Internet-slangi
Internet-slangi viittaa useisiin erilaisiin slangeihin, joita Internetissä käytetään. Sen tarkka määrittely on hankalaa johtuen siinä tapahtuvista jatkuvista muutoksista.[1] Sen voidaan sanoa olevan slangi, jonka Internetin käyttäjät ovat keksineet, ja joka on levinnyt yleisempään käyttöön. Internet-slangin tarkoitus on usein säästää näppäinten painalluksia tai saada teksti mahtumaan tilaan, jossa on käytössä rajallinen määrä merkkejä. Akronyymit, näppäimistön erikoismerkit ja lyhenteet ovat yleisiä Internet-slangissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Internet-slangi syntyi Internetin alkuaikoina, ja osittain netin ulkopuolella.[2] Vuonna 1979 Usenet-käyttäjät olivat luoneet oman pikakirjoituksensa[3] ja leetspeak kehittyi 1980- ja 1990-lukujen aikana BBS-kulttuurissa.
Tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Internet-slangien tarkoituksena on helpottaa kommunikointia. Tosin aiheesta tehty tutkimus sanoo, että slangin käyttö vähentää viestin kirjoittamiseen kuluvaa aikaa, mutta vastaavasti lukijalta kuluu enemmän aikaa sen ymmärtämiseen.[4] Aivan kuin tavallisessa puheessa käytetyt slangitkin, internet-slangien käyttö ilmentää kuulumista tiettyyn sosiaaliseen ryhmään.[5]
Kommunikointi tietokoneiden välityksellä aiheuttaa huomattavia muutoksia käytyyn keskusteluun. Keskustelu pitää pystyä käymään niillä symboleilla joita saa luotua tietokoneiden näppäimien avulla, ja vastaanottajan näkemä viestin ulkoasu on riippuvainen tietokoneen ja sen näytön teknisistä ominaisuuksista. Lisäksi tietokoneohjelmien käyttämät merkistöt vaihtelevat, joten erikoismerkkejä käytettäessä on riski että merkit näkyvät vastaanottajalle eri tavalla kuin ne olivat kirjoitettu. Netissä käytetty slangi vastaa ulkoasultaan usein puhekieltä eikä kirjakieltä. Internet-slangi helpottaa ja toisaalta rajoittaa kommunikointia tavoilla, jotka ovat erilaisia kuin perinteisemmät kommunikointitilanteet. Useat tavat ja käytännöt jotka pätevät perinteiseen kirjoitettuun tekstiin ja puhuttuun kieleen eivät päde nettislangissa.
Slangin muodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Internet-slangi ei ole yhtenäinen kielen muoto, vaan se vaihtelee riippuen käyttäjästä ja ympäristöstä. [6] Internet-slangillekin on kirjoitettu tyyliohjeita, kuten Wired Style[7], mutta vain harvat Internetin käyttäjistä ovat perehtyneet niihin. Useimmat oppivat oman Internet-slangin käyttötapansa kokemusten pohjalta.[8]
Alla olevassa listassa on selitetty eräitä yleisiä nettislangin muotoja.
