Mehtimäen jäähalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mehtimäen jäähalli
Rakennuksen tiedot
Sijainti Kisapolku 4, 80110 Joensuu
Koordinaatit 62°36′00″N, 29°44′28″E
Avattu 1982
Remontoitu 2018–2019, 2023-2024
Laajennettu 2002, 2019, 2024
Omistaja Joensuun kaupunki
Kenttä 28 x 60 m
Kustannukset n. 19 milj. markkaa (1982)
Arkkitehti

1982 Georgios Fasoulas, Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo

2024 Arcadia Oy
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti

4000

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mehtimäen jäähalli (Joensuun jäähalli), markkinointinimeltään PKS Areena,[1][2] on Joensuun keskustan tuntumassa Mehtimäellä sijaitseva vuonna 1982 valmistunut ja vuosina 2023-24 täysin uudistettu jäähalli. Alkuperäinen Mehtimäen jäähalli (kutsutaan myös kilpajäähalliksi)[3] ja sen yhteyteen myöhemmin valmistuneet kaksi harjoitusjäähallia (2002 ja 2019) muodostavat yhdessä kiinteän jääurheilukeskuksen.[4][5]

Mehtimäen jäähalli on jääkiekon Mestiksessä pelaavan Joensuun Kiekko-Poikien, juniorijääkiekkoseura Juniori Jokipoikien ja Joensuun Katajan taitoluistelijoiden kotihalli. Mehtimäen jäähallissa on katsomot kaikilla neljällä sivulla, ja sen yleisökapasiteetti on noin 4 000 katsojaa, joista istumapaikkoja on 2500[6].

Jääurheilun ohella jäähallissa on historiansa aikana pelattu myös muun muassa Joensuun Katajan korisliigaotteluita, Josban salibandyliigan otteluita, tennisturnauksia ja oteltu nyrkkeilyotteluita. Jäähalli on ollut myös konserttien, kokousten ja messujen pitopaikka.[7][8]

Vuosina 2015–2017 jäähallin markkinointinimenä oli LVI-Myller Areena.[9] Vuodesta 2017 lähtien markkinointinimenä on ollut PKS Areena Pohjois-Karjalan Sähkön toimiessa jäähallin nimisponsorina.[1][2]

Jäähallin valmistuminen Joensuuhun 1982

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäähallin rakentaminen oli yksi eniten huomiota saaneista kunnallispoliittisista kysymyksistä ja julkisista keskustelunaiheista Joensuussa 1970-luvulla. Keskustelu jäähallin tarpeesta kävi vilkkaana, kun Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkue nousi mestaruussarjaan vuonna 1971. Laji-ihmiset tekivät selväksi, että jäähallittoman seuran oli pidemmän päälle mahdotonta pelata mestaruussarjassa tai kilpailla jäähallipaikkakuntien joukkueita vastaan myöskään alemmalla tasolla.[10][11][12][13][14][15] Jäähallittomuus harmitti myös kansallisiin huippuihin lukeutunutta Katajan taitoluisteluseuraa, joka joutui järjestämään harjoituksiaan muilla jäähallipaikkakunnilla tai viemään Joensuussa läpi kilpailuja räntä- tai vesisateessa.[16][17][18][19]

Vaikka jääurheilijat ajoivat jäähallin rakentamista, meni kaupungilla vuosia rakentamispäätöksen aikaansaamiseen valtuustoryhmien oltua erimielisiä jäähallin tarpeellisuudesta ja rakentamisen rahoituksesta.[20] Vuonna 1978 jäähallin rakentamisesta saatiin lopulta myönteinen ratkaisu aikaiseksi, kun määräenemmistöä edustaneet viisi valtuustoryhmää (ilman SKDL:ää) sitoutuivat erillisellä sopimuksella jäähallin rakentamiseen syksyyn 1982 mennessä.[21][22] Rakentamisen valmistelussa riitti vielä tämän jälkeen haasteita etenkin kustannusten rajun nousun vuoksi, mutta jäähalli valmistui kuitenkin aiotusti syksyllä 1982.[20]

Jäähallin pääsuunnittelijan, Georgios Fasoulaksen (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saisi yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyi eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopi ympäristöönsä, rakennuksessa oli epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin toivat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsi sisään suurista päätylaseista.[23]

