Keskustelu:Helsingin päärautatieasema

Artikkeli Helsingin päärautatieasema on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
12.1.–15.2.2013	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Etelän asukit hoi! Eikös saisi lähikuvaan niitä ukkeleita pääoven vierestä :) --Aulis Eskola 15. helmikuuta 2006 kello 18.18 (UTC)

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Helsinki_station_statues.JPG Kommentin jätti 213.243.146.75 (keskustelu – muokkaukset).

[[Tiedosto:Helsingin rautatieasema ukkelit Arto Alanenpää.JPG|thumb|left|150px]] Jos tämä räpsy kelpaa. Aadesig 11. helmikuuta 2009 kello 22.14 (EET)

Vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen yrittänyt hinkata tätä artikkelia nyt noin parin kuukauden ajan. Tavoitteena on saada tähtönen sivun yläkulmaan. Kielenhuoltoa kaivattaisiin. Artikkeli alkaa olemaan jo aika laaja. Vaikka rakennus on olevinaan Suomen arkkitehtuurin isoimpia helmiä, en ole löytänyt aseman sisäarkkitehtuurista mitään mainittavaa. Mitäs muuta? Muokatkaa ja vertaisarvioikaa rohkeasti. --Sektori (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 02.19 (EET)

Mielenkiintoinen aihe. Iso kysymys on, pitäisikö tämän käsitellä pelkästään asemarakennusta vaan myös asemaa liikenteen kannalta, vai onko sellaista rajausta edes mahdollista tehdä. Arvelen nimittäin, että liikennepuolesta voisi kirjoittaa enemmänkin. Arkkitehtuuriosiossa olisi hyvä olla maininta siitä, mitä tyylisuuntaa rakennus edustaa. Suunnitteluluvussa todetaan, että Saarisen ehdotus oli kansallisromanttinen, mutta se olisi hyvä mainita myös arkkitehtuurin yhteydessä ja onhan valmis rakennus kuitenkin eri asia kuin suunnitelma. Sitä paitsi Suomen arkkitehtuurista puhuttaessa jugend on ehkä yleisempi termi kuin kansallisromantiikka, jota käytetään muistakin taiteenaloista. Wikipediassa ei muuten taida olla muista suositeltuja rakennussivuja kuin Pantheon (Rooma) ja Villa Tugendhat. Lisäksi Pietarinkirkko on ollut suositeltu jossain vaiheessa. Niihin voisi tätäkin artikkelia verrata ja tarkistaa, puuttuuko tästä jotain.--Tanár 12. tammikuuta 2014 kello 15.34 (EET)

Voisin ehkä yrittää kirjoittaa vielä jotain aseman liikenteestä samoin kuin muissakin asema-artikkeleissa on tehty. Arkkitehtuurin Julkisivu-alaotsikossa on maininta, että "Arkkitehtuuriltaan raskas kivirakennus edustaa myöhäistä jugendia." Pitäisikö tämä siirtää ylempään kappaleeseen?--Sektori (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 15.52 (EET)

Voisi olla hyvä, kun en itse ainakaan edes huomannut koko mainintaa :) Toisaalta en tiedä, tarvitseeko otsikolla "julkisivu" olla omaa lukuaan, ellei sitten rakennuksen sisäpuolesta tule vielä omaansa. Mainitsit yllä, ettei siitä ole löytynyt tietoa, mikä tuntuu minusta aika yllättävältä. Varmaan on paras ratkaisu pitää liikennekin tässä mukana. Voin katsoa kielen jossain välissä. Vinkkaa minulle, kun on sopiva aika.--Tanár 12. tammikuuta 2014 kello 15.59 (EET)