Tyyli | Kuvaus |
---|---|
Akronyymit ja samalta kuulostavat sanat | Nämä ovat usein alkuperäisten lauseiden sanojen alkukirjaimista koottuja lyhenteitä tai sanoja kirjoitettuna siten miltä se kuulostaa. Esimerkiksi sanonnat "CU" ja "CYA", jotka lausuttuna kuulostavat sanonnalta "See you (See ya)" tai "LOL" joka muodostuu sanoista "Laughing out loud". Näitä kahta tapaa voidaan myös yhdistellä jolloin syntyy sanoja kuten "CUL8R" eli "see you later" tai "GZ"/"Grats" eli "Congratulations". |
Erikoismerkit ja isojen kirjainten käyttö | Näitä käytetään yleensä jonkin asian korostamiseen tai painottamiseen. Pisteitä tai huutomerkkejä saattaa olla useita peräkkäin, esimerkiksi "LOPETA!!!" (tai nettislangissa: "STAHP!!!"). Teksti voidaan myös kirjoittaa käyttäen pelkästään isoja kirjaimia, tällä tavalla kirjoitettua tekstiä on hankala lukea ja se mielletään usein huutamiseksi. Usein nettislangissa erikoismerkit, kuten heittomerkit ja kirjainten päälle tulevat pisteet jätetään pois, jolloin esimerkiksi sana "E-mail" muuttuu "email":ksi. |
Onomatopoeettiset ilmaisut | Onomatopoeettinen kirjoitus on myös yleistä Internetissä. Se on kuitenkin kielikohtaista, esimerkiksi englanniksi nauramista kuvataan "hahaha", mutta espanjan kielellä sama kirjoitetaan "jajaja". |
Hymiöt | Hymiöt ovat yksi Internet-slangin muoto. Ne ovat näppäimistön merkkejä hyödyntäen tehtyjä kirjainyhdistelmiä, jotka kuvaavat kirjoittajan tunteita. Hymiöt ovat kulttuurisidonnaisia ja eri maissa on osittain erilaiset hymiöt käytössä. Esimerkiksi japanilaiset hymiöt, kaomojit, keskittyvät silmiin, eivätkä suuhun kuten länsimaalaiset hymiöt. Ne myös luetaan pystyasennossa, eikä sivuttain. Esimerkkeinä kaomoji ^_^ ja tavallinen länsimaalainen hymiö =). Nykyään myös muita kuin kasvojen ilmeitä kuvaavia symboleita on tullut yleiseen käyttöön, esimerkiksi sydäntä kuvaava <3. |
Suorat kysymykset | Näitä käytetään usein reaaliaikaisessa keskustelussa, kuten chat-sivustot tai online-pelit, joissa kirjoittajien henkilötiedot tai sijainti eivät ole saatavilla. Yleinen kysymys on "ASL?" tai "A/S/L?" eli "age, sex, location?", suomeksi "ikä, sukupuoli, sijainti?".[9] |
Leet | Leet eli 1337 ("elite")[10] oli laajasti käytössä BBS-järjestelmissä 1980–1990-luvuilla. Alun perin sitä käytettiin tyylikeinona, usein ANSI- ja ASCII-taiteessa, mutta myöhemmin sen käyttö muuttui itseään parodioivaksi. Sitä käytettiin myös muuttamaan keskustelua siten että hakukoneet tai sanahaut eivät löydä sitä, tämä mahdollistaa automaattisen sensuurin kiertämisen.[11] Esimerkiksi sanan 'porn' voi kirjoittaa 'pr0n', tai wikipedian "\/\/1|<1p3[)14" |
Flame eli fleimaaminen | Flame (englanniksi "liekki") tarkoittaa provosoivaa tai riidanhakuista kirjoitusta, yleensä vastaukseksi johonkin mistä ollaan eri mieltä.[12] Fleimausta on perinteisesti syntynyt minkä tahansa mielipiteet jakavan asian ympärillä, esimerkiksi aiheesta onko Microsoft Windows parempi kuin Mac OS. |
Trollaus | Trollaaminen (engl. trolling) on uudempi ilmiö kuin fleimaaminen. Sen ensisijainen (ja usein ainoa) tarkoitus on saada ihmiset ärsyyntymään. Trollausta esiintyy kaikkialla netissä, ja mitä suurempi on tekstin lukijajoukko, sitä todennäköisemmin se toimii, eli joku 'tarttuu syöttiin'.[13] |
Käyttö Internetin ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nettislangin käyttö on siirtynyt myös netin ulkopuolelle. Tekstiviesteissä on käytetty samaa tyyliä, ja nykyään käsin kirjoitetuissa papereissakin.[14] Termejä kuten fleimaus ja trollaus käytetään puhekielessä samalla tavalla kuin netissäkin.
Nykyisin myös tunnetut sanakirjat kuten Oxford Dictionary of English[15] ja Merriam-Webster ovat sisällyttäneet yleisimpiä nettislangin sanoja teoksiinsa.