Katsojapaikkoja uudessa hallissa oli 5040, joista sinisiä lasikuituistuimia oli 1067 kpl.[24] Jäähallin ensimmäinen viralliseen jääkiekko-otteluun JoKP–Sport 7.10.1982 saapui yleisöä 3350.[25] Vuonna 1982 uuden hallin katsottiin edustavan arkkitehtuuriltaan, tekniikaltaan ja toimivuudeltaan alansa huippua Suomessa. Esimerkiksi jäädytyksessä hyödynnetty geoterminen kylmänotto oli uutta tekniikkaa sen aikakauden jäähalleissa. Pinta-alaltaan 65 000 m3:n kokoisen jäähallin rakentaminen maksoi noin 19 miljoonaa markkaa ja lopulta valtion tukea halliin saatiin kokonaissummaan nähden vähän, eli noin 800 000 markkaa.[23][26][27][28]

Harjoitusjäähallien rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoitusjäähalli nro 1

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoitusjäähalli nro 1 valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2002.[29] Harjoitusjäähalli voitiin nähdä vanhan jäähallin laajennuksena, sillä se rakennettiin vanhan jäähallin takaseinustaan kiinni. Jäähallin julkisivumateriaalit valittiin siten, että hallista tuli ulkonäöltään mahdollisimman yhtenäinen alkuperäisen hallin kanssa. Sosiaali- ja teknisten tilojen lisäksi uusi halli tarjosi samalla urheiluseuroille lisää varasto- ja toimistotilaa. Uuden kaukalon koko oli 26 x 56 m.[30][31] Valmistumisen aikoihin kummasteltiin seikkaa, että toimitsija-, jäähy- ja pelaaja-aitiot rakennettiin kaikki samalle sivulle kaukaloa. [32]

Harjoitushallin rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, jotka maksoi suurimmalta osin Joensuun kaupunki.[31] Joensuussa kaupungin päättävissä elimissä harjoitusjäähallin rakentamista koskevat päätökset vuosina 2000-2001 tehtiin melko yksissä tuumin, sillä toista jäähallia kaupunkiin oli toivottu vuosikausia ja sen ymmärrettiin parantavan merkittävästi juniorijääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Joensuussa nuoria jääurheilulajien harrastajia oli noina vuosina niin paljon, että iso osa heistä joutui käyttämään naapurikuntien jäähalleja. Rakennettavan hallin etuna vanhaan jäähalliin verrattuna oli seikka, että siellä oli mahdollista ylläpitää jäätä myös lämpimänä vuodenaikana.[31][33][34][35]

Harjoitusjäähalli nro 2

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun jäähallien kokonaisuus täydentyi kesällä 2019, kun Urho Heikkisen mukaan nimetty harjoitusjäähalli nro 2 otettiin käyttöön. Toinen harjoitusjäähalli rakennettiin takaparkkipaikan kohdalle vanhaan harjoitushalliin kiinni ja yhdistettiin samaan kokonaisuuteen edellisten jäähallien kanssa. Harjoitusjäähalli nro 2:een tuli 28 x 60 metrin kokoinen kaukalo. Isossa jäähalliprojektissa toisen harjoitushallin rakentamisen ohella uudistettiin samalla myös vanhaa harjoitushallia sekä kilpahallin huoltotiloja. Projektiin oli päädytty yhtäältä kilpahallin oheistilojen heikon kunnon vuoksi ja toisina perusteina olivat jäävuorojen puute kiekkojunioreilla sekä taito- ja muodostelmaluistelun kasvaneet harrastajamäärät. [36][37][38]

Jäähalliprojektin kustannuksiksi arvioitiin noin 6,7 miljoonaa euroa, josta uuden harjoitushallin rakennuskustannukset olivat 4,7 miljoonaa.[36] Harjoitusjäähallin rakentamiseen ja sekä kilpahallin oheistilojen korjauksiin Joensuun kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta 750 000 euroa.[39] Lisäksi Onttola-säätiön kautta kaupunki sai harjoitushallin rakentamiseen 325 000 euron suuruisen lahjoituksen, joka oli peräisin Kärstin Hagström-Heikkisen ja Urho Heikkisen perinnöstä.[40]

Jäähallin myöhempiä muutoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 jäähalliin istumakatsomon kokoa kasvatettiin noin 300 paikalla, jolloin istumapaikkojen määrä nousi silloin 1680 kpl:ään.[41]