Ilman muuta kannattaa puhua jugendista -- rakennus on tunnettu Helsingin jugendrakennus. Artikkelissa voitaisiin hieman kertoa miten rakennus sijoittuu teoksena arkkitehdin uraan. Lisäksi voitaisiin pyrkiä löytämään yhtymäkohtia tai samaa aikakautta muista rakennuksista. Näillä tavoin rakennusta saataisiin sidottua konteksteihin. Otsikot Arkkitehtuuri ja Rakennus ovat keinotekoisesti erillään: arkkitehtuuria ei voi erottaa rakennuksesta. Rakennusta kannattaa ajatella liikenneasemana ensisijaisesti -- mitä se on Helsingin ja koko Suomen liikenteen kannalta? Mikä vaikutus sillä on liikenteeseen ja tukevatko sitä esimerkiksi metro/bussit jne.? Enemmän voisi olla tietoa rautatieaseman alle kaivetusta metroasemasta. Itse painottaisin liikennenäkökulmaa enemmän. Historia-osio on turhan pitkä ja ehdottaisin, että artikkelissa luovuttaisiin Historia-osiosta ja historiaa ripoteltaisiin ympäri artikkelia rakennusta, liikennettä ym. käsitteleviin kohtiin. Kuitenkin täytyy pitää huoli siitä, että mitä rautatieasema on tänään, tulee esille. --Hartz (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 16.08 (EET)

Historiaosuutta voisi lyhentää myös niin, että siirtäisi suurimman osan siitä omaksi pääartikkelikseen.--Tanár 12. tammikuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Joo, näin voisi tehdä. Tällöin olisi yleinen historia käsiteltynä omassa artikkelissaan kattavasti ja tässä artikkelissa voitaisiin keskittyä paremmin eri osa-alueisiin. --Hartz (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Historiaa ei pidä todellakaan ripotella ympäri artikkelia, mutta Tanárin idea on hyvä. Helsingin päärautatieaseman historia -artikkeliin tästä historiaosuus ja sen jälkeen tähän artikkeliin sama tiivistettynä. --PtG (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 21.59 (EET)

Metro ei ole asemarakennuksen alla. Yhtymäkohtia on Viipurin rautatieasemaan, etenkin siihen mitä se oli ennen sotia, vaikka nykyisessäkin on yhä samaa henkeä nähtävissä. Joensuun kaupungintalosta voisi löytää esiin nostettavia piirteitä, jos löytyy lähteitä ja on halua arkkitehtuuripuolta käsitellä niin laajasti. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 13.27 (EET)

Ratapihan ahtaudesta ja Pisararadasta on maininta, mutta sitä ei mainita että Pisararata tarkoittaisi, että lähijunat eivät enää tulisi lainkaan tälle asemalle vaan Helsingin päärautatieasema jäisi kaukoliikenteen asemaksi. Historia-osiossa mainitaan, kuinka sotaa-aikana tulipalot levisivät rautatiemuseoonkin, voisi käsitellä myös sitä että aseman yhteydessä tosiaan alun alkaen oli museo, joka on yhä olemassa mutta on muuttanut eri paikkakunnalle (ks. Suomen Rautatiemuseo). – Kuohatti 12. tammikuuta 2014 kello 20.19 (EET)

Korjailin eilen artikkelin kieliasua yksityiskohdiltaan ja lisäsin muutamia wikilinkkejä. Artikkeli on vähän kuin Nokian huonot kännykät, liian tekninen ja liikaa nippeli- eli faktatietoa. On vaikea kysymys, voiko rakennuskokonaisuuden toimintaa, historiaa ja arkkitehtuuria erottaa toisistaan ja miten, vai pitäisikö niitä pitää yhdessä. Steissi on kokonaistaideteos. :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 12.29 (EET)

Tulin oikeastaan samaan alla, mutta en myöskään keksinyt, miten tuon parhaiten ratkaisisi. Jossakin alkupäässä pitäisi ehkä nykyinen toiminnallinen rakenne kuvata ihan hiukan nykyistä kootummin ja avatummin, mutta että osaisi sanoa, miten tuo parhaiten olisi jäsenneltävä, pitäisi ehkä tutkia, onko muissa wikeissä rautatieasemia hyvinä tai suositeltuina. Itsessään teksti on erittäin hyvin kirjoitetttua, erittäin hyvin luettavaa ja erittäin mielenkiintoista.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 15.03 (EET)

Otsikointihierarkia on sisällysluetteloa silmäillessä vähän hämmentävä, kun sama rakennus on siinä kahdessa kohdassa otsikkohierrarkiaa, mutta kun artikkelia lukee, niin itse tekstin rakenne on kyllä looginen ja selkeä ja perusteltu ja sitä lukee erittäin mielellään. Kuitenkin tuo rakenne, jossa Historian alaotsikkoina ovat ensimmäinen ja toinen asemarakennus ja historia ulottuu 2000-luvun muutoksiin, ja sitten on rakennus ja Arttiktehtuuri historian kanssa rinnakkaisina otsikkoina, on jollakin lailla ongelmallinen, koska siinä lukija joutuu liikaa hyppelemään, vaikka itse teksti onkin joka kohdaltaan erittäin miellyttävälukuista ja erittäin selkeää ja kiinnostavaa.

