Litiumperoksidi
| Litiumperoksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Li2O2 |
| Moolimassa | 45,882 |
| Ulkomuoto | Vaaleankeltainen kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 195 °C |
| Tiheys | 2,297 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Litiumperoksidi (Li2O2) on litium- ja peroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää hiilidioksidin absorbointiin ja eräiden polymeerien valmistuksen yhteydessä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa litiumperoksidi on kellertävää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee veteen, mutta ei ole esimerkiksi natriumperoksidista poiketen hygroskooppista. Aine hajoaa kuumennettaessa noin 300 °C:n lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu litiumoksidia ja happea. Hiilidioksidin kanssa se reagoi litiumkarbonaatiksi ja hapeksi. Yksi gramma yhdistettä absorboi noin 0,96 g hiilidioksidia ja tuottaa 0,35 g happea. Muiden peroksidien tavoin litiumperoksidi on vahva hapetin.[1][2][3][4]
- 2 Li2O2 → 2 Li2O + O2
- 2 Li2O2 + 2 CO2 → 2 Li2CO3 + O2
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumperoksidia voidaan valmistaa käsittelemällä litiumhydroksidin vesi- tai alkoholiliuosta, litiumalkoksidien alkoholiliuoksia tai litiumoksidia vetyperoksidilla. Näin muodostuu litiumperoksidin hydraattia, josta valmistetaan vedetöntä yhdistettä käyttämällä kuivausreagenssina fosforipentoksidia tai kuivaamalla alhaisessa paineessa.[1][2][3][4]
- LiOH + H2O2 → LiOOH + 2 H2O
- 2 LiOOH → Li2O2 + H2O2 + 2 H2O
Litiumperoksidia käytetään absorboimaan ilmasta hiilidioksidia ja tuottamaan happea suljetuissa tiloissa kuten sukellusveneissä ja avaruusaluksissa. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa huomattavasti natriumperoksidia korkeampi hinta. Sitä voidaan käyttää myös eräiden erikoispolymeerien kovettamiseen.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Norbert Steiner & Wilfried Eul :Peroxides and Peroxide Compounds, Inorganic Peroxides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001. Viitattu 1.6.2016
- ↑ a b c d Ulrich Wietelmann & Martin Steinbild: Lithium and Lithium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 1.6.2016
- ↑ a b c Conrad W. Kamienski, Daniel P. McDonald, Marshall W. Stark & John R. Papcun: Lithium and Lithium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 1.6.2015
- ↑ a b c Harald Jakob, Stefan Leiniger, Thomas Lehmann, Sylvia Jacobi & Sven Gutewort: Peroxo Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 1.6.2016