Vuonna 1989 jäähalliin rakennettiin selostamotiloja sekä uusi pyörätuolikatsomo, joka sijaitsi jäähyaitioiden viereisellä korokkeella.[42][43]

Ensimmäisen harjoitushallin rakentamisen (valmistui 2002) yhteydessä myös kilpahallin puolelle tuli muutoksia. Katsojakapasiteetti pieneni hieman, kun liikuteltavat seisomakatsomot poistettiin harjoitushallin vastaiselta seinältä.[44] Kilpahalliin rakennettiin hissi, jolla pyörätuolilla liikkuvat pääsevät toisen kerroksen tasanteelle.[43] Vanhan jäähallin kahvio siirrettiin harjoitushallin puolelle ja tilalle rakennettiin 2 kpl pukusuojia.[45]

Vuonna 2008 jäähalliin avattiin ravintola Ärjyluola harjoitusjäähallin puoleisen katsomon alle. Ravintola rakennettiin punttisalin paikalle, josta laitteet siirrettiin entisen Hockey Pub Kultaranteen tiloihin.[46]

Jäähallissa olleen vanhan sinisen peltikopin paikalle rakennettiin vuonna 2009 neljä eri kokoista aitiokatsomoa, joihin tuli yhteensä 70 istumapaikkaa.[47][48]

Vuonna 2016  jäähallin ylätasanteella, Joensuun Areenan puoleisessa päädyssä takanurkkauksessa avattiin baari "Ärjykulma".[49][50]

Toisen harjoitushallin rakentamisen yhteydessä (2018 - 2019) kilpajäähalliin ja harjoitushalli 1:n tiloihin tuli useita muutoksia. Kilpajäähalliin asennettiin uusi joustokaukalo (29 x 60 m), joka oli metrin verran vanhaa kapeampi. Kilpajäähallin vanha kaukalo siirrettiin harjoitushalli 1: een, jossa myös korjattiin kattorakenteita ja viallista lattialaattaa. Kilpahallin ja harjoitushalli 1:n pukukoppi- ja sosiaalitiloja uusittiin ja remontoitiin yhtenäisiksi. Kuivaustilat kasvoivat ja siirtyivät kilpahallista harjoitushallin puolelle. Harjoitushalli nro 1:ssä sijainneiden toimistotilojen tilalle rakennettiin seinän kokoisella peilillä, joustavalla lattialla ja puolapuilla varustettu jumppasali, jonka ajateltiin sopivan etenkin taitoluistelijoiden oheisharjoitteluun. [51][52][4][53][54]

Jäähallin perusteellinen uudistus 2023-2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun jäähallin perusteellinen remontti oli suunnittteilla jo yli 10 vuotta ennen kuin se todellisuudessa pääsi alkamaan. Vuonna 2012 Joensuun kaupunki ja Jokipojat suunnittelivat jäähallin laajentamista ja katsojapaikkojen lisäämistä.[55]

Vuosille 2023-2025 ajoittuneessa saneerauksessa Mehtimäen kilpajäähalli uudistettiin pääurakoitsija YIT:n mukaan 80-prosenttisesti. Jäähalli laajentui molemmista päistään sekä idän puoleiselta sivulta Länsikadun suuntaan. Laajennukset toivat lisää tilaa ja palveluja katsojille erätaukojen viettämiseen. Istumapaikkojen määrä kasvoi 2500:aan, ja jäähalliin rakennettiin uusia aitioita. Istumapaikkojen määrän kasvettua kapeni kaukalon koko metrillä (28 x 60 m). Katsojakapasiteetti uudistuksen jälkeen on noin 4000 katsojaa. Harjoitushallin vastaisen katsomon alapuolelle entisen Ärjyluola-pubin paikalle tuli 31 metrin pituinen juoksurata ja kuntosalilaitteita. Eteläpäädyn laajennus mahdollisti noin 400 m/2:n tilat kuntosalille sekä jumppa- ja tanssiharjoitteluun. Joensuun kaupungin mukaan vuosien 2023-2025 jäähallin saneerauksen kustannus oli noin 19,2 miljoonaa euroa.[6][56]

