Koressia
| Koressia | |
|---|---|
| Κορησσία | |
 Koressian akropolis ja nykyinen Korissían kylä lahden vastarannalta nähtynä. |
|
| Sijainti | |
  Koressia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Korissía, Kéa, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Keos, Kykladit |
| Kaupunki | Iulis |
Koressia (m.kreik. Κορησσία, Korēssia, myös Koresia; lat. Coressia), myöhemmin Arsinoe (Ἀρσινόη, Arsinoē), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Keoksen eli nykyisen Kéan saarella Kykladeilla Kreikassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi saaren luoteisrannikolla nykyisen Korissían kylän paikalla.[5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koressian kaupunki oli rakennettu luonnonsatamalahden rannalle. Kukkulalla nykyisen kylän länsipuolella sijaitsi kaupungin akropolis eli linnavuori. Kaupunkivaltion alue on kartoitettu poikkeuksellisen hyvin arkeologisissa kenttätutkimuksissa. Kaupunginmuurien arvioidaan ympäröineen noin 18 hehtaarin kokoisen alueen, josta 6–8 hehtaaria on ollut tiheämmin asuttua. Koko kaupunkivaltion alaisuudessa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 15 neliökilometriä. Väestön kooksi on arvioitu noin 1 300 henkeä, ja väestöstä jopa 75–90 % arvioidaan asuneen kaupunginmuurien sisäpuolella, kun taas maaseudulla kaupunkivaltioon kuului vain vähän asutuksia. Väestömäärä oli huipussaan 300-luvulla eaa.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koressian alkuperäinen nimimuoto oli Koressos (Κορησσός, Korēssos), mikä on esikreikkalaista alkuperää. Kaupunki oli varhaisella klassisella kaudella osa Keoksen tetrapolista eli neljän kaupungin liittoa, johon kuuluivat sen lisäksi myös Iulis, Karthaia ja Poieessa. Koressia oli näistä kaupunkivaltioista pienin. Strabonin aikaan ajanlaskun alun tienoilla Iulis oli liittänyt Koressian itseensä, samoin kuin Karthaia Poieessan, joten kaupunkeja oli vain kaksi. Koressia toimi Iuliin satamana.[2][3]
Kaupungin, samoin kuin koko saaren, asukkaat olivat joonialaisia. Persialaissodissa kaupungin asukkaat taistelivat kreikkalaisten puolella ja osallistuivat muun muassa Artemisionin ja Salamiin taisteluihin.[3]
Koressian arkeologisia tutkimuksia ovat suorittaneet kreikkalaiset arkeologit sekä American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu erityisesti vuosina 1983–1984.[6]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin akropoliilla on jäljellä joidenkin muurien sekä temppelin jäänteitä. Kylän alueelta on löydetty muun muassa 500-luvulla eaa. veistetty kuros-patsas, joka on Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa, sekä keramiikkaa.[2][3]
Kaupungin lähellä sen ja Poieessan välisellä alueella sijaitsivat Apollon Smintheukselle ja Athene Nedusialle (Nedousialle) omistetut temppelit. Kreikkalaisen mytologian mukaan Athenen temppelin perusti Nestor kotimatkallaan Troijan sodasta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”493 Koressia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Keos, Cyclades, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Ceos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cohen, Getzel M.: The Hellenistic Settlements in Europe, the Islands, and Asia Minor, s. 138. (Hellenistic Culture and Society 17) University of California Press, 1996. ISBN 0520914082 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Koresia/Arsinoe Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b Nielsen, Thomas Heine: Once Again: Studies in the Ancient Greek Polis, s. 11. (Historia (Wiesbaden, Germany).: Einzelschriften, 180 / Papers from the Copenhagen Polis Centre, Polis Centeret, 7) Franz Steiner Verlag, 2004. ISBN 351508438X Teoksen verkkoversio.