Näkökulmia asiaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Internet-slangin vaikutukset kielenkäyttöön Internetin ulkopuolella jakavat mielipiteitä. Eräiden näkemyksien mukaan se on huonontanut opiskelijoiden valmiuksia kirjoittaa virheetöntä tekstiä, toiset taas ovat sitä mieltä että nettislangi ei muokkaa olemassa olevia kieliä, vaan rikastuttaa niiden ilmaisua.[16]
Kielenhuoltajilla on taipumus uskoa Internetillä olevan negatiivisia vaikutuksia kielen tulevaisuuteen ja että se johtaa kielen rappeutumiseen.[17] Englannissa BBC uutisoi teinistä, joka kirjoitti kouluaineen käyttäen nettislangin lyhenteitä ja akronyymejä. Tämä aiheutti suurta paheksuntaa mediassa, ja sitä pidetään esimerkkinä huonontuneista kirjoitustaidoista.[18] Eräiden mielestä nettislangin nykytila johtuu siitä ettei netissä ole koskaan valvottu kielioppia.[19] Koska nettislangi on verrattain uusi asia, ei sen vaikutuksista käyttäjiensä äidinkieleen ole tutkimustietoa. Englannin kieltä tutkivan ja aiheesta kirjoja julkaisseen David Crystalin mielestä suurin muutos, jonka nettislangi on aiheuttanut, on kielen ilmaisun rikastuminen ja uusien aiemmin mahdottomien käyttötapojen lisääminen kieleen.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yin Yan (2006) World Wide Web and the Formation of the Chinese and English "Internet Slang Union". Computer-Assisted Foreign Language Education. Vol. 1. ISSN:1001-5795.0.2006-01-005
- ↑ Web Jargon Origins Revealed
- ↑ Trolling For Slang: The Origins of Internet Werdz
- ↑ Don't be 404, know the tech slang. BBC, December 10, 2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Crystal, David (1997). The Cambridge Encyclopedia of Language, second edition. Cambridge: Cambridge University Press.
- ↑ Hohenhaus, Peter (2005). Elements of traditional and "reverse" purism in relation to computer-mediated communication. In Langer, Nils and Winifred V. Davies (eds.), Linguistic Purism in the Germanic Languages. Berlin/New York: de Gruyter, 203-220.
- ↑ [Hale, C. and Scanlon, J (1999). Wired Style: Principles of English Usage in the Digital Age. New York: Broadway Books]
- ↑ Baron, Naomi. (2000). Alphabet to Email. London: Routledge.
- ↑ Thurlow, C. (2001), Language and the Internet, In R, Mesthrie & R, Asher (Eds), The concise encyclopedia of sociolinguistics, London: Pergamon
- ↑ 1337 - what is it and how to be 1337 1337.net. Viitattu 30 April 2012.
- ↑ http://www.techhive.com/article/248526/web_jargon_origins_revealed.html techhive.com. Arkistoitu 15.10.2015. Viitattu 03.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Baron, N.S. (2003). Language of the Internet. In A. Farghali (Ed.), The Stanford handbook for language engineers (pp. 59—127). Stanford, California: CSLI
- ↑ http://urbaanisanakirja.com/word/trollaaminen/
- ↑ Crystal, David (September 20, 2001). Language and the Internet. Cambridge University Press. ISBN 0-521-80212-1.
- ↑ Oxford Dictionary official blog (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Internet’s Effect on Language Debated 20.1.2010. Newjerseynewsroom.com. Viitattu 25.4.2012.
- ↑ Crystal, David (2001). Language and the Internet. Cambridge University Press. ISBN 0-521-80212-1.
- ↑ BBC NEWS | UK | Is txt mightier than the word? Newsvote.bbc.co.uk. Arkistoitu 3.9.2015. Viitattu 25.4.2012.
- ↑ Baron, Naomi (2003) “Why Email Looks Like Speech: Proofreading Pedagogy and Public Face.” In New Media Language, ed. Jean Aitchison and Diana M. Lewis, 85–94. London: Routledge.
- ↑ http://www.newjerseynewsroom.com/science-updates/internets-effect-on-language-debated newjerseynewsroom.com. Viitattu 03.11.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Internet-slangi Wikimedia Commonsissa