Jäähallissa pelattuja merkittäviä otteluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 7.10.1982 jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport (1. divisioona), 6–2. Yleisöä 3350[25]
  • 1.3.1989 SM-liigakarsintaottelu JoKP–Ässät, 3–2. JoKP nousi ensimmäisen kerran SM-liigaan. Yleisöä 5040.[57]
  • 14.2.1991 JoKP–Kärpät, 4-1. I divisioonan runkosarjaottelu. JoKP varmisti nousun SM-liigaan. Yleisöä 4725.[58]
  • 7.4.2002 salibandyn SM-sarjan finaaliottelu Josba–Oilers, 4–7. Salibandyliigan yleisöennätys finaaliottelussa 5580.[59]
  • 23.3.2010 Jokipojat–D Team, Mestiksen finaaliottelu, 6–3. Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden. Yleisöä 4362.[60]
  • 19.5.2015 Kataja–Bisons, Korisliigan loppuottelu, 88-85. Kataja voitti koripallon Suomen mestaruuden. Yleisöä 2532.[61]

Jääkiekkomaaotteluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 13.12.1982 B-maaottelu Suomi–Tšekkoslovakia 4–3. Yleisöä 1824.[62]
  • 9.2.1983 A-maaottelu Suomi–Neuvostoliitto, 3–3. Yleisöä 5700.[63]
  • 29.12.1984 A-maaottelu Suomi-Puola, 5-3. Yleisöä 2182.[64]
  • 1.2.1988 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 5-5. Yleisöä 4109.[65]
  • 25.3.1989 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 0-6. Yleisöä 3842.[66]
  • 15.11.1991 A-maaottelu Suomi–Kanada, 2–2. Yleisöä 3688.[67]
  • 5.4.1993 A-maaottelu Suomi–Italia, 3-2. Yleisöä 2417.[68]
  • 10.2.1995 A-maaottelu Suomi-Sveitsi, 5-2. Yleisöä 5040.[69]
  • 1.4.1996 A-maaottelu Suomi–Venäjä, 1–5. Yleisöä 3810.[70]
  • 10.4.1999 A-maaottelu Suomi-Norja, 5-2. Yleisöä 3047.[71]
  • 1.4.2004 A-maaotu Suomi-Venäjä, 2-1. Yleisöä 2541.[72]
  • 21.4.2022 A-maaottelu Suomi-Norja, 6-2. Yleisöä 3126.[73]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kiekko-Poikien kotihallin nimeksi PKS Areena https://www.pks.fi. 15.5.2024. Pohjois-Karjalan Sähkö. Viitattu 17.11.2024.
  2. ↑ a b Jokipoikien kotihallista tulee PKS Areena! jokipojat.fi. 29.11.2017. Arkistoitu 3.12.2017. Viitattu 2.12.2017.
  3. ↑ Termiä "Mehtimäen kilpajäähalli" käytetään esim. Joensuun kaupungin tilavarauspalvelussa
  4. ↑ a b Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019.
  5. ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003, s. 92-93. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  6. ↑ a b Sieviläinen, Jarmo: Joensuun jäähallin rakentamisessa ollaan jo pitkällä. Karjalainen, 1.11.2024, s. 21.
  7. ↑ Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.
  8. ↑ Muuttuva kaupunkikuva: Mehtimäki. Karjalainen, 30.11.2012, s. 13.
  9. ↑ Jokipojat pelaa jatkossa LVI-Myller Areenalla jokipojat.fi. 15.10.2014. Arkistoitu 17.4.2015. Viitattu 22.1.2015.
  10. ↑ Jäähalli Joensuuhun - utopiaako vai kehittelykelpoinen ajatus? Karjalainen, 20.12.1970, s. 11.
  11. ↑ Jäähalli Joensuuhun! 1971 vai 1972...? Karjalainen, 31.3.1971, s. 13.
  12. ↑ Päävalmentaja jakoi JoKP:lle kesäoppeja. Karjalainen, 14.5.1971.
  13. ↑ Nappulat pelasivat enemmän kuin joKP harjoitteli 1970-71. Karjalainen, 15.9.1971, s. 9.
