Maria Guise
Maria Guise (ransk. Marie de Guise, myös Maria Lothringenilainen; 22. marraskuuta 1515 Bar-le-Duc, Lothringenin herttuakunta – 11. kesäkuuta 1560 Edinburgh, Skotlanti)[1] oli ranskalaissyntyinen Skotlannin kuningatar. Hän toimi Skotlannin sijaishallitsijana tyttärensä Maria Stuartin alaikäisyyden aikana vuosina 1554–1560.
Suku ja avioliitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Guisen isä oli Claude Guise, Lothringenin herttuakunnan prinssi, josta Ranskan kuningas teki ensimmäisen Guisen herttuan vuonna 1527. Marian äiti oli Antoinette de Bourbon, Bourbon-suvun ensimmäisen hallitsijan Anton Bourbonilaisen täti.[2] Marian veljiä olivat Ranskan katolilaisten johtajat François ja Charles Guise.[3] Maria sai koulutusta Pont-à-Moussonissa sijainneessa luostarissa. Vietettyään kaksi vuotta setänsä, Lothringenin herttua Antonin hovissa Nancyssa hänet esiteltiin Ranskan hovissa vuonna 1531.[4]
Maria meni vuonna 1534 naimisiin Longuevillen herttua Ludvig II d’Orléansin kanssa, mutta tämä kuoli jo vuonna 1537. Heille syntyi kaksi poikaa, isäänsä herttuana seurannut François sekä isänsä kuoleman jälkeen syntynyt ja vain nelikuisena kuollut Louis.[4]
Vuonna 1538 Maria nai Skotlannin kuninkaan Jaakko V:n, joka oli myös jäänyt edellisvuonna leskeksi. Avioliiton järjesti Ranskan kuningas Frans I, jonka tytär Madeleine oli ollut Jaakon ensimmäinen puoliso.[4] Myös Englannin kuningas Henrik VIII oli kosinut Mariaa.[1][3] Lähtiessään Skotlantiin Maria jätti poikansa François’n Ranskaan äitinsä Antoinetten huomaan. Maria kruunattiin Skotlannin kuningattareksi vasta vuonna 1540 hänen tultuaan raskaaksi. Hänelle ja Jaakolle syntyivät pojat James ja Arthur, jotka sairastuivat ja kuolivat huhtikuussa 1541 odottamattomasti samana päivänä Jamesin ollessa alle yksivuotias ja Arthurin vain viikon ikäinen. Vuonna 1542 syntynyt tytär Maria oli ainoa aikuiseksi elänyt lapsi.[4]
Skotlannin kuningataräiti ja sijaishallitsija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakko V kuoli vuonna 1542 vain muutamaa päivää tyttärensä Marian syntymän jälkeen, jolloin vastasyntyneestä Maria Stuartista tuli välittömästi kuningatar. Sijaishallitsijaksi tuli aluksi kuningasperheen sukulainen, jaarli James Arran.[1][3] Maria Guise suostutteli vuonna 1543 parlamentin hylkäämään Arranin neuvotteleman Maria Stuartin kihlauksen Englannin kruununprinssi Edvardin kanssa.[5] Maria Guisesta tuli samana vuonna sijaishallitsijan tueksi nimitetyn neuvoston jäsen. Vuonna 1546 tapahtuneen kardinaali David Beatonin murhan jälkeen Marian on katsottu olleen Skotlannin hallituksen vahva nainen.[3] Hän junaili vuonna 1548 sopimuksen tyttärensä Maria Stuartin kihlauksesta Ranskan kruununprinssi Fransin kanssa, jolloin viisivuotias kuningatar lähetettiin varttumaan Ranskaan.[5]
Jaarli Arran erosi huhtikuussa 1554 sijaishallitsijan tehtävästä, joka siirtyi nyt muodollisestikin kuningataräiti Maria Guiselle.[1] Hän pyrki tiivistämään Skotlannin ja Ranskan liittoa.[5] Uskonpuhdistus oli noihin aikoihin jo käynnistynyt Skotlannissa, mutta Maria Guise oli katolilainen. Aluksi hän oli uskonnollisissa kysymyksissä sovitteleva ja sai protestanttien tuen vuonna 1558 viimein toteutuneelle Maria Stuartin ja kruununprinssi Fransin avioliitolle. Ilmeisesti Ranskan painostuksesta Maria Guise hylkäsi pian tämän jälkeen uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja ryhtyi toteuttamaan ankaraa vastauskonpuhdistusta. Protestanttisia saarnaajia vastaan suunnatut oikeustoimet johtivat toukokuussa 1559 uskonpuhdistaja John Knoxin johtaman kapinan puhkeamiseen Perthissä. Protestanttiset lordit kokosivat sotajoukon, joka valtasi pääkaupunki Edinburghin, ja he julistivat pakoon lähteneen Maria Guisen 21. lokakuuta 1559 erotetuksi sijaishallitsijan tehtävästä.[1]
Ranskan lähettämien apujoukkojen tuella Maria valtasi Edinburghin pian takaisin, mutta Skotlannin protestantteja tukenut Englanti vastasi tähän lähettämällä armeijansa huhtikuussa 1560 piirittämään ranskalaisten tukikohdan Leithissä Edinburghin lähellä. Pattitilanteessa Maria Guise vetäytyi sairaalloisena Edinburghin linnaan, jossa hän kuoli saman vuoden kesäkuussa. Kuolinvuoteellaan hän vetosi Skotlannin aatelisiin, jotta nämä hautaisivat kiistansa ja vannoisivat uskollisuutta kuningatar Maria Stuartille.[1] Toive toteutui pian Maria Guisen kuoltua, kun Skotlannin uskonsota päätettiin Edinburghin rauhansopimuksella.[5] Maria Guise haudattiin Reimsin katedraaliin Ranskassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Mary Of Lorraine (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ Nordisk familjebok (1909), s. 563 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1912), s. 929–930 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ a b c d Mary of Guise (1515–1560) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 10.11.2024.
- ↑ a b c d Mary of Guise (englanniksi) The Columbia Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 8.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Guise Wikimedia Commonsissa