Katamaraani
Katamaraani on laiva tai muu alus, jossa on kaksi runkoa. Katamaraanin voimanlähteenä voi olla purjeet tai moottori. Sana katamaraani tulee tamilin kielen sanasta kattumaram "yhteensidotut tukit". Kattumaram ei kuitenkaan ole kaksirunkoinen, vaan siinä on sidottu yhteen kolmesta seitsemään puunrunkoa. Katamaraani on länsimaissa alustyyppinä uudehko, vaikka sitä on käytetty Polynesian alueella vuosisatoja.
Katamaraanit ovat pääasiassa purjealuksia, mutta niitä on myös moottorialuksina.
Katamaraanin etuina ovat kapeat rungot, jotka pienentävät veden vastusta ja siten tarvittavaa purje- tai moottoritehoa suhteessa veneen kokoon. Veneen luontainen leveys tasoittaa kallistelua.
Moottorikatamaraanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nopeat lauttayhteydet Viroon ovat Suomessa tuoneet suuret moottorikatamaraanit yleiseen tietoisuuteen. Kulkukoneistona käytetään usein vesisuihkuvetolaitteita eli jettejä. Matkustajaliikenteeseen tarkoitetut moottorikatamaraanit tulivat yleisiksi norjalaisen Westermoen Hydrofoilin pioneerityön tuloksena vuonna 1973.
Kilpakatamaraanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpapurjehduksessa käytettävät katamaraanit suunnitellaan hyvin kevyiksi ja leveiksi. Veneen ponttonien väli katetaan näissä tuulta ja vettä läpäisevällä verkolla ja estetään lentokoneen siiven kaltaista efektiä, joka nostaisi venettä vedestä.
Pienet kilpakatamaraaniluokat kuten F18, AM2 ja VX40 ovat päiväpursia, joilla purjehditaan ratakilpailuja suojaisilla vesialueilla.
Suurille yli 60 jalan mittaisille kilpakatamaraaneilla järjestetään vuosittain suuria ja veneilypiireissä kuuluisia maailmanympäripurjehduskilpailuja. Vuonna 2001, miljonääri Steve Fossett ylitti Atlantin valtameren 125-jalkaisella katamaraanillaan PlayStationilla ajassa 4 päivää 17 tuntia. Bruno Peyronin 120-jalkainen katamaraani Orange II purjehti vuonna 2005 Jules Verne Trophyn (maailman ympäri) ajassa 50 päivää 16 tuntia 20 minuuttia ja pitää ennätystä hallussaan. [1][2]
Matkapurjehduskatamaraanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyaikaiset sarjavalmisteiset matkapurjehduskatamaraanit alkoivat kehittyä nykyiseen muotoonsa 1980-luvulla. Aluksi niiden suosio oli suurinta Karibialla, mutta nykyisin ne ovat levinneet voimakkaasti myös Välimerelle ja jonkin verran Itämerelle. Matkakatamaraanien suosio perustuu mukavuuteen; sisä- ja oleskelutilat ovat leveyden vuoksi isot eikä vene kallistele.
Matkakatamaraanit on varustettu kummassakin ponttonissa sijaitsevalla pienitehoisella moottorilla. Vuodesta 2006 alkaen sarjavalmisteisiin Lagoon 420 -katamaraaneihin on saanut hybridi-järjestelmän, jossa generaattori voi varastoida energiaa akkuihin ja käyttää sitä työntövoimaa tuottavissa sähkömoottoreissa. Tällainen ratkaisu mahdollistaa lisäksi akkujen lataamisen purjehdittaessa, veneen potkureiden avulla.
Keskirungon tarvitsema minimikorkeus vedenpinnasta määrittää käytännössä pienimmäksi järkeväksi veneen mitaksi noin 36 jalkaa. Suurimmat valmistajat ovat Lagoon ja Fountaine Pajot, molemmat ranskalaisia. Catana on ainut suuri nostokölillä varustettujen sarjavalmisteisten matkakatamaraanien valmistaja.
Turistikatamaraanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turistien tarpeisiin lämpimissä maissa käytettävät purjekatamaraanit ovat isoja ja niiden ponttonit on suunniteltu lähinnä pitämään vene pinnalla. Veneen aurinkokatoksella varustettu keskiosa toimii turistien auringonotto- ja matkustuspaikkana, sisätilat puuttuvat yleensä lähes kokonaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lagoon
- Fountaine Pajot
- Catana
- Suomen Katamaran ja Trimaranliitto ry
- Classic Fast Ferries (Arkistoitu – Internet Archive)