Tanárin pohdintaan yllä (liikenne vai rakennus) taas löytynee vastaus luokasta ja mallineesta, eli luokka:Suomen rautatieliikennepaikat tuottaa määrittelyn rautatieasemaksi, ja samaan johtaa myös sisältö, jossa käsitellään sekä ensimmäinen että toinen asemarakennus, ja edelleen myös Malline:Rautatieasema, jossa rakennuksen ohella ovat esillä myös liikenteelliset tiedot, samoin kuin rautatieliikennepaikka määritelmällisesti on nykyistä rakennusta laajempi ilmiö sekä ajallisesti että toiminnallisesti ja rakenteitten puolesta, ja myös nyt historiaosioissa oleva tausta, joka ei koske vain rakennusta on tarpeen, ja myös erittäin kiinnostava.

Nyt näitä liikenteellisiä ja toiminnallisia ulottuvuuksia kyllä on tekstissä, mutta esim. rakennuksen historian uusimmassa osassa ikään kuin alisteisena rakennukselle. Jossain osassa artikkelia olisi ehkä kuitenkin hyvä olla kuvattuna aseman nykyinen toiminnallinen rakenne ikään kuin kokonaisuutena aavistuksen verran avatummin kuin se nyt on yleistä-osiossa. - Silloin historian kuvaus ikään antaisi tälle syvyyttä, kun palaset assettuisivat kohdalleen. -Mutta en nyt osaa hahmotttaa, miten artikkelin kokonaisuus silloin asettuisi. - Jos muista wikeistä löytyisi joku rautatieasema hyvänä tai suositeltuna, niin se voisi antaa vinkkiä jäsenykseen.

Historiaosion erottamista eri artikkeliksi ainakin näin alkuun vähän ehkä vierastan, tai ainakin pitäisi ehkä ensin katsoa, miltä kokonaisuus näyttää, kun on katsottu, mitä esim. liikennepuolesta ym. olisi mahdollisesti lisää sanottavana, so. olisiko se jo silloin tasapainoisempi vai sittenkin vielä liian pitkä tai liian monimutkainen. Kun historiaosio on niin mielenkiintoinen tai jopa jännitävä, niin siitäkin lukee kyllä mielellään itse artikkelissa. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 15.03 (EET)

Enkkuwikissä on lähinnä jotain pikkuasemia suositeltuina, eli ei vertailukohtaa. Dewikissä sen sijaan on muutamia hieman suurempien asemien artikkeleita suositeltuina (Bahnhof Görlitz, Bahnhof Leutkirch, Freiburg (Breisgau) Hauptbahnhof) ja Dresden Hauptbahnhof). Niissä kaikissa on aluksi pitkä historiaosuus (tai no osassa on sijaintitiedot ensin), sitten arkkitehtuuri/rakennus-osio ja lopuksi liikenteestä (raiteistosta, liikennemääristä, junayhteyksistä ja myös jatkoyhteyksistä, esimerkiksi bussiyhteydet rautatieasemalta). Sinällään tähän artikkeliin verrattuna liikenneosio on tässä hieman turhan suppea. --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 16.17 (EET)

Eli noissa taitaa siis itse asiassa perusrakenne olla loppujen lopuksi aika sama kuin tässä nyt, ja silloin taitaisi olla kysymys lähinnä jäsennyksen siloittelusta ja ehkä juuri liikenneosion täydentämisestä. De-wikissä näyttää monisssakin aihepiireissä löytyvän hyvää jäsentämismallia.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 20.24 (EET)

