Lehtimäki
Lehtimäki | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Alajärvi |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Kuusiokuntien seutukunta |
Kuntanumero | 414 |
Hallinnollinen keskus | Keskikylä |
Perustettu | 1866 |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Alajärvi Lehtimäki |
– syntynyt kunta | Alajärvi |
Pinta-ala |
288,8 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 271,84 km² |
– sisävesi | 16,96 km² |
Väkiluku |
1 849 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 6,8 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 14,5 % |
– 15–64-v. | 62,0 % |
– yli 64-v. | 23,5 % |
Lehtimäki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Kuusiokuntien seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 1 848 ja pinta-ala 288,8 km², josta 16,96 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta ja yhdistyi Alajärveen vuonna 2009. Lehtimäen naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alajärvi, Kuortane, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.
Lehtimäki tunnettiin ränki-pitäjänä, sillä siellä on aikanaan valmistettu paljon puisia länkiä. Tästä ovat saaneet nimensä alueen vuosittaiset kesätapahtumat Ränkirock ja Ränkipäivät.[4][5]
Suokonmäki, yksi Etelä-Pohjanmaan korkeimmista kohdista, sijaitsee Lehtimäen Peräkylässä. Se on antanut nimensä myös paikkakunnalle, sillä sana suokko on tarkoittanut lehtikasvia tai hieskoivua.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria ja pysyvän asutuksen syntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäeltä on tehty kivikautisia löytöjä vain vähän. Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löydetty muun muassa Verijärven rannalta. Pronssi- ja rautakauden ajalta on löydetty pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet.[6]
Lehtimäen seutu oli pitkään eräkävijöiden kohde. Alueen kautta kulki pirkkalaisten käyttämä eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle asti. Eräkautta kesti koko keskiajan 1500-luvulle saakka. Tällöin myös pysyvä asutus sai alkunsa.[6]
Asutus tälle seudulle on tullut Savosta, Hämeestä ja Pohjanmaalta, tästä syystä Lehtimäen on kuvailtu sijaitsevan “kolmen heimon rajamailla”.[7] Joissakin 1500-luvun asiakirjoissa seudusta on käytetty nimeä Savo. Ensimmäisen kerran Lehtimäen kylä mainitaan vuoden 1582 kymmenysluetteloissa nimellä Lecttmekij.[6]
Suokonmäellä on ollut asutusta ja viljelyksiä pisimpään Pohjanmaalla. Vanhimmat viitteet asutuksesta ajoittuvat esikeraamisen Suomusjärven kulttuurin aikoihin. Pysyvä asutus alkoi 1500-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset tilat. Suokonmäki oli 1700-luvulla Lehtimäen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka. Suokonmäki kohoaa 231 metriin ja on Pohjanmaan korkeimpia kohtia.[8]
Seurakunnan synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen oman seurakunnan muodostamista Lehtimäki kuului pääasiassa Pietarsaaren seurakuntaan. Lehtimäen kylä kuului vuodesta 1637 Lappajärven kappeliin ja vuodesta 1751 lähtien Alajärven kappeliin. Livonkylän lähialue oli taas osa Ähtärin kappelia, joka kuului Ruoveden seurakuntaan.[6]
Saarnahuonekunta perustettiin Lehtimäelle vuonna 1799 ja kappeliseurakunta Lehtimäestä tuli 1859. Vasta 1904 siitä perustettiin itsenäinen seurakunta. Vuonna 1800 valmistuneen Lehtimäen kirkon on rakentanut kirkonrakentaja Jacob Rijf. Kirkon yhteyteen rakennettiin Aabraham Hernesmaan johdolla vuonna 1833 kellotapuli, joka myöhemmin yhdistettiin solarakennuksella kirkkoon.[6]
Lehtimäen kunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omaksi pitäjäkseen Lehtimäki erosi Lappajärvestä vuonna 1866.[9] Asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alussa, ja sen huippukohta nähtiin 1960-luvulla jolloin luku oli jo melkein 3 000. Väkimäärä väheni tämän jälkeen mutta 1980-luvulla se vakiintui noin 2 500 asukkaaseen.[6] 1990-luvulla asukasluku lähti taas laskuun. 2000-luvun alussa väkiluku alitti kahdentuhannen rajapyykin.
