Kurt Georg Kiesinger

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurt Georg Kiesinger
Saksan liittokansleri
Presidentti Heinrich Lübke
Gustav Heinemann
Varakansleri Willy Brandt
Edeltäjä Ludwig Erhard
Seuraaja Willy Brandt
Baden-Württembergin pääministeri
Edeltäjä Gebhard Müller
Seuraaja Hans Filbinger
Henkilötiedot
Syntynyt6. huhtikuuta 1904
Ebingen
Kuollut9. maaliskuuta 1988 (83 vuotta)
Tübingen
Ammatti lakimies
Puoliso Marie-Luise Kiesinger
Tiedot
Puolue NSDAP (1933–1945)
CDU
Uskonto katolilainen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Kiesinger vuonna 1969.

Kurt Georg Kiesinger (6. huhtikuuta 1904 Ebingen9. maaliskuuta 1988 Tübingen) oli saksalainen konservatiivipoliitikko ja Saksan liittokansleri vuosina 1966–1969.

Varhaisemmat vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiesinger opiskeli lakimieheksi Berliinissä. Hän liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen (NSDAP) sen tultua valtaan vuonna 1933 ja työskenteli Saksan ulkoministeriön radioprogandaosastolla sekä propagandaministeriössä.[1] Toisen maailmansodan jälkeen Kiesinger oli muutamia kuukausia internoituna Ludwigsburgin leirillä kunnes hänet vapautettiin.

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraatiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiesinger liittyi kristillisdemokraattiseen puolueeseen (CDU), oli ehdokkaana ensimmäisissä sodan jälkeisissä vaaleissa ja tuli valituksi parlamenttiin. Hänet valittiin Baden-Württembergin pääministeriksi vuosiksi 1958–1966. Kiesinger toimi liittopäivien puhemiehenä vuosina 1962–1963.

SPD:n ja CDU/CSU:n kokoomushallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren kokoomushallituksen kansleriksi Kiesinger valittiin Ludwig Erhardin tilalle joulukuussa 1966. Hallituksessa hän tuli tunnetuksi yhteistyöstä sosiaalidemokraattien (SPD) johtajan Willy Brandtin kanssa. Enemmistöparlamentarismissa harvinainen päävastustajien CDU:n ja SPD:n yhteishallitus muodostettiin talousongelmien ratkaisemiseksi. Seuraavan kerran samaa kokeiltiin Angela Merkelin hallitusta muodostettaessa vuonna 2005.

Diplomatiaa Itä-Euroopan kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiesingerin hallitus solmi diplomaattiset suhteet Tšekkoslovakian, Romanian ja Jugoslavian kanssa. Kiesingeriä arvosteltiin natsimenneisyytensä vuoksi vuonna 1968, kun Beate Klarsfeld löi häntä julkisesti kasvoille nimittäen häntä natsiksi.

Kanslerikauden jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1969 liittopäivävaaleissa SPD muodosti vasemmistokoalition liberaalien vapaiden demokraattien (FDP) kanssa, lopettaen keskeyttämättömän kristillisdemokraattisten kanslerien sarjan sodan jälkeisessä Saksassa. Kiesingerin seuraajaksi kansleriksi valittiin Willy Brandt.

Kiesinger kuoli Tübingenissä, Saksan liittotasavallan silloisessa länsiosassa.

  1. Kurt Georg Kiesinger biography Encyclopædia Britannica. 9.6.2015. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]