Kävin vähän säätelemässä artikkelia. Hivenen häiritsi tapa käyttää kaksoispistettä viitteissä, kun sitä ei täällä ole yleensä ollut tapana tehdä. Enemmän tietoa liikenteellisestä puolesta kaipailisin minäkin. Mallineessa oli kyllä ihan perusjuttuja, mutta sitten tekstissä niitä ei tainnut olla ollenkaan (oman kappaleensa arvoinen asia). --Velma (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 09.03 (EET)

Joo, asiat, jotka ovat mallineessa tulisi varmaan kattavuuteen pyrittäessä olla käsiteltyinä myös tekstissä. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 13.56 (EET)

Onko aseman nimi virallisesti Helsingin päärautatieasema? --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 13.20 (EET)

Vastaus: On. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 13.21 (EET)

Rautatiehallitusta ei enää ole sen jälkeen kun liikelaitos muodostettiin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 13.32 (EET)

Kielenhuoltoa tehty ja lisätty kaksi lähdepyyntöä ja yksi selvennyspyyntö. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 16.38 (EET)

Huomasin vasta nyt, että tämä on vertaisarvioinnissa. Pari huomiota: Kuten yllä todettiin, Historia-osuus haukkaa tästä niin ison osan (ja on paikoin niin yksityiskohtainen), että sen voisi erottaa omaksi ala-artikkelikseen ja jättää tähän lyhennetyn tiivistelmän historiasta. Helsingin päärautatieasemasta liikennepaikkana ja osana Suomen rataverkkoa voisi ehkä yrittää kehittää jotain. Nykyisen rakennuksen valmistumisajan voisi mainita jo johdannossa (ei ole muuten tietolaatikossakaan), samoin sen, että junaliikennettä on ollut vuodesta 1862. Rautatiehallituksen siipi taitaa tosiaan olla nykyään VR:n pääkonttori, eli se tieto pitäisi päivittää. Ravintola Elielistä (ja sen historiallisesta seinämaalauksesta) voisi olla sananen, se on kuitenkin aika perinteikäs paikka. En tiedä olisiko mahdollista kertoa mitään (ainakaan lähteiden kanssa) asemarakennuksesta helsinkiläisten läpikulku- ja oleskelupaikkana. Yleinen käsitys taitaa olla ainakin se, että rakennuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä on paljon järjestyshäiriötä yöaikaan. --Risukarhi (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 15.53 (EET)

Vielä tuli mieleen pari sekalaista asiaa, joista saattaa olla jotain iloa. Olen usein kuullut mainitun, että piste, josta lasketaan Helsingin viralliset etäisyydet muihin kaupunkeihin, sijaitsee rautatieasemalla – sellaistakin olen kuullut, että se osuisi tarkalleen johonkin rakennuksen yleisövessoista, mutta en tiedä pitääkö tämä paikkansa. Ja ne vessathan taas ovat kuuluisia siitä, ettei Helsingissä taida juuri olla muita sellaisia maksullisia vessoja, joissa on lasin takana istuvat rahastajat. En tiedä pitäisikö artikkelissa jotenkin selvemmin ilmaista, että nykyinen kioskihalli (jonka moni ehkä mieltää aseman päähalliksi) on itse asiassa rakennettu vasta 1950-luvulla entisen laiturialueen päälle (se mainitaan nyt ohimennen tuossa Tulipalo-luvun lopussa). Kuka lienee muutostyöt suunnitellut? Ja tosiaan rakennusta voisi verrata eräisiin Eliel Saarisen muihin suunnittelutöihin 1910-luvulta. Ainakin Lahden ja Joensuun kaupungintaloissa on samantapaiset kellotornit. Rakennushan myös liittyy Saarisen uralla siihen vaiheeseen, jossa hän irtautui yhteistyöstä Geselliuksen ja Lindgrenin kanssa, mutta se on ehkä jo enemmän arkkitehdin henkilöhistoriaa. --Risukarhi (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 19.33 (EET)

Helsingin valtatiekeskipiste on Erottajalla, ainakin jos uskomme Ylen juttua [1] ja miksi emme uskoisi. (edit) Samaa väittää [2] tiehallinto. - Kioskihalli on toisaan laajennusta, ei alkuperäistä asemaa. Parhaiten sen saa demonstroitua valokuvista, joissa näkyy, että nykyisen kioskihallin ja odotushallin välinen seinä on aika vankka ulkoseinä ja näyttääkin siltä kioskihallin puolelta. Onkohan missään lähteessä teitoa siitä, kun laskenut pohja/orsivesitaso alkoi lahottaa aseman puupalujen yläpäitä? Tehtiinko Manskun puoleinen kellari mahdollisesti siinä yhteydessä? -Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 20.05 (EET)