Asukkaiden toimeentulo perustui pääasiassa maatalouteen, kalastukseen ja metsästykseen. Vielä 1800-luvun loppupuolella tervanpoltto oli tärkeä elinkeino. Sahatavaran arvon noustua siitä kuitenkin luovuttiin.[6]
Lehtimäki alkoi teollistua 1970-luvun lopulla nopeasti, teollisia työpaikkoja oli lähinnä puunjalostuksessa ja tekstiiliteollisuudessa. Vuonna 1980 suurin osa asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta.[6]
Kuntaliitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2005 Lehtimäki oli Suomen kolmanneksi alijäämäisin kunta. Kunnassa pohdittiin tällöin liitosneuvottelujen käynnistämistä naapurikuntien Ähtärin ja Kuortaneen kanssa. Vaikka kuntalaisista enemmistö kannatti Ähtäriin liittymistä, kunnanvaltuusto aloitti neuvottelut Kuortaneen kanssa. Keväällä 2006 Lehtimäki kuitenkin torjui kuntaliitosesityksen.[10]
Alkuvuonna 2007 Lehtimäen kunta kuului erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Tällöin alettiin tiedustella Töysän ja Alajärven liitoshalukkuutta. Neuvottelut Alajärven kanssa etenivät nopeasti ja liitos hyväksyttiin molemmissa kunnissa joulukuussa 2007. Näin ollen Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 1. tammikuuta 2009.[10]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maastollisesti Lehtimäki jakautuu kahtia. Länsialueilla leviää Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen lakeus kun taas itä- ja pohjoisosat ovat Suomenselän vedenjakajamaaston kumpuilevaa metsäistä ylänkömaata. Mäkiset ja harjuiset maastot sekä laajat suoalueet ovat Lehtimäelle tyypillisiä ja paikka tunnetaankin vaihtelevista retkeilymaastoista sekä pitkästä hiihtokaudesta. Tästä paikkakunta onkin saanut lempinimen lakeuden lappi.[6]
Kallioperä, joka kuitenkin harvoin pistäytyy esiin maalajijen alta, on pääasiassa graniittia. Luoteessa on myös kiillegneissiä, amfiboliittia ja uraliittiporfyriittia. Moreeni on yleisin maalaji, joka on paikoin erittäin hedelmällistä. Kumpareiden välisiin painanteisiin on moreenin päälle kerrostunut turvetta. Lehtimäen seudun läpi kulkee pohjois–etelä-suunnassa harjujakso, joka alkaa Lappajärven kaakkoisosista ja jatkuu aina Töysään asti.[6]
Vesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäki sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Suurin järvi on Ähtärinjärvi, jonka pohjoisosa sijaitsee Lehtimäen alueella. Muita järviä ovat muun muassa Iso-Räyrinki ja Vähä-Räyrinki sekä Kätkänjärvi.[6]
Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Ähtärinjärvi laskee Hankasalmen kautta Hankaveteen. Ähtärinjärveen taas virtaa useita puroja ja jokia Suomenselän vedenjakajalta. Kätkänjoki virtaa Kätkänjärven kautta Lapuanjokeen.[6]
Kylät ja taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäen kyliä ovat Keskikylä, Peräkylä, Rannankylä, Kirkonkylä, Länsikylä, Jaakkolankylä, Saarimaankylä, Rantakangas ja Latojoki.
Vuoden 2019 taajamarajauksessa entisen Lehtimäen kunnan alueella oli yksi taajama: Lehtimäen taajama. Tällöin siellä asui 570 asukasta.[11]
Vuonna 1995 Lehtimäen taajamia olivat Keskikylä (981 asukasta) ja Lehtimäen kirkonkylä (211 asukasta).[12]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen kulkee Lehtimäen lävitse. Kirkonkylän risteyksestä lähtee seututie 697 Seinäjoelle ja Soiniin sekä yhdystie 7060 Töysään.
