisten asukkaiden valtaan. Hän lupasi palauttaa Kasaihin perinteisen vallan, johon ei kuulu valtion poliittista hallintoa.

Tapahtumien kulku

Vuonna 2016

Vuonna 2016 Nsapu haastoi Kabilan ja hänen hallituksensa toiminnan. Kesäkuussa hän vannoi vapauttavansa kotimaakuntansa Keski-Kasain valtion hallinnosta ja valtion turvallisuusjoukoista, joiden hän syytti kohdelleen asukkaita väkivalloin. Nsapu hyökkäsi paikallista poliisia vastaan. 12. elokuuta hallituksen armeija hyökkäsi Nsapun kotiin ja tappoi hänet. Myös ruumista turmeltiin, eikä sitä annettu omaisille haudattavaksi perinteisellä tavalla.

Nsapun kannattajat vannoivat kostavansa murhan. He vaativat ruumista takaisin hallitukselta, jotta voisivat haudata sen perinteisellä tavalla. Nsapun kannattajat, enimmäkseen lapsisotilaat, hyökkäsivät hallintorakennuksiin ryöstäen ja polttaen niitä. YK:n mukaan armeija käytti taistelijoita vastaan suhteetonta voimaa siihen nähden, että kapinalliset olivat aseistautuneita viidakkoveitsillä, kotitekoisilla kivääreillä tai ainoastaan kepeillä.

Joulukuussa Kabilan toinen virkakausi päättyi, mutta hän kieltäytyi luopumasta virastaan. Presidentinvaaleja lykättiin toistamiseen: ilmoitettiin, että ne siirretään huhtikuulle 2019.

Vuonna 2017

Kongon vuodesta 2001 lähtien virassa toiminut presidentti Joseph Kabila. Kuva vuodelta 2003.

YK:n mukaan tammikuussa 2017 tapettiin neljä kapinallista ja kaksi paikallispoliisia loukkaantui. Helmikuussa 300 kapinallista taisteli armeijaa vastaan Tšimbulussa, ja yli 100 hallituksen sotilasta kuoli. Maaliskuussa yhteenottoja oli Kasain, Keski-Kasain, Itä-Kasain, Länsi-Kasain ja Lomamin maakunnissa. Maaliskuussa kaksi YK:n asiantuntijaa murhattiin heidän yritettyään tutkia väkivaltaisuuksia.

6. huhtikuuta Kabila julisti Keski-Kasain sotatoimialueeksi. Huhtikuussa kamwina-nsapuja vastaan alkoivat taistella myös Bana Mura -taistelijat, jotka saivat osakseen ilmeisesti hallituksen tukea. Saman kuun aikana löydettiin 42 joukkohautaa. Sisäministeriön mukaan hallitus palautti Nsapun ruumiin hänen perheelleen 15. päivä, jolloin ruumis myös haudattiin. Nsapun perhe ilmoitti lopettavansa taistelut ja sanoi, etteivät sen jäsenet jatka väkivaltaisuuksia. Sisäministeriön mukaan kamwina-nsapu-joukot nimittivät Jacques Kabeya Ntumban uudeksi heimojohtajakseen.

Toukokuussa hallitus ilmoitti, että Keski-Kasaissa oli vuoden 2017 aikana tapettu yli 500 ihmistä, joista 390 oli kapinallisia, 85 poliisivirkailijoita ja 39 sotilaita. Kesäkuussa ilmestyneen katolisen kirkon raportin mukaan väkivaltaisuuksissa oli kuollut lokakuusta lähtien yli 3 300 ihmistä. 23. kesäkuuta YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti lähettää kansainvälisen tutkijaryhmän selvittämään edeltävien kuukausien väkivaltaisuuksia. Ryhmän oli määrä antaa raporttinsa vuonna 2018. Kongon hallitus lupasi tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa.

30. kesäkuuta YK sanoi löytäneensä Suur-Kasain kolmen maakunnan alueelta 42 joukkohautaa ja heinäkuussa Länsi-Kasaista 38 todennäköistä joukkohautaa. Yhteensä hautoja oli 80. YK:n mukaan suurin osa niistä on hallituksen armeijan tekemiä sen jälkeen, kun se on taistellut Nsapun jäseniksi oletettuja henkilöitä vastaan. Hallitus syytti haudoista Nsapun joukkoja ja väitti, ettei osassa haudoista ollut ruumiita. Hallitus kiisti käyttäneensä liikaa voimaa.

Heinäkuussa tuomioistuin tuomitsi seitsemän hallituksen sotilasta epäiltyjen Nsapun jäsenten joukkomurhaamisesta. Joukkomurha oli tallennettu videolle.

Taistelut kiihtyivät loppukesästä 2017, mikä johti myös nälänhätään. Unicefin mukaan kolme neljännestä Suur-Kasain terveyskeskuksista kykeni elokuussa toimimaan normaalisti. Taisteluissa oli tuhottu yli 200 terveyskeskusta. Satoihin kouluihin oli tehty hyökkäyksiä ja ryöstetty niitä, ja opettajia oli surmattu ja paennut. Koulunkäynti oli ollut tuolloin keskeytyksissä jo vuoden verran, koska opettajat eivät uskaltaneet mennä työpaikoilleen tai vanhemmat lähettää lapsia kouluun.

Taistelut rauhoittuivat lokakuussa.

Pakolaisuus, nälänhätä ja hätäapu

Kesäkuussa 2017 sotaa oli paennut yli 1,3 miljoonaa ihmistä Kongon sisällä ja 30 000 ihmistä Angolaan. Lokakuun aikana tilanne rauhoittui ja noin puolet Kasaista paenneista 1,5 miljoonasta ihmisestä palasi kotiin. Monien viljelmät ja kodit olivat tuhoutuneet, joten heillä ei ollut ruokaa. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma varoitti 30. lokakuuta, että 250 000 lasta voi kuolla Kasaissa lähikuukausina, elleivät he saa nopeasti riittävän ravinteikasta ruokaa. Ruokaohjelma tiedotti tarvitsevansa rahaa. Sillä oli koossa prosentin verran tarvittavasta 116 miljoonasta eurosta, jotka se aikoi käyttää vuoden 2018 puoliväliin mennessä.

Tammikuussa 2018 YK:n alainen Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö varoitti, että aika ihmishenkien pelastamiseksi Kongossa käytävissä sodissa uhkaa loppua kesken, ellei rahoitusta saada lisää. Sotaa paenneet viljelijät olivat joutuneet jättämään välistä jo kolme peräkkäistä istutuskautta, eikä heillä ollut siksi juuri mitään syötävää. Järjestöjen mukaan edellisvuoden joulukuussa vain 12,5 % kaikista nälänhädästä kärsivistä kongolaisista oli saanut ruoka-apua.

Katso myös

• Toinen Kongon sota (1998–2003)
• Kivun sota (2004/2007–2009, 2012–2013, 2015–)