Ei ole näköjään enää urbaanilegendoihinkaan luottamista. Eräs hieman vähemmän vakuuttava tiedotusväline tosin väittää pääkaupungin keskipisteen löytyvän Kaivokadulta aseman edestä [3]. Olisikohan sitä joskus siirretty, vai onko tuo vaan yksinkertaisesi virheellinen tieto? Rautateiden etäisyydet lasketaan kaiketi asemalta tai sen edestä, mutta se lienee toisaalta itsestäänselvyys. --Risukarhi (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 21.00 (EET)

Takavuosina, kun kartat olivat paperia, maantiekartoissa oli välimatkat merkitty punaisilla "nuppineuloilla". Valtateillä matkat oli merkitty mm. isompien taajamien ja risteysten välille. Isoissa kaupungeissa on paljon katuja ja risteyksiä, mutta jos tarkkaan katsoi, niin löysi Pääristeyksen, joka oli sen kaupungin 0-mittapiste. Mulla on tossa risa Autoilijan tiekartta, Suomi ja pohjoiskalotti vm. 1989 mittakaava 1:800000. Kyllä siitä erottaa, että Helsingin piste on jossain Manskun päässä eikä rautatieaseman edustalla ja Turun piste Tuomiokirkkosillalla, siis silloin oli. Samassa kartassa on liite, jossa on kaupunkien läpiajokartat, mutta niihin ei kumma kyllä ole merkitty sitä Pääristeystä. GT-karttoja on muutama, mutta eteläisin kaupunki mitä niissä näkyy on Sodankylä. - sfnetissä [4] käytävässä keskustelussa arvellaan rautateiden 0-pisteen olevan joko puretun aseman eteläisimmän radan päässä tai jossain hiukan muualla. - Kai noita pisteitä voidaan siirtää, kun tietkin siirretään; nyt esimerkiksi Turussa valtatie 1 ei enää kulje Tuomiokirkkosillan kautta, joten Turun 0-piste saattaa hyvinkin olla jo siirtynyt jonnekin Pohjolan sillan tienoille. -Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 22.28 (EET)

Olen vieraillut artikkelissa kahteen otteeseen: tiivistin artikkelin alussa olleen maininnan aseman nimen muuttumisesta päärautatieasemaksi poistamalla päiväyksen, se löytyy kyllä alempaa artikkelista ja aikaisemmin kielenhuoltoa. Huomasin, että lähdeviitteissä on tekijän nimen merkinnässä hajontaa etu- ja sukunimen järjestyksen ja välisen pilkun käytön suhteen. Ne kaiketi voisi muuttaa käytännön mukaiseen Sukunimi, Etunimi -muotoon. -Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 08.44 (EET)

Artikkeli, varsinkin historia-osio on aika pitkä ja samalla tietysti kattava. Olikohan ajatusta siirtää historia-osio artikkelin loppuun, muokattuna niin, että muutokset 1950-luvusta lähtien olisivat "muun asian" jälkeen omana osiona ennen historiaosuutta? -Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 08.48 (EET)

Pitkäkös on matka Helsingistä Pasilaan?

Parikin käyttäjää on ehdottanut etäisyydeksi Pasilaan 3.2 tai 3,1 kilometriä. Kun eivät maininneet lähdettä tai mitään syytä muutokseensa yhteenvetorivillä, palautin molemmat aikaisempaan 3,0 kilometriin. Hoksasin sitten, että julkaistu etäisyys riippuu tietysti, mistä matka mitataan. HSL:n reittiopas ilmoittaa Z- ja N-junien matkaksi 3,2 km ja M-junalle 3 km. Matka on varmaan mitattu junien lähtöpaikoista Helsingin asemalla tiettyyn aikaan. Muistelen, että aamuyöstä esimerkiksi M-juna saattaa lähteä myös joltakin keskimmäiseltä laiturilta, jolloin senkin etäisyys muuttunee tuolloin tuoksi 3,2 km:ksi. Olisikohan matka Helsingin asemalta Pasilan asemalle siis 3-3,2 km, vai onko muita näkökulmia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 19.35 (EEST)

