Margaret Atwood

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Margaret Atwood
Margaret Atwood vuonna 2006.
Margaret Atwood vuonna 2006.
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1939 (ikä 85)
Ottawa, Kanada
Kansalaisuus Kanada
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kielienglanti
Aikakausi 1961–
Tyylilajit historiallinen fiktio, spekulatiivinen fiktio, scifi, dystopia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Kenraalikuvernöörin palkinto 1966,
Booker-palkinto 2000

Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Margaret Eleanor ”Peggy” Atwood (s. 18. marraskuuta 1939 Ottawa, Ontario, Kanada), CC, on kanadalainen kirjailija, runoilija, feministi ja kirjallisuuskriitikko.[1][2] Hän on saanut useita palkintoja ja ollut ehdolla monien kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hän on saanut Booker-palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2000 kirjalla Sokea surmaaja (engl. The Blind Assassin)[3] ja vuonna 2019 teoksesta Testamentit.[4][5][6][7]

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margaret Atwoodin isä Carl Edmund Atwood oli hyönteistutkija ja eläintieteen professori ja hänen äitinsä Margaret Dorothy Killiam ravintoterapeutti. Hänellä oli kaksi vuotta vanhempi veli ja nuorempi sisko, joka oli syntynyt vuonna 1951.[2] Vuonna 1946 perhe muutti Torontoon.[8]

Atwoodin vanhemmat ja veli opettivat häntä lapsena, ja hän meni kouluun vasta kahdeksanvuotiaana. Lukion jälkeen hän meni opiskelemaan Toronton yliopistoon, ja suoritti siellä Bachelor-tutkinnon englannin kielessä. Eräs hänen luennoitsijoistaan kehotti häntä jatkamaan opiskelua Harvardin yliopistossa. Siellä hän opiskeli historiaa ja kirjallisuutta. Hän kirjoitti runoja ollessaan Harvardissa suorittamassa tohtorintutkintoa, joka kuitenkin jäi kesken.[2]

Asuttuaan useita vuosia eri puolilla maailmaa, muun muassa Englannissa ja Australiassa, Atwood palasi Torontoon, jossa hän yhä asuu. Atwoodilla ja kirjailija Graeme Gibsonilla on vuonna 1976 syntynyt tytär. Gibson kuoli 18. syyskuuta 2019.[9]

Atwoodin tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, runokokoelmia ja lastenkirjoja. Hänen kirjailijamaineensa perustuu lähinnä romaaneihin, joita hän alkoi kirjoittaa 1960-luvun lopulla. Niiden päähenkilönä on usein työssäkäyvä nainen, ja tapahtumat sijoittuvat nykyajan kulutusyhteiskuntaan. Atwoodin teos Orjattaresi sai suurta huomiota kun siihen perustuva tv-sarja The Handmaid’s Tale – Orjattaresi alkoi 2017. Orjattaresi on tulevaisuusvisio ajasta, jolloin sukupuolitaudit ja hysteerinen viha vapaata seksuaalisuutta kohtaan muuttavat ihmiskäsitystä.[10]

Atwood on myöhemmin joutunut feministien arvostelemaksi sosiaalisessa mediassa. Hän on arvostellut Me Too -kampanjaa ja puolustanut yliopiston professoria, jota syytettiin seksuaalisesta ahdistelusta ja hän allekirjoitti avoimen kirjeen jossa vaadittiin asian oikeudenmukaista käsittelyä. Atwoodia syytettiin tuolloin "huonoksi feministiksi". Tuolloin Atwood kirjoitti kanadalaiseen Globe and Mail -lehteen esseen Am I a bad feminist?.[11]

Myöhemmin Atwoodia on jopa syytetty transfobiasta. Häntä on verrattu toiseen transfobiasta syytettyyn kirjailijaan, J. K. Rowlingiin.[12]

Atwood on saanut Booker-palkinnon vuonna 2000 kirjasta Sokea surmaaja (engl. The Blind Assassin) ja vuonna 2019 teoksesta Testamentit. Lisäksi ollut ehdolla useiden kirjallisuuspalkintojen saajaksi.[3][4][5][6][7] Vuonna 1966 hän sai Kanadan huomattavimman kirjallisuuspalkinnon Kenraalikuvernöörin kirjallisuuspalkinnon ensimmäisestä runokokoelmastaan The Circle Game.[10]

Novellikokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dancing Girls (1977)
  • Murder in the Dark (1983)
  • Siniparran muna. (Bluebeard’s Egg and Other Stories, 1983) Suomentanut Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3169-5
  • Wilderness Tips (1991)
  • Good Bones and Simple Murders (1994)
  • The Tent (2006)
  • Poikkeustila. (Moral Disorder, 2007) Suomentanut Kristiina Drews. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21467-0
  • Stone Mattress: Nine Tales (2014)

Runokokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Circle Game (1964)
  • Expeditions (1965)
  • Speeches for Doctor Frankenstein (1966)
  • The Animals in That Country (1968)
  • The Journals of Susanna Moodie (1970)
  • Procedures for Underground (1970)
  • Power Politics (1971)
  • You Are Happy (1974)
  • Selected Poems (1976)
  • Two-Headed Poems (1978)
  • True Stories (1981)
  • Interlunar, Selected Poems 1976–1986 (1984), suom. yhdessä kokoelman Eating Fire kanssa. Myös sinun nimesi, suomentanut Tero Valkonen. WSOY, 2001. ISBN 951-02-5843-1.
  • Morning in the Burned House (1996)
  • Eating Fire: Selected Poems, 1965–1995 (1998), suom. yhdessä kokoelman Interlunar kanssa. Myös sinun nimesi, suomentanut Tero Valkonen. WSOY, 2001. ISBN 951-02-5843-1.
  • The Door (2007)
  • Dearly (2020), Kipeästi : runoja. Suomentanut Hilkka Pekkanen. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-42618-9
  1. Atwood, Margaret: Biography Margaretatwood.ca. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  2. a b c Potts, Robert: Light in the wilderness The Guardian. 26.4.2003. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  3. a b Holcombe, Garan: Margaret Atwood Contemporary Writers – British Art Council. Arkistoitu 4.12.2005. Viitattu 27.6.2011. (englanniksi)
  4. a b Flood, Alison: Margaret Atwood and Bernardine Evaristo share Booker prize 2019 The Guardian. 14.10.2019. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)
  5. a b Atwood and Evaristo share Booker Prize bbc.com. 15.10.2019. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)
  6. a b Booker-palkinto poikkeuksellisesti kahdelle kirjailijalle Yle Uutiset. 15.10.2019. Viitattu 16.11.2019.
  7. a b Booker-palkinto poikkeuksellisesti kahdelle kirjailijalle Ilta-Sanomat. 15.10.2019. Viitattu 16.11.2019.
  8. Nelson, David Erik: Women's Issues in Margaret Atwood's The Handmaid's Tale, s. 12–. Greenhaven Publishing LLC, 26.10.2011. ISBN 978-0-7377-5799-6 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Bresge, Adina: Canadian author Graeme Gibson, partner of Margaret Atwood, dies at age 85 CP24. 18.9.2019. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)
  10. a b Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2, s. 10083–10084, art. Atwood, Margaret. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-05125-3
  11. Margaret Atwood faces feminist backlash on social media over #MeToo 15.1.2018. Guardian.
  12. 'Handmaid’s Tale' author Atwood sparks controversy: The danger of passive transphobia 20.10.2021. USA Today.
  13. Flood, Alison: Margaret Atwood wins Kitschies Red Tentacle award for The Heart Goes Last The Guardian. Viitattu 3.3.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]