Mauno Rintanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mauno Olavi Rintanen (28. huhtikuuta 1925 Vaasa – 13. heinäkuuta 2000 Espoo)[1][2] oli suomalainen jalkapalloilija. Hän kilpaili myös muissa urheilulajeissa muun muassa pelaten koripallon SM-sarjassa ja voittaen squashin SM-pronssin.

Rintanen oli koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän toimi Valion ulkomaankauppaosaston johtajana vuosina 1961–1987. Hän sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1980.[1]

Jalkapallo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalivahtina pelannut ”Manu” Rintanen oli ensimmäinen Englannin jalkapalloliigassa esiintynyt suomalainen. Hän pelasi kaudella 1956–1957 neljä ottelua Hull City AFC -joukkueessa amatööripelaajan statuksella III-divisioonan pohjoislohkossa. Rintanen pelasi syys-lokakuussa 1956 ottelut[3]:

  • Bradford Park Avenue – Hull City (17.9.1956, 4–1)
  • Hull City – Wrexham (22.9.1956, 1–2)
  • Hull City – Bradford Park Avenue (24.9.1956, 2–0)
  • Hull City – Oldham Athletic (13.10.1956, 2–1)

Kotimaassaan Rintanen edusti Vaasan Palloseuraa vuosina 1945–1952 ja Helsingin Jalkapalloklubia vuosina 1953–1955. VPS:n riveissä hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1945 ja 1948. Kaikkiaan hän pelasi SM-sarjassa 170 ottelua. Suomen maajoukkueessa Rintanen pelasi seitsemän A-maaottelua. Hän oli Suomen varamaalivahtina Helsingin 1952 olympialaisissa.

Suomen Palloliitto ja Urheilutoimittajain liitto valitsivat Rintasen vuoden jalkapalloilijaksi Suomessa vuonna 1953. Samana vuonna hän pääsi toisena jalkapalloilijana urheilutoimittajien Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuessaan yhdeksänneksi.

Muut lajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallouransa jälkeen Mauno Rintanen oli Suomen kärkipään squashpelaajia saavuttaen muun muassa SM-pronssin vuonna 1970. Hän pelasi lisäksi tennistä, käsipalloa, koripalloa ja jääpalloa.[4] Koripallossa Rintanen edusti miesten SM-sarjassa Vaasan Salamaa kahtena kautena. Kaudella 1952 hän pelasi 13 ottelua 2,7 pisteen ja kaudella 1959 12 ottelua 0,7 pisteen keskiarvolla.[5]

Rintasen isä Jaakko Rintanen voitti pistooliammunnassa kaksi joukkuemaailmanmestaruutta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2008, s. 32. Suomen Palloliitto, 2008. ISSN 0787-7188
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 287. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
  • Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, s. 253. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  • Mauno Rintanen baskethotel.com

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Perko, Touko: Kauppaneuvos Mauno Rintanen (1925–2000). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ KUOLLEET: Vientijohtaja pelasi Englannin liigassa (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 12.8.2000. Viitattu 22.2.2019.
  3. ↑ Mauno Rintanen Suomi-futarit Englannin kentillä. 15.11.2020. Viitattu 2.2.2022.
  4. ↑ Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, s. 253
  5. ↑ baskethotel.com
Suomen joukkue – Olympialaiset 1952

Olavi Laaksonen | Åke Lindman | Stig-Göran Myntti | Veikko Asikainen | Esko Valkama | Erik Beijar | Aulis Rytkönen | Kalevi Lehtovirta | Jorma Vaihela | Nils Rikberg | Olof Stolpe | | Varamiehet: Mauno Rintanen | Kurt Martin | Seppo Pelkonen | Sulo Parkkinen | Tapio Pylkkönen | Åke Pettersson | | Valmentaja:Aatos Lehtonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mauno_Rintanen&oldid=22806979”