Kysymys on mielenkiintoinen. Tämänpäiväinen käyttäjä muutti etäisyyksiä myös eräiden muiden asemien artikkeleissa ja ilmoitti kysyttäessä laskeneensa etäisyydet asema-artikkelissa olevasta navigaatiomallineesta. Jos avaat vaikkapa mallineen Helsinki-Riihimäki, huomaat että siihen on asemien kohdalle merkitty etäisyys Helsingin rautatieasemalta kilometreinä. Ongelmana on nyt sitten se, että esimerkiksi Helsingin kohdalla on lukemana 0,1 km. No Helsingin asema on kyllä tasan 0 km:n päässä Helsingin asemasta, jos puhutaan tavallisista kilometreistä. Mistä luku 0,1 km sitten tulee? Uskoisin, että tässä onkin käytetty Helsingin aseman ns. ratakilometrilukua eli etäisyyttä Suomen rautateiden ns. nollapisteestä eli Helsingin vanhan puretun aseman pääraiteen päätepisteestä (joka sijaitsi suurinpiirtein Makkaratalon kohdalla) ns. ratakilometreinä, jotka saattavat olla, mutta eivät aina ole tasan 1000 m:n pituisia. Mielestäni tälläisissä mallineissa tulisi käytää aivan tavallisia kilometrejä, ei ratakilometrejä. En tiedä mistä mallineen tekijät ovat kilometriluvut ottaneet, kun sitä ei kerrota missään eli nuo navigaatiomallineet ovat wikipediamielessä lähteettömiä. Voivat olla muitakin muin ratakilometrejä, missään ei ole kerrottu. -Olen juuri saanut valmiiksi excel-muotoon laaditun taulukon, jossa muodostin Helsinki-Riihimäki välille asemien kilometritaulukon käyttäen Reittiopasta ja tarkkaan ottaen T-junaa, joka lähtee ensi yönä klo 1:30 Helsingistä. - VR:n kaukojunien aikatauluissa on etäisyys, mutta vain asemille, joilla kaukojunat ja esim. R/H-junat pysähtyvät, esimerkiksi Helsinki-Riihimäki välillä Pasila, Tikkurila, Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää. Ajattelinkin, että Reittioppaasta saadut lukemat voisi päivittää navigaatiomallineseen. - Mitä tulee Pasilan ja Helsingin asemien väliseen etäisyyteen, niin ero Leppävaaran ja Keravan kaupunkiradan ja Vantaankosken radan välillä johtuu siitä, että junat tosiaan lähtevät eri paikoista. Reittioppaassa ei kerrota, mistä he ovat nuo kilometrit saaneet. - Vietin muuten lauantain aamuyön kirjoittamalla artikkelia Ratakilometrijärjestelmä, johon voi tutustua ja sen lähdemateriaaliin myös. Sattuvasti sivuaa aihetta se. -Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 23.10 (EEST)

Arvelen, että ratakilometreillä ei ole tässä mitään tekemistä. Jos Reittioppaaseen laittaa haun Helsingin rautatieasemalta Pasilan asemalle, saa junalla mentäessä laskelman, jossa on aluksi ja lopuksi kävelymatkat asemalla. Tämä matka vaihtelee ainakin päärautatieasemalla <0,1 ja 0,2 km:n välillä. Myös Pasilan asemalle on merkitty 0,1 km kävelymatka. Su 23.31 lähtevälle T-junalle tätä kävelymatkaa ilmoitetaan 0,1 km ja 23.47 lähtevälle L-junalle sitä ilmoitetaan 0,2 km. Jos zoomaa reittikartan alkupään, voi huomata, että kummankin kävelymatkan alkupää mitataan samasta pisteestä. Se lienee rautatieaseman mittauspiste. Samalla tavalla Pasilan semalla katkoviivoitettu kävelyosuus päättyy - ainakin kartalla - molempien junien kohdalla samaan pisteeseen. Kummankin junan kokonaismatkan pituudeksi esitetään noin (kiemuraviiva) 3,3 km. Kysymys kuuluu, ilmoitetaanko Wikipediassa matka Reittioppaan tai jonkun muun mukaan? Ja onko artikkelissa kyse junamatkasta vai lasketaanko kävelymatkat mukaan? Ainakin HSL:n Reittiopas pitäisi lukea validiksi tietolähteeksi. Pitäisikö noudattaa sitä wikiperiaatetta, että ilmoitetaan asia validiksi arvioidun tietolähteen mukaan? Vai onko vielä muita näkökulmia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 00.14 (EEST)

