Lähtisitkö
| ”Lähtisitkö” Pave Maijanen | ||
|---|---|---|
| ||
| Stefan Bremerin ottama singlen kansikuva. | ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Maijanen | |
| A-puoli | ”Lähtisitkö” | |
| B-puoli | ”Lilja, ruusu ja kirsikkapuu” | |
| Äänitetty | loka–marraskuussa 1984 | |
| Studio | Finnvox | |
| Julkaistu | joulukuussa 1984[1] | |
| Formaatti | 7’ single (9C 006-1384577) | |
| Tekijä(t) | Maija Paavonen (säv., san., sov.) | |
| Tuottaja(t) | Pave Maijanen | |
| Tyylilaji | suomipop, iskelmä, suomirock, reggae-pop | |
| Kesto | 06.02 | |
| Levy-yhtiö | EMI Finland | |
| Listasijoitukset | ||
| Pave Maijasen muut singlet | ||
| ”Aye Aye Aye” 1983 |
”Lähtisitkö” 1984 |
”Jää mun luo” 1984 |
Lähtisitkö on Pave Maijasen kappale. Kappale julkaistiin Maijanen-albumilla vuonna 1984, ja siitä tuli nopeasti erittäin suosittu hittikappale. Maijanen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kappaleen salanimellä (Maija) Paavonen.[3]
Tammikuussa 2022 Helsingin Sanomat pyysi yli 70:ää suomalaista musiikkialan vaikuttajaa nimeämään korkeintaan 20 itselleen juuri sillä hetkellä tärkeintä laulua paremmuusjärjestyksessä, minkä perusteella lehti laati sadan parhaan laulun listan. ”Lähtisitkö” ylsi sijalle 22.[4]
Kappaleen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kappale syntyi kesällä 1984 Maijasen ollessa viettämässä kesälomaa perheensä kanssa vuokramökillä Sarvisalossa Kesälahden kunnassa. Perhe oli vieraillut kyseisellä mökillä, joka oli vanha kansakoulu[5], jo pari vuotta aiemmin, mutta päättivät matkustaa uudelleen sinne.[6][7] Seuraavana kesänä Maijanen osti tilan omakseen Dingo-yhtyeen saavuttaman suosion myötä.[5]
Maijanen oli alkanut tehdä uutta tuotantoa uudelle levylle, jonka nauhoituksien oli määrä alkaa lokakuussa 1984. Sinä kesänä Maijanen oli kuunnellut paljon reggae-musiikkia, kuten Bob Marley & The Wailersia sekä Steel Pulsea. Eräänä, kauniina kesäpäivänä hän lähti soutamaan kohti katiskaa ja aironvedoista tuli hänelle mieleen reggaekomppi (hun-za, hun-za, hunza...). Veneen keskipenkki ammoitti tyhjyyttään ja Maijasella tuli mieleen teksti: ”Lähtisitkö silloin kanssani järvelle?”. Hän palasi souturetkeltään takaisin talolle, otti kitaran syliinsä ja soitti vuorotellen A- ja G-mollia kuvitellen Wailers-basson taustalle. Maijanen on kertonut kirjoittaneen tekstin ”aika lailla sellaisena kuin se levylle tuli”.[7]
Tuotantovaihe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Maijanen alkoi levyttämään seuraavaa albumiaan syyskuun lopussa 1984, hän kokosi yhtyeen kasaan. Maijanen pyysi Broadcast-yhtyeestä basistiksi serkkunsa Masa Maijasen ja rumpaliksi Miri Miettisen. Soolokitaristiksi puolestaan tuli Pekka Pohjola Group -yhtyeessä soittanut Peter ”Petteri” Lerche. Kappaleen pohjat tehtiin nelistään kokoonpanolla Masa Maijanen (basso), Miettinen (rummut), Lerche (kitara) ja Pave Maijanen (komppikitara ja syntetisaattorit). Arpeggio eli syntetisaattorin ”luraukset” soitettiin Korgin Poly 61 -syntetisaattorilla, joka ei Maijasen mukaan mene aivan täysin tempon mukana. Hän on itse pitänyt myös laulusuoritustaan heikompana ja sekaan on mahtunut muutama ”niekku” eli maneeri, jossa laulaja koukkaa lopulliseen säveleen tarkoituksellisesti tai tahattomasti.[8] Maijanen on kertonut harkinneensa kertosäkeen jälkeiseeen falsettiosioon saksofoni -tai kitarasooloa, mutta päätyi lopulta laulettuun versioon.[9]