  14. ↑ Ei valintavaikeuksia - Jäähalli Joensuuhun. Karjalainen, 2.12.1971.
  15. ↑ Jaakko Mononen: Päätös on masentava. Hallitta ei pärjätä. Karjalainen, 11.12.1973, s. 9.
  16. ↑ Kun Joensuussa ei ole jäähallia. Taitoluistelijat vievät kymppitonnin Lahteen. Karjalainen, 25.6.1973, s. 10.
  17. ↑ Kataja sai toistaiseksi tarpeeksi kansallisista. Jatkoa sitten kun tulee jäähalli. Karjalainen, 18.11.1974, s. 9.
  18. ↑ Taitoluistelun suurseura ilman jäähallia. Karjalainen, 19.10.1975, s. 11.
  19. ↑ Joensuun jäähallihanke noussut vahvasti esille. Sunnuntain olosuhteet antoivat lisävauhtia JA Tyttö itki ja mies kirosi. Karjalainen, 19.11.1974, s. 12.
  20. ↑ a b Malvela, Pekka: Jäähallin valmistuminen 1982 aloitti kiekkobuumin Joensuussa. Joensuun Kiekko-Poikien kausijulkaisu 2023-2024, 2023. Joensuun Kiekko-Pojat & Susirajan Punamustat ry.
  21. ↑ Joensuu saa jäähallin 1982. Helsingin Sanomat, 2.11.1978.
  22. ↑ Valtuustoryhmien urheilupaketti Joensuussa. Keskuskenttäkuntoon 1980, jäähalli 1982. Karjalainen, 2.11.1978.
  23. ↑ a b Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.
  24. ↑ Pari viikkoa vielä..... Karjalainen, 21.9.1982, s. 30.
  25. ↑ a b Sport poistui yön pimeyteen karvain mielin. Karjalainen, 8.10.1982.
  26. ↑ Joensuun jäähalli vihittiin käyttöönsä. Karjalainen, 4.12.1982, s. 1, 14.
  27. ↑ On monta tapaa tehdä jäähalli. Viisi kaupunkia sai viisi eri ratkaisua. Karjalainen, 7.10.1982, s. 13.
  28. ↑ Uudistettu jäähallisuunnitelma Joensuussa odottaa jatkopäätöksiä. Karjalainen, 26.1.1980, s. 9.
  29. ↑ Pekka Kukkonen: Jäähallien käyttömaksut määrättiin. Karjalainen, 27.3.2002.
  30. ↑ Mehtimäelle alkaa nousta elokuussa harjoitushalli. Valtionapua ei saatu, enää odotetaan valtuuston hyäväksyntää. Karjalainen, 23.5.2001.
  31. ↑ a b c Jarmo Sieviläinen: Harjoitushalli harjaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Halli nousee, maksut puhuttavat. Karjalainen, 18.1.2002, s. 22.
  32. ↑ Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002, s. 18.
  33. ↑ Harjoitusjäähallin tavoitehinnaksi. Karjalainen, 19.12.2000, s. 6.
  34. ↑ Marja-Liisa Saastamoinen: Kaupunkiyhdistys sai lisärahoitusta Joensuulta. Karjalainen, 19.6.2001.
  35. ↑ Pekka Kukkonen: Joensuun jäähalli saa kylkiäisen. Lautakunnan hyväksyivät harjoitushallin hankesuunnitelman. Karjalainen, 13.12.2000, s. 7.
  36. ↑ a b Jarmo Sieviläinen: Harjoitushallin tarkoitus valmistua kesällä 2019. Karjalainen, 18.11.2017, s. A25.
  37. ↑ Eeva Parviainen: Jäähallissa käy kunnon purkuryminä. Joensuun jäähallin huoltotilojen purkutyöt ovat käynnistyneet. Uuden harjoitushallin kaivutyöt alkavat ensi viikolla. Karjalainen, 28.7.2018, s. A18.
  38. ↑ Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019, s. A16 - A17.
  39. ↑ Joensuulle ja Polvijärvelle valtionrahaa. Karjalainen, 18.5.2018, s. A23.
  40. ↑ Marita Jalkanen: Hagströmin perintö kiekkojunioreille otettiin vastaan. Karjalainen, 24.10.2017, s. A9.
  41. ↑ Suosikki Susirajalta. Karjalainen, 1.10.1983, s. 14.
  42. ↑ Tuula Koponen: Vipinää kinttuihin. Karjalainen, 12.2.1990.