Minä en zoomaillut karttaa ollenkaan, vaan katsoin junamatkan taulukosta ko. klo 1:30 junavaihtoehdon kohdalta (=tiedot valitusta reitistä). Käsittääkseni navigointimallineissa pitäisi olla asemien etäisyys Helsingin päärautatieasemasta eikä se saisi olla riippuvainen siitä, millä junalla menee ja mihin aikaan (kun eroa on noinkin paljon kuin ensimmäisessä viestissä kirjoitit). Selvintä on tietysti käyttää koko kaupunkiratamatkalla samaa testijunaa, joka pysähtyy kaikilla asemilla. Etäisyyden mittapisteiden pitäsi mielestäni olla ratalinjalla. - Laitoin mallineen keskustelusivulle Keskustelu mallineesta:Helsinki-Riihimäki kysymyksen tietojen alkuperästä. - Validi tietolähde: Reittiopas on kaiketi katsottava validiksi tietolähteeksi, koska en ainakaan minä ole löytänyt mitään muutakaan, jossa olisi pk-seudun lähiliikenteen asemien kilometrit (kaukojunien asemien kilometrejä löytyy VR:n kaukojunien aikatauluista). Rataverkosta löytyy kartta Liikenneviraston sivuilta [5], mutta ei siinä ole pikkuasemien etäisyyksiä ja esimerkisi matka helsingistä Turkuun on kartasta laskeine eri pituinen kuin aikataulussa. Lisäksi on tässä liitteessä 1 on rataosien pituuksia, mutta siinä ei ole kaikia asemia ja matkat on tasakilometrein. Toivon mukaan joku mallineen tekemiseen osallistunut kertoisi enemmän. Ainakin pitää jossain kertoa, mitä lähdettä on käytetty. - Htm (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 01.22 (EEST)

Kun tarkoitus on ilmoittaa asemien välisiä etäisyyksiä, ei mitään kävelymatkoja pidä ottaa huomioon. Niillä on merkitystä vain kyseisellä asemavälillä matkustettaessa, muulloin ne vain sotkevat. Lisäksi on syytä muistaa, että rautateillä kulkee myös tavaraliikennettä. En myöskään lähtisi itse mittaamaan etäisyyksiä, koska se menisi jo uuden tutkimuksen puolelle. Lisäksi luotettavien tulosten saaminen ei välttämättä olisi kovin yksinkertaista.

HSL:n reittioppaan käytössä on minusta sellainen ongelma, että se kertoo etäisyydet vain pääkaupunkiseudulla. Muun Suomen rautatieartikkeleissa pitäisi käyttää sitten jotain muuta lähdettä. Tässä ei vielä ole mitään ongelmaa sinänsä, kunhan kaikkien käytettyjen lähteiden etäisyydet on määritetty samalla tavalla ja ovat siten keskenään vertailukelpoisia. Tämän keskustelun perusteella näin ei kuitenkinaan ole. Eri asemien ratakilometrit löytyvät helposti esimerkiksi verkkoselostuksesta, mutta – niin kuin jo aiemmin on todettu – ratakilometri ei välttämättä ole tasan tuhat metriä, joten ratakilometreista laskettu etäisyys ei välttämättä vastaisi todellista etäisyyttä. Liikennevirastolla sinänsä varmasti on jossain tietokannassa myös asemien todelliset etäisyydet hyvinkin tarkasti, mutta en osaa sanoa, onko tämä tietokanta missään julkisesti saatavilla.

