Myllyjoki (Jyväskylä)
| Myllyjoki Siekkilänjoki |
|
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Muuratjärven valuma-alue (14.28)[1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Vähä-Vesanka |
| Laskupaikka | Kotanen |
| Taajamat | Vesanka |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 145,5 m [2] |
| Laskukorkeus | 141,2 m [3] |
| Korkeusero | 4,3 m |
| Pituus | 0,822 km [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Myllyjoki eli Siekkilänjoki[5] on joki Jyväskylän Vesangassa, joka virtaa Vähä-Vesangasta Kotaseen Myllynperän alueen läpi. Jyväskylästä Keuruulle vievä valtatie ja Myllyperäntie kulkevat Myllyjoen yli.[6] Joki on noin 822 metrin pituinen.[4]
Myllyjoki kuuluu Kymijoen vesistön (vesistöaluetunnus 14) Muuratjärven valuma-alueeseen (14.28), tarkemmin Kuusjärven alueeseen (14.285).[1][7]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoki alkaa Vähä-Vesangan länsiosasta 145,5 metrin korkeudelta mpy[3]. Vähä-Vesanka on Vesankajärven valuma-alueen (14.286) alin järvi, ja kaikkien yläpuolisten järvien vedet kulkeutuvat sen kautta Myllyjokeen. Näistä suurimpia ovat Vesankajärvi, Vasarainen ja Iso-Musta.[1] Joen niskan ympärys on soistunutta ja suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Keskijuoksullaan joki alittaa valtatien 18 ja alempana Myllyperäntien.[3] Keskijuoksulla alkaa joen noin 200 metrin pituinen koskiosuus, Siekkilänkoski. Sen varrella on vesimylly, jonka yhteydessä oleva pato estää kaloja vaeltamasta järvien välillä. Siekkilänkoski päättyy alajuoksulla lampimaiseen suvantoon.[8] Lopulta joki laskee Kotaseen, jonka pinnankorkeus on 141,2 metriä, joten pudotusta Myllyjoella on noin 4 metriä.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoen keskijuoksulla on 1800-luvun loppupuolella rakennettu Siekkilänkosken mylly, joka muodostaa läheisen myllärin asunnon ja kivisillan kanssa maakunnallisesti arvokkaan kohteen.[9] Vuonna 1861 aloittanut mylly kuului aluksi Siekkilän talolle, mutta ostettiin erilliseksi tilaksi vuonna 1912.[10] Mylly oli merkittävä osa Vesangan taloutta vielä 1950-luvulle asti, sillä siellä toimi myös saha, pärehöylä sekä sähkölaitos.[11]
Sahassa tuotettiin rakennusmateriaalia sekä Vesangan että Kypärämäen ja Köhniön asukkaiden tarpeisiin. Vuonna 1926 myllyn yhteyteen perustettiin vielä sähkölaitos, joka vuonna 1936 alkoi tuottaa sähköä lähistön asukkaille.[12] Myllyn ja sahan käyttö lopetettiin vuonna 1975, mutta sähkölaitos on yhä yksityisessä käytössä.[13]
Siekkilänkoskessa on ollut uittorännejä, vaikka virallinen uittoväylä olikin alkanut vasta alempaa Kuusjärvestä. Uitot väylällä loppuivat vuonna 1964.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eloranta, Anssi & Perämäki, Pasi: Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame) (pdf) jkl.fi. 30.12.2015. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 30.9.2024.[vanhentunut linkki]
- Vuokko Lintunen: Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Jyväskylä: Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Muuratjärven valuma-alue (14.28) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Myllyjoen niska (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ a b c d Myllyjoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ a b Myllyjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 12.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 7.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 40–41.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 29.
- ↑ Lintunen 2003, s. 105.
- ↑ Kuohu-Vesanka-Ruoke –alueen osayleiskaava (pdf) (s. 31) jkl.fi. 3.3.2008. Jyväskylän maalaiskunta. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Lintunen 2003, s. 106–107.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 18–19.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 24.