Manilaid
Manilaidin sijainti
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
5,3 m |
| Pinta-ala |
1,9 km² |
| Suojelualue |
Manija Nature Park (en) (käännä suomeksi) |
| Asukasluku |
alle 40 |
|---|
Manilaid on saari Viron länsirannikolla Kihnun saaren ja Tõstamaan niemen välissä. Saari on pinta-alaltaan 1,9 km², ja sillä asuu vajaat 40 asukasta[1]. Hallinnollisesti saari kuuluu Pärnun kaupunkiin[2]. Saari kuuluu yhdessä Kihnun kanssa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon[3].
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manilaid on Pärnumaan toiseksi suurin saari Kihnun jälkeen. Saaren levein kohta on 500 metriä leveä, ja sen korkein kohta on 5,2 metriä merenpinnasta. Saaren mataluuden takia se saattaa myrskyjen aikaan jakautua kolmeksi eri saareksi.[1] Saarella on niittyjä ja ruovikoita, mutta ei juurikaan metsää. Saaren halki menee yksi tie.[4] Saaren keskellä sijaitsee Kokkõkivi, Pärnumaan suurin siirtolohkare. Kivi on 3,4 metriä korkea ja sen tilavuus on 20 kuutiometriä. Saari on ollut vuodesta 1991 luonnonsuojelualuetta. Saarella on tavattu 338 eri kasvilajia, joista 12 on suojeltuja. Lintulajeja alueella pesii 81.[1] Lisäksi saarella tavataan Virossa harvinaista haisukonnaa.[5] Nisäkkäistä saarella asuu muun muassa supikoira, minkki ja jänis, satunnaisesti saarella on käynyt myös hirvi ja villisika[6].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen maininta saaresta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1560. Saari oli Pootsin kartanon heinämaata ja kihnulaiset kalastajat käyttivät sitä pysähdyspaikkana. Vuonna 1933 saarelle muutti 22 perhettä eli 79 henkilöä ahtaaksi käyneeltä Kihnun saarelta.[1] Tähän oli saatu erityinen lupa Viron tasavallalta. Saari jaettiin tulokkaille yhtä suuriksi tiloiksi.[5] Samana vuonna saarelle rakennettiin kahdeksan metrin korkuinen majakka.[1] Vuoden 2005 tammikuussa saari kärsi pahoin myrskyssä ja jäi lähes kokonaan veden alle. Myrskyn vahinkoja on sittemmin korjailtu.[5]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kihnulaisten tulokkaiden myötä Manilaidille siirtyi myös kihnulainen kulttuuri. Perinteinen kulttuuri on säilynyt etenkin naisten keskuudessa. Näkyvin kulttuurin ilmentymä ovat naisten edelleen yleisesti pitämät kansallispuvut. Kulttuurin säilymistä uhkaavat muun muassa muutto saarelta pois ja turismi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Manija saar Tõstamaa vald. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 12.11.2010. (viroksi)
- ↑ Maainfo Kaardirakendus (Viron maanmittauslaitoksen karttapalvelu) Maa-amet. Viitattu 2.10.2018. (viroksi), (englanniksi)
- ↑ a b The Kihnu Cultural Space UNESCO. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Mikko Virta: Retkelle pikkusaarelle Baltic Guide. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ a b c Manilaid Eesti Maaturism. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ Tiit Kändler: Manilaid, tubli tükike Kihnust EestiPäevaleht. Viitattu 12.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]