Yksi vaihtoehto voisi olla pyöristää etäisyydet ainakin pääosin yhden kilometrin tarkkuuteen. Tällöin etäisyydet olisivat varmasti suurimmaksi osaksi samat lähteestä riippumatta. Lisäksi – ottaen huomioon, että Wikipedia on suurelle yleisölle tarkoitettu tietosanakirja eikä rautatieaiheinen erikoisjulkaisu – yhden kilometrin tarkkuus lienee vähintäänkin riittävä.

–– Apalsola ^{k • m} 1. heinäkuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

Joo ainakin omat mittaukset saattavat heitellä. Kuvasin viime viikolla Helsingin metroasemien taideteoksia. Kännykkäkamerani Exif-tietojen mukaan paikka, jossa kuvasin eli Rastilan metroaseman laituri, on 46,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Naapuriaseman Vuosaaren laiturilla Jussi Nivan teosta kuvatessani kamera ilmoittaa olleensa 5,5 metriä merenpinnan alapuolella. :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 13.57 (EEST)

Liikenneviraston liikennepaikkaluettelosta löytyy myös todelliset etäisyydet sekä kumulatiivinen matka kunkin rataosan alkupisteestä mitattuna. Itse olen ainakin sieltä (sekä aiempien vuosien luetteloista) ottanut noita välimatkoja, mutta joidenkin pidemmän aikaa lakkautettuna olleiden liikennepaikkojen kohdalla on ollut pakko tyytyä ratakilometreihin vaikka heittoa olisikin jonkin verran. --Junafani (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Jees, kiitos Junafani ilmoituksesta! Tuo on hyvä ja monipuolinen lähde, todelliset asemien väliset etäisyydet. En julkaisusta tiennyt aikaisemmin, luulin että Liikennevirasto on vain niitä ratakilometriluetteloita julkaissut. Asema-artikkeleissa voisikin pikku hiljaa lähteistää etäisyyden edelliselle ja seuraavalle asemalle tuosta, niin niitä etäisyyksiä ei tarvitsisi enää muutella. - Miksi muuten radan navigointimallineissa, joissa Helsinki on alkupäänä on merkitty sen kohdalle lukema 0,1? Olisi loogista, jos se olisi 0 km:n todellisella etäisyydellä itsestään. Siinä on varmaan joku jippo, jota en tiedä. Kuka kertoo? -Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 06.54 (EEST)

Kiitokset Junafanille lähteestä. Minäkin kannatan liikenepaikkaluettelon käyttämistä lähteenä asemien välisten välimatkojen osalta. Asia kannattaisi myös ohjeistaa esimerkiksi rautatieliikenneprojektin sivulla ja linkittää tämä ohje ao. mallineiden ohjeista.

Helsingin aseman 0,1:n kilometrin etäisyydestä itsestään: Veikkaanpa, että ratakilometrit kummittelevat tässä. Helsingin rautatieasemahan sijaitsee ratakilometrillä 0+159. Tämä johtunee kai siitä, että alun perin raiteet ulottuivat pitemmälle – ilmeisesti lähes nykyisen Kaivokadun raitiovaunupysäkeille saakka – ja ratakilometrit on määritelty silloin. Kun raiteen myöhemmin nykyisen asemarakennuksen rakentamisen aikoihin katkaistiin, nollapiste jäi "virtuaaliseksi". ––Apalsola ^{k • m} 2. heinäkuuta 2014 kello 14.29 (EEST)

Siirrettiinkö ratalinjaa itään vai länteen?

"Kaupunkilaisten pyynnöstä vuonna 1859 ratalinjaa siirrettiin hieman itään[selvennä], jotta puiston kaksi suurta ja kaunista kumparetta saatiin säästettyä."

Kun nuo kaksi kumparetta sijaitsevat nykyisen radan itäpuolella, niin eikö sitä ratalinjausta silloin siirretty nimenomaan länteen?

–– Terssi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Puuttuva lähde

Artikkelissa viitataan useampaan kertaan lähteeseen "Helsingin kaupunki 2002" muttei kerrota mikä tämä lähde on. JIP (keskustelu) 15. marraskuuta 2022 kello 04.29 (EET)

Se on "Mustonen". Jäljitin muutoksen tähän versioon: [6]. Lähteitä merkittäessä on tapahtunut nukahtaminen.--SKorhonen (keskustelu) 15. marraskuuta 2022 kello 05.59 (EET)