  43. ↑ a b Sanna Inkinen: Areenalla kiitosta, jäähallissa puutteita. Karjalainen, 26.11.2005, s. 22.
  44. ↑ Halli - Jokipojat Jatkoaika.com. Viitattu 28.1.2020.
  45. ↑ Jarmo Sieviläinen: Halli nousee, maksut puhuttavat. Karjalainen, 18.1.2002, s. 22.
  46. ↑ Kari Haavisto: Jäähallin palvelu paranee uuden ravintolan myötä. Karjalainen, 14.11.2008, s. 25.
  47. ↑ Aitioiden rakentaminen alkaa jäähallissa. www.jokipojat.com, 14.8.2009
  48. ↑ Aitiot Jokipojat.fi. Arkistoitu 28.4.2019. Viitattu 28.1.2020.
  49. ↑ Jokipojat rakentaa vajaan sadan hengen baarin. Karjalainen, 3.12.2015, s. 20.
  50. ↑ Jani Leinonen: Jokipoikien kausi päättyi taloudellisesti plussalle. Karjalainen, 4.7.2016. Artikkelin verkkoversio.
  51. ↑ Eeva Parviainen: Jäähallissa käy kunnon purkuryminä. Karjalainen, 28.7.2018, s. A18.
  52. ↑ Jarmo Sieviläinen: Harjoitushallin tarkoitus valmistua kesällä 2019. Jäähallit: Nykyiset pukuhuoneet uusitaan, ja harjoitusjäähalliin tehdään oheisharjoittelutilat. Kilpahalliin hankitaan joustokaukalo. Karjalainen, 18.11.2017, s. 25.
  53. ↑ Harjoitushallin kustannukset ylittyvät. Karjakainen, 3.6.2019, s. A5.
  54. ↑ Jarmo Sivieläinen: Luistelijat joutuvat harjoittelemaan Kontiolahdella. Karjalainen, 9.7.2019, s. A20.
  55. ↑ Asikainen, Matti: Mehtimäen jäähalliin suunnitteilla remontti Yle.fi. 12.10.2012.
  56. ↑ Malvela, Pekka: Ensi kaudella uuteen jäähalliin!. Joensuun Kiekko-Poikien kausijulkaisu 2023-2024, 2023. Joensuun Kiekko-Pojat & Susirajan Punamustat ry.
  57. ↑ Heikki Arppi, Pekka Virtamo, Petri Lehikoinen: SM-liigaan!. Karjalainen, 2.3.1989.
  58. ↑ Heikki Arppi: Liiga maistuu taas makoisalle. JoKP unohtanut katkerat kokemuksensa. Karjalainen, 15.2.1991.
  59. ↑ Salibandyliigan ennätykset Salibandyliitto. Viitattu 24.12.2019.
  60. ↑ Petri Haapala: Sankareita kaikki. Jokipojat juhli Mestiksen mestaruutta kotihallissaan. Mehtimäen jäähallin täyttänyt 4362 katsojan joensuulaisyleisö oli täysillä mukana riemussa. Karjalainen, 24.3.2010.
  61. ↑ Koripallon Suomen mestaruus. Karjalainen, 20.5.2015, s. 18-19.
  62. ↑ Sisu löytyi, tsekit kaatui. Suomi maksoi Joensuussa kalavelat samoin luvuin. Karjalainen, 14.12.1982.
  63. ↑ Karjalainen 11.2.1983, s.14
  64. ↑ Puola ahdisti leijonat Joensuussakin pelaamaan. Karjalainen, 30.12.1984.
  65. ↑ Suomi taisteli pisteen. Karjalainen, 2.2.1988.
  66. ↑ Ruuhkaa Suomen maalilla. Karjalainen, 28.3.1989.
  67. ↑ Markku Lahti: Säilynoja säihkyi Kanadaa vastaan. Helsingin Sanomat, 16.11.1991, s. C7.
  68. ↑ Petri Haapala: Italia taas niukasti huonompi. Karjalainen, 6.4.1993, s. 15.
  69. ↑ Karjalainen, 11.2.1995, s. 17.
  70. ↑ Helsingin Sanomat, 2.4.1996, s. C11.
  71. ↑ Karjalainen, 11.4.1999, s. 22.
  72. ↑ Karjalainen, 2.4.2004, s. 25.
  73. ↑ https://tulospalvelu.leijonat.fi/game/?season=2022&gameid=49317&lang=fi


Mestiksen jäähallit
Hermes • Hokki • IPK • Jokerit • JoKP • Ketterä • KeuPa HT • K-Vantaa • RoKi • TUTO Hockey
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mehtimäen_jäähalli&oldid=22833916”