Kirkkoniemi
Kirkkoniemi[1] (norj. Kirkenes, pohjoissaameksi Girkonjárga, alkujaan Akkulanniemi[2]) on Etelä-Varangin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Varanginvuonon rannalla Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa 8 km Venäjän rajalta. Asukasluku oli vuonna 2020 noin 3 500.[3] Paikan saamenkielinen nimi viittaa holkeriin.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylmin kuukausi on tammikuu (keskilämpötila −13 °C) ja lämpimin heinäkuu (+14 °C). Keskiyön aurinko paistaa toukokuun 15. päivästä heinäkuun 28. päivään asti. Kaamosaika puolestaan on 27. marraskuuta – 16. tammikuuta. Revontulet näkyvät useimmiten syyskuusta maaliskuuhun.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on asunut saamelaisia kauan. Vuoden 1826 rajankäyntiin saakka alue kuului Ruotsi-Norjan ja Venäjän / Suomen yhteisalueeseen. 1900-luvun alussa paikalla oli vain harvoja taloja ja kirkko. Bjørnevatnin kaivos perustettiin vuonna 1906 ja silloin kaupunkiin tuli muutaman vuoden aikana tuhansia ihmisiä.[6]
Toisessa maailmansodassa Kirkkoniemi tuhoutui lähes kokonaan ja oli pommitetuimpia seutuja Euroopassa. Neuvostoliitto teki sinne yli 300 pommituslentoa. Saksa oli miehittänyt Norjan ja sillä oli Neuvostoliiton rajalla enimmillään 100 000 sotilasta. Saksalaiset olivat polttaneet kaupungin ennen kuin puna-armeija saavutti sen lokakuussa 1944.[7] Kirkkoniemen rakennuskanta oli ennen toista maailmansotaa sekoitus suomalaista, saamelaista ja norjalaista arkkitehtuuria. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus on norjalaistanut rakennuskannan.
Talous ja elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki on teollisuustaajama, jossa vuoteen 1996 asti rikastettiin ja laivattiin Bjørnevatnin rautakaivosten malmi. Nyt rautakaivoksessa tehdään koeporauksia, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia avata kaivos uudelleen. Lisäksi siellä on Kirkkoniemen satama, joka on Hurtigruten-reitin kääntöpiste ja tärkeä Venäjän Barentsinmeren kalastuslaivaston purku- ja huoltosatama.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjää kuulee puhuttavan Kirkkoniemessä paljon. Etelä-Varangin kunnan asukkaista venäläisiä onkin kymmenesosa.[7] Katujen nimikyltit ovatkin sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin. Kaupungissa asuu myös huomattava määrä kveenejä tai muita suomenkielisiä. Kirkkoniemessä on nykyisin myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. [8]
Matkailu ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet kaupungin nähtävyyksistä liittyvät sotahistoriaan. Keskustassa on esimerkiksi vuonna 1944 rakennettu pommisuoja Andersgrotta, jonne pääsee tutustumaan. Pommisuojan lähellä on patsas puna-armeijan kaupungin vapautuksen muistoksi. Keskusaukiolla puolestaan on sodanaikaisille äideille omistettu muistomerkki.
Rajaseutumuseossa käsitellään sekä sotahistoriaa että kaivostoiminnan historiaa. Nähtävillä on esimerkiksi puna-armeija-patsaan vanhempi versio kipsisenä ja venäläinen sodanaikainen lentokone tyypiltään Iljushin Il-2 M3M. Samassa rakennuksessa on toinenkin museo, jossa esitellään saamelaistaiteilija John Savion töitä, muun muassa grafiikkaa. Monet käyvät katsomassa Norjan ja Venäjän rajaa Storskogin rajanylityspaikalla. Siellä on matkamuistomyymälä ja Venäjän puolella on vartiotorneja. Turisteja kaupungissa ei paljoa näy talvisin. Vaikka matkailijoita käy paljon, useimmat viettävät siellä kuitenkin keskimäärin vain kolme tuntia aikaa.[7]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa on lentokenttä, Kirkkoniemen lentoasema, jonka kautta kulkee 200 000 matkustajaa vuodessa.[7] Lentokentältä tehdään kotimaan lentoja ainakin Osloon, Tromssaan, Vesisaareen ja Vuoreijaan.[9] Hurtigruten-laivareitin toinen päätepiste on Kirkkoniemi. Reittiä liikennöidään ympäri vuoden Bergenin ja Kirkkoniemen väliä. Yhteen suuntaan matka kestää vajaan viikon, edestakaisin 11 päivää. Kaupunkiin päättyy Ruotsista alkava E6-tie.
Tunnettuja kirkkoniemiläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- John Kristian Dahl, maastohiihtäjä
- Vegard Ulvang, maastohiihtäjä
- Edorf, rap-artisti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 95. Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ Ervasti, A. W.: Suomalaiset jäämeren rannalla: matkamuistelmia. Oulu: Wickström, 1884.
- ↑ 2020-10-06 ssb.no. 6.10.2020. Viitattu 10.3.2024. (englanniksi)
- ↑ 500-vuotiaaksi elävä jäähai lumosi norjalaiskirjailijan: "Jos jäähai osaisi puhua, sillä olisi paljon kerrottavaa merien tilasta" Yle Uutiset. Viitattu 25.5.2018.
- ↑ Historie, natur & klima - kirkenesinfo.no, luettu 26.11.2006
- ↑ Historie Kirkenes - kirkenesinfo.no, luettu 26.11.2006
- ↑ a b c d Hannu Pöppönen: Kirkkoniemi odottaa kaamosta ja talvikautta. Helsingin Sanomat 21.10.2006
- ↑ Pohjois-Norjan Neideniin avataan väliaikainen hätävastaanotto turvapaikanhakijoille yle.fi. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ Avkomster / Avganger - lentoaseman kotisivut, luettu 26.11.2006
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkoniemi Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (norjaksi)
- www.kirkenes.fi (suomeksi)
- www.visitkirkenes.no (englanniksi)
- Destination Kirkenes (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Hurtigruten
- Kirkkoniemen lentokenttä (norjaksi)
- Andersgrotta