Vastaanotto ja musiikkivideo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maijanen matkusti Tampereen Tohloppiin joulukuussa esitettävän Hittimittari-musiikkiohjelman kuvauksiin. Maijanen oli ruotinut Soundi-lehden toimittajalle kappaleen ”pitävän sisällään hirveästi perusiskelmän aineksia, mutta soundien ollessa modernimpia kuin Markku Arolla. Kappale on kuitenkin peruskauraa”. Musiikkivideolla Maijanen esiintyy vaimonsa Liisan ompelema pikkutakki päällään istuen valkoisen flyygelin ääressä usvan peittäessä koskettimiston.[10]
Musiikkivideo esitettiin 8. joulukuuta Yle TV2 -kanavalla ja Maijanen sijoittui ohjelmassa toiseksi. Samoihin aikoihin kappaleen single kipusi listojen kärkisijoille ja oli seuraavan vuoden tammikuussa myynti- ja jukebox-listojen toisena. 17. tammikuuta esitetyssä Hittimittarissa Maijanen voitti jakson ohittaen muun muassa Dingon ”Autiotalon”. Helmikuun Hittimittarissa se voitti jälleen koko ohjelman peräti 299 pisteen murskavoitolla. Ohjelman formaatin mukaan kolme kertaa kärkikolmikkoon noussut kappale kruunattiin ”superhitiksi”, jolloin se poistui ohjelmistosta. Kappale esitettiin vielä kerran maaliskuussa[1], jolloin se oli kerännyt ohjelman kaikkien aikojen suurimman yhteispistemäärän.[11]
Coverversioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- VilleGalle ja Sanni tekivät kappaleesta oman version Vain elämää -televisiosarjan 4. tuotantokaudella vuonna 2015. Kappale nousi hetkessä Suomen virallisen listan suosituimpiin. Viikoilla 46 ja 47 kappale oli Suomen singlelistan ykkönen.[12]
- Hausmylly levytti vuonna 2004 kappaleesta oman version.[13]
Kokoonpano ja tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pave Maijanen – laulu, komppikitara[8], Korgin[8] Poly 61 -syntetisaattori
- Matti ”Masa” Maijanen – basso
- Miri Miettinen – rummut
- Seppo Kantonen – PPG Wave 2.2 -syntetisaattori
- Peter Lerche ja Tapio ”Mongo” Aaltonen – kitarat
- Maija Paavonen – sävellys, sanoitus, sovitus
- Markus Vikstedt ja T. T. Oksala – äänitys (Finnvox-studioilla loka–marraskuussa 1984)
- T. T. Oksala, Pave Maijanen ja Markus Vikstedt – miksaus
- Pave Maijanen – tuottaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saarela, Tommi: Pave Maijanen – Elämän nälkä. Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2324-7.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Saarela 2021, s. 243.
- ↑ a b MAD-MAJ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960-2018. Viitattu 31.7.2024.
- ↑ a b c LP-levyn (9C 062 1384531) takakannen ja sanaliitteen tiedot.
- ↑ 100 maailman parasta laulua. Helsingin Sanomat, 15.1.2022. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b Saarela 2021, s. 332.
- ↑ Saarela 2021, s. 235
- ↑ a b Saarela 2021, s. 236.
- ↑ a b c Saarela 2021, s. 237.
- ↑ Saarela 2021, s. 238
- ↑ Saarela 2021, s. 242.
- ↑ Saarela 2021, s. 244.
- ↑ Suomen virallisen listan tilastot ifpi.fi. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 27.12.2016.
- ↑ Hausmylly – Lähtisitkö discogs.com. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
