Lappeenrannan satama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lappeenrannan satama on satama Lappeenrannan Kaupunginlahdella, Linnoitusniemessä ja Rapasaaressa. Siihen kuuluu matkustajasatama sekä vieras- ja pienvenesatamia.[1] Rapasaari toimi myös kaupungin rahtisatamana ennen Mustolan sataman valmistumista.[2]

Sataman välittömässä läheisyydessä on historiallinen Lappeenrannan linnoitus.[3] Satama-alueen kaupunginosia ovat Linnoitus, Keskus ja Kylpylä.[4]

Lappeenrannan sataman toiminnasta vastaa Lappeenranta Free Zone Oy Ltd.[5]

Kaupunginlahti Lappeenrannan linnoituksen valleilta katsottuna. Etualalla matkustajasatama, taustalla Halkosaari.

Palvelut ja aktiviteetit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravintolalaiva Prinsessa Armaada

Kaupunginlahden länsirannan matkustajasatamasta tehdään erikokoisilla aluksilla risteilyjä Saimaan saaristoon ja Saimaan kanavan kautta Viipuriin.[6] Ulkomaan matkustajaliikenteessä Lappeenrannan satama oli vuonna 2014 Suomen seitsemänneksi vilkkain, yhteensä 18 419 matkustajaa.[7]

Omilla veneillään liikkuvia matkailijoita varten satamassa on Linnoitusniemestä Kaupunginlahden etelärannalle ulottuvat Linnoitusniemen, Linnoituksen laiturin, Maalaisten laiturin ja Kasinon rannan vierasvenepaikat.[1] Paikallisille veneilijöille on pienvenepaikkoja sekä Kaupunginlahden itärannalla Halkosaaressa ja Ainonkadulla että Linnoitusniemessä.[8]

Lappeenranta Free Zonen satamatoimisto sijaitsee Linnoitusniemen kärjessä vanhassa makasiinirakennuksessa.[5][9] Linnoitusniemessä on myös sataman palvelupiste Sataman Loiste.[1] Palveluja vierasveneilijöille tarjoaa myös Kaupunginlahden etelärannalla oleva Lappeenrannan Kylpylä.[1]

Kaupunginlahden lounaispohjukassa sijaitsee satamatori eli vanha kauppatori[10] kioskeineen, esiintymislavoineen ja ravintolalaivoineen.[11] Kaupunginlahden suulla on puistomainen Halkosaari, joka on yhdistetty mantereeseen pienellä sillalla.[4]

Linnoitusniemen kärkeen rakennetaan kesäsin Suomen suurin hiekkalinna.[12] Talvisin Kaupunginlahdella on toiminut luistelurata.[13]

Vesiväylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luoteesta kaupunkia lähestyvä Saimaan syväväylä (4,2 m) ulottuu Rapasaareen. Kaupunginlahdelle siitä haarautuu 4,0 metrin väylä. Koillisesta kaupunkiin tulee Pappilanniemen kohdalla syväväylästä haarautuva 2,1 metrin väylä, joka oikaisee Akkasaaren, Kaijansaarten ja Karhusaaren eteläpuolitse.[14]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappeenrannan kartta vuodelta 1894. Satama oikeassa yläkulmassa.

Satama perustettiin Linnoitusniemeen 1870-luvulla. Vuoteen 1876 mennessä alueelle rakennettiin makasiineja sekä kivinen ja hirsipäällysteinen 150 jalkaa leveä laituri.[15] Tämä myöhemmin Keskilaituriksi ja Keisarinlaituriksi (keisari Aleksanteri III:n ja puolisonsa Maria Fjodorovnan vuosien 1885 ja 1891 vierailujen mukaan)[16] kutsuttu laituri sijaitsee niemen itäpuolella noin Halkosaaren pohjoiskärjen tasalla. Vuonna 1885 Linnoitusniemeen tuli rautatie, kun Simola–Lappeenranta-rata ja Rapasaaren rautatieasema valmistuivat. Läheinen Rapasaari liitettiin täyttömaalla niemeen, ja sinne rakennettiin laituri ja pistolaituri. Rata Rapasaareen puhkaistiin läpi linnoituksen länsivallien.[15][17] Vuonna 1886 rakennettiin uusi laituri myös Linnoitusniemen koillisnurkkaan.[15]