Lähimmät rautatieasemat ovat Ähtärin rautatieasema ja Tuurin seisake, jotka molemmat sijaitsevat Haapamäki–Seinäjoki-radalla. Lähimmät lentokentät ovat Vaasan lentoasema ja Tikkakosken lentoasema.
Etäisyydet maanteitse
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seinäjoki 60 km
- Ähtäri 35 km
- Jyväskylä 145 km
- Pietarsaari 130 km
- Tampere 180 km
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäen erityiskansanopisto on vuonna 1971 perustettu kansanopisto ja Suomen ainoa erityiskansanopisto. Sen yhteydessä toimii muun muassa terapiaosasto ja ratsastuskoulu.
Nykyään Lehtimäellä toimii yksi peruskoulu, joka on Keskikylässä sijaitseva Taimelan koulu. Siellä opetuksen saa luokat 1-6. Vuosina 2004-2015 Taimelan koulu oli yhtenäiskoulu. Syksyllä 2014 Alajärven kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Taimelassa toimineet yläkoulun vuosiluokat 7-9 ja tarkoituksena oli siirtää nämä oppilaat Alajärven keskustan yläkouluun. Suurin osa yläkouluikäisten oppilaiden vanhemmista kuitenkin ilmoittivat lapsensa Soinin yhtenäiskouluun sen läheisemmän sijainnin vuoksi.[13][14]
Aikaisemmin Lehtimäellä on ollut myös Kirkonkylän, Länsikylän, Leppäsen ja Rannankylän kyläkoulut. Taimelan koulu jäi Lehtimäen ainoaksi peruskouluksi Rannankylän koulun lopettaessa vuonna 2006.[13]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehtimäen puukirkko ja kellotapuli
- Suokonmäen seutu ja näkötorni
- Lehtimäen kotiseutumuseo ja ränkimuseo
- Valkealammen matkailualue
- Ateljé Sari Haapaniemi
- Antti Maasalon teokset
- Suninsalmi
- Livonlähde
Ruoka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lampaanpääperunat.[15]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtimäellä toimivia urheiluseuroja ovat Lehtimäen Jyske (LeJy), Lehtimäen Ampujat (LehA), Lehtimäen Ratsastajat (LehRa) ja Lehtimäen Urheilukalastajat (LeUK).
Tunnettuja asukkaita ja Lehtimäellä syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Maasalo (s. 1940), kuvanveistäjä
- Ari Mannio (s. 1987), keihäänheittäjä
- Eero Mattinen (1917–1979), kauppaneuvos
- Maija Pihlajamäki (s. 1963), Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja
- Juhamatti (s. 1950), iskelmälaulaja
- Jussi Turtola (1897–1941), eversti
- Eino Uusitalo (1924–2015), kansanedustaja, ministeri
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Mitkä ränget ovat? Lehtimäen kunnan verkkosivut (Wayback Machine). Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ Lehtimäen kotiseutumuseo museot.fi. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Öysti, Ari: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 144-145. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- ↑ Kulttuuri Lehtimäen kunnan verkkosivut (Wayback Machine). Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ https://retkipaikka.fi/etela-pohjanmaan-huipulla-suokonmaen-nakotorni/
- ↑ Alajärven historiaa ja murre (Lehtimäen kunta 1866-2009 alaotsikko) alajarvi.fi. Alajärven kaupunki. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ a b Leinamo, Kari: Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista – Vuosina 2001-2009 toteutettujen maaseutu-kaupunki kuntaliitosten tarkastelua (pdf) 2010. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti. Viitattu 15.01.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ Taajamat 1995 Tilastokeskus. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ a b Taimelan koulun historiaa peda.net. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ Jokiaho, Tuula: Lehtimäki on hakeutumassa Alajärveltä Kuusiokuntiin Torstai-lehti. 19.12.2014. Järvi-Pohjanmaan Viestintä Oy. Viitattu 15.01.2021.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 152. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lehtimäki Wikimedia Commonsissa