Kurdistanin lippu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurdistanin lippu

Kurdistanin lippu on kurdien asuttaman epäitsenäisen Kurdistanin kansallislippu. Se sai virallisen aseman Kurdistanin itsehallintoalueen parlamentissa 11. marraskuuta 1999.[1]

Lippu on suorakaide, jonka mittasuhteet ovat 3:2. Lipussa on kolme samankorkuista kenttää: punainen, valkoinen ja vihreä. Punainen symboloi kurdien vapauden puolesta taistelleiden marttyyrien verta. Valkoinen symboloi rauhaa, vapautta, demokratiaa ja sovintoa, joita Kurdistanin kansa toivoo. Vihreä symboloi Kurdistanin maanviljelyä, ympäristöä ja luontoa. Keskellä on keltainen aurinko, jossa on 21 tasasivuista sädettä. Aurinko merkitsee jatkuvuutta ja toivoa. Sen säteet symboloivat Kurdistanin kansallispäivää newrozia, joka merkitsee taistelua ja vastarintaa sortoa ja alistusta vastaan.[1]

Araratin tasavallan lippu (1927-1930)

Lipun värien uskotaan periytyneen muinaisen Meedian valtakunnan ajoista. Kurdien perinteiset värit punainen, keltainen ja vihreä esiintyvät esiintyvät monien kurdipuolueiden ja -järjestöjen symboleissa sekä naisten perinteisissä kansallispuvuissa. Myös auringolla ja tulella on pitkät juuret kurdien historiassa ja uskonnoissa. Kansallislipun juuret ulottuvat vuoteen 1920, jolloin Kurdistanin kehitysyhteisö laati Araratin tasavallan lipun. Se oli lähes samanlainen kuin Kurdistanin nykyinen lippu, paitsi että auringon ympyrän sisällä oli Araratia symboloiva vuori. Lippua käytettiin sen jälkeen Kurdistanin lippuna vuodesta 1932 alkaen julkaistussa Hawar-lehdessä sekä Kurdistanin tasavallan lippuna 1946–1947. Lipun asema kaikkia kurdeja yhdistävänä symbolina on vahvistunut 1990-luvulta alkaen.[1]

Kurdistanin nykyisen lipun mallin suunnittelivat Ramzi Nafi Agha ja Gottfried Johannes Müller vuonna 1943. Ero Araratin tasavallan lippuun on auringonsäteissä, jotka Nafi ja Müller laativat uudelleen Berliinissä natsi-Saksan tiedustelupalvelu Abwehrin avustuksella. Heidän tarkoituksenaan oli käyttää uutta lippua operaatio Mammutin symbolina yhdistää kurdit saksalaisten avustuksella Itsenäiseksi Kurdistaniksi ajettuaan britit pois lähi-idästä. Tämä käy ilmi Gottfried Johannes Müllerin kirjassa Im Brennenden Orient.[2]

Gottfried Müller kirjoitti kirjassaan Im Brennenden Orient suunnittelemastaan Kurdistanin lipusta:

“Ennenkuin lähdimme Berliinistä, kerroin vaimolleni että kurdit tarvitsevat oman symboolinsa ennen operaatiota, me vannoimme Ramzin kanssa ettemme koskaan petä toisiamme ja että tulisimme aina olemaan toisillemme uskollisia. Vuosien myötä meistä tuli kuin veljiä, minä välitin Ramzista ja hän minusta, minä välitin saksalaisista ja hän kurdeista. Yhdistimme voimamme ja tavoitteemme yhteen.

Vannoin valan koskettamalla saksan lippua, sinä päivänä, Ramzilla taas ei ollut omaa lippua jolla vannoa valaansa. Meidän mieleemme tuli kauneimmat värit; punainen, vihreä ja valkoinen. Punainen symboloi kurdilaisten marttyyrien verta ja ja jatkuvaa taistelua vapauden puolesta. Vihreä kurdistanin kaunista luontoa. Valkoinen rauhaa ja tasa-arvoa ihmisten välillä. Keltainen valoa ja ihmisten toivoa.

Me suunnittelimme tämän lipun Ramzin kanssa. Lippu on suurin lahjamme kurdeille. Nämä liput olivat mukanamme kun hyppäsimme lentokoneesta, saksan ja kurdistanin lippu. Mutta mikä on kaunista ja unohtumatonta on se että vaikka operaatiomme epäonnistui, suunnittelemamme lippu elää yhä.[3]

  1. a b c Koivunen, Kristiina & Nehri, Welat: Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? s. 69–71. Edita, 2013. ISBN 978-951-37-6420-3
  2. PaulosTheMede: The Life of Ramzi Nafi Rasheed Agha and The Kurdish Nazi/Fascist Connection — Making Sense Within The Mist Of Time (Arkistoitu – Internet Archive) 21.6.2021
  3. Müller, Gottfried.: Im brennenden Orient. Bruderschaft Salem, 2010. 756265153 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.8.2022).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä heraldiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.