1950-luvulle mennessä ratapiha oli laajentunut osittain Kaupunginlahdenkin puolelle.[18] Rapasaari ja Linnoitusniemi toimi Lappeenrannan pääasiallisena rahtisatamana, kunnes Saimaan kanavan varrella sijaitseva Mustolan satama valmistui vuonna 1968. Satunnainen rahtitoiminta paikalla jatkui 1990-luvun puoliväliin saakka.[2] Sittemmin raiteet on purettu.[17] Asemarakennus on Suomen Meripelastusseuran paikallisyhdistyksen käytössä.[19]

Kaupunginlahden etelärannalle rakennettiin Lappeenrannan Kylpylä vuonna 1870. Nykyinen kylpylärakennus on vuodelta 1912 ja viereinen Kasino vuodelta 1913.[20][21] Kaupunginlahti on merkitty satamaksi jo vuodelta 1893 olevassa venäläisessä kartassa,[22] ja se vakiintui henkilöliikenteen käyttöön ensimmäiseen maailmansotaan mennessä.[15] Jo 1800-luvun lopulla sieltä oli linjaliikennettä Taipalsaarelle, Savitaipaleelle ja nykyisen Imatran suuntaan.[2]

1870-luvulla alkoi Kaupunginlahden rannan somistaminen puistoksi kenraalikuvernöörin luvalla.[23] Nykyisin paikka tunnetaan Rantapuistona eli Kasinon puistona.[4][2] Kaupunginlahdelta Linnoitusniemeen johtavaa tietä alettiin muokata kävelykaduksi 1890-luvulla, kun sinne istutettiin puita ja sijoitettiin penkkejä.[15] Kylpylän lähellä oleva Halkosaari kunnostettiin puistoksi 1890-luvulla ja yhdistettiin sillalla mantereeseen. Vuonna 1895 saareen rakennettiin paviljonki.[24][25]

Satamatori toimi myös kauppatorina vuoteen 1956 asti.[10][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Suomen paras huvivenesatama! Port of Lappeenranta. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 21.1.2016.
  2. ↑ a b c d e Rantapuisto eli Kasinon puisto Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  3. ↑ Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.1.2016.
  4. ↑ a b c Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 21.1.2016.
  5. ↑ a b Lappeenrannan satamat Port of Lappeenranta. Viitattu 21.1.2016.
  6. ↑ Risteilyt Saimaalla GoSaimaa. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  7. ↑ Ulkomaan meriliikenteen tilastot Liikennevirasto. Arkistoitu 9.2.2016. Viitattu 21.1.2016.
  8. ↑ Kotisatamat Lappeenrannassa Port of Lappeenranta. Viitattu 21.1.2016.
  9. ↑ Kiiveri-Hakkarainen 2006, 12–13.
  10. ↑ a b Iloista kaupankäyntiä vuodesta 1956 Lappeenrannan Toriyhdistys. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  11. ↑ Linnoitus ja satama-alue Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  12. ↑ Kivimäki, Petri: Suomen suurin hiekkalinna avautui Lappeenrannassa Yle Uutiset. 3.6.2012. Yleisradio. Viitattu 21.1.2016.
  13. ↑ Kaupunginlahden luistelurata on avattu Yle Uutiset. 19.1.2011. Yleisradio. Viitattu 21.1.2016.
  14. ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 21.1.2016.
  15. ↑ a b c d e Immonen 1992, 132.
  16. ↑ Keisarinlaiturin peruskorjaus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  17. ↑ a b Rapasaaren rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.1.2016.
  18. ↑ Vanhat painetut kartat Maanmittauslaitos. Viitattu 21.1.2016.
  19. ↑ Kiiveri-Hakkarainen 2006, 12.
  20. ↑ Tarinamme Lappeenrannan Kylpylä. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  21. ↑ Kiiveri-Hakkarainen 2006, 25.
  22. ↑ Venäläinen kartta vuodelta 1893 Wikimedia Commons. Viitattu 21.1.2016.
  23. ↑ Kiiveri-Hakkarainen 2006, 23.
  24. ↑ Immonen 1992, 133.
  25. ↑ Kiiveri-Hakkarainen 2006, 27.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lappeenrannan_satama&oldid=22790658”