Nilsiä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nilsiä
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°12′15″N, 028°05′00″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kuntanumero 534
Hallinnollinen keskus Nilsiän keskustaajama
Perustettu 1869
– kaupungiksi 1998
Kuntaliitokset Juankoski (osa, 1973)
Liitetty 2013
– liitoskunnat Kuopio
Nilsiä
– syntynyt kunta Kuopio
Pinta-ala 847,72 km² [1]
(1.1.2012)
– maa 711,58 km²
– sisävesi 136,14 km²
Väkiluku 6 528  [2]
(31.12.2012)
– väestötiheys 9,17 as./km² (31.12.2012)
Nilsiän kirkko, J. Stenbäck 1905.

Nilsiä on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kunnassa asui lakkautushetkellä 6 528 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 847,72 km2, josta 136,14 km2 oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 9,17 asukasta/km2. Nilsiän naapurikunnat olivat Juankoski, Kuopio, Lapinlahti, Rautavaara ja Siilinjärvi.

Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869.[3] Kaupunki Nilsiästä tuli vuonna 1998. Nilsiä on perinteisesti maatalouspitäjä, mutta nykyisin enää noin kolmasosa väestöstä saa elantonsa maa- ja metsätaloudestalähde?.

Nilsiäläisen maiseman ominaispiirteitä ovat monet järvet ja mäet. Nilsiän merkittävin matkailukohde on Tahkovuori, jolla toimii Pohjois-Suomen ulkopuolisista laskettelukeskuksista suurin, Tahko[4]. Muita merkittäviä kohteita ovat Paavo Ruotsalaisen kotisaari Aholansaari, 270 metriä korkea Pisavuori, 313,7 metriä korkea Kinahmi, joka sijaitsee Halunan ja Tahkon välillä sekä Kinahmin pohjoispään itäpuolella sijaitseva Louhosareena. Louhosareenalla järjestettiin kesäisin muutamia ooppera- ja konserttiesityksiä, joista ainakin yksi oopperaesitys televisioitiin. Järjestävän tahon tehtyä konkurssin areena oli vuosia käyttämättömänä. Nilsiän Louhosareena[5] kuitenkin myytiin yksityiseen omistukseen vuonna 2017, ja siellä järjestetään nykyään esimerkiksi kesäteatteriesityksiä ja konsertteja.

Tahkolahden rannasta on löytynyt mammutin poskihammas vuonna 1873.

Nilsiän suurimmat järvet ovat Syväri ja Vuotjärvi.

Nilsiässä ilmestyy paikallislehti nimeltään Pitäjäläinen.

Nilsiä liitettiin Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Nilsiän keskustaajamasta muodostettiin Kuopion 50. kaupunginosa.[6]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Ahmapuro, Eitikansalo, Hakkarala, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lastukoski, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Niinimäki, Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Pajulahti, Palonurmi, Pieksä,(Pieksänkoski), Raatti, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi.

Ystävyyskuntia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palo- ja pelastuspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nilsiän paloasemalla Simolantiellä sijaitsevat yksiköt: PS 063 tarkastusauto, PS 621 sammutusauto, PS 6212 sammutusauto, PS 623 säiliöauto, PS 627 ensivaste- ja miehistöauto, PS 6282 (Vene), Öljyntorjuntakärry ja mönkijä. Nilsiän satamassa on myös PS 628 (Vene). Nilsiässä on puolivakinainen palokunta.

Nilsiän ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.

Tunnettuja nilsiäläisiä tai Nilsiässä syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Apassit
  • Nilsiän Karateseura
  • NilSki
  • NP-H
  • Nujakka
  • Pisan Peikot
  • SB Savo
  • SB Raatti
  • Nilsiän Naisvoimistelijat
  • Bujinkan Shinden dojo
  • Team NLä SB
  • Nilsiän UA

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahko juhannus-musiikkifestivaalia on juhlittu vuosittain juhannusviikonloppuna vuodesta 2015. Festareilla esiintyy Suomen eturivin artisteja.

Nilsiän musiikkileiri järjestetään vuosittain kesällä. Leirejä ja kursseja on tarjolla lapsille, nuorille sekä aikuisille. Leiri huipentuu leirikonserttiin. Nilsiän musiikkileirin ovat aikoinaan käyneet mm. Lenni-Kalle Taipale, Jari Sillanpää ja Timo Tuppurainen. Ensimmäinen Nilsiän musiikkileiri järjestettiin vuonna 1956.[8] Vuodesta 2022 Nilsiän musiikkileiristä vetovastuun otti Nilsiän elävän musiikin yhdistys Nilsiän Elmu ry[9].

Nilsiän harrastajateatteri tarjoaa esityksiä kesäisin ja ympäri vuoden. Kesällä 2022 teatteri esitti näytelmän Opri, jonka ohjasi Antti Heikkinen ja Eveliina Paussoi. Kesäteatteri sijaitsee samassa pihapiirissä Nilsiän kotiseutukeskuksen ja museon kanssa. Kesäteatterin katettu penkkikatsomo on mitoitettu n. 250 hengelle.

Nilsiässä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Nilsiässä viisi kertaa: 1906, 1920, 1952, 1985 sekä 2017.[10]

Nilsiäläisiä artisteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Nilsiän perinneruoaksi valittiin kokkelipiimästä ja ohrajauhoista keitetty piimävelli.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
  3. ↑ Nilsiän kaupunki – aitoa luonnonvoimaa Nilsiän kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
  4. ↑ Top 5 – Suomen suurimmat hiihtokeskukset lumipallo.fi. Viitattu 3.12.2016.
  5. ↑ Nilsiän Louhosareena louhosareena.fi. Viitattu 9.9.2022.
  6. ↑ Kuopion karttapalvelu: Nilsiä (kaupunginosa) (Kartalla esitettäviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 10.8.2018.
  7. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  8. ↑ Admin | Maalis 31, 2020 | Ajankohtaista, Koulutus, Kulttuuri, Matkailu ja tapahtumat, Muut | 0: Nilsiän musiikki- ja tanssileiri herättää mukavia muistoja vielä vuosien jälkeenkin Kohtaamisia. 31.3.2020. Arkistoitu 9.9.2022. Viitattu 9.9.2022.
  9. ↑ Minna-Liisa Mathalt: Uudenlaista groovea ja yhdessä soittamisen iloa – perinteinen musiikkileiri palaa uudistuneena Nilsiän kesään Savon Sanomat. 1.6.2022. Viitattu 9.9.2022.
  10. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
  11. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nilsiä&oldid=22480423”