Novotšerkassk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Novotšerkassk.
Novotšerkassk
Новочеркасск
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Rostovin alueen sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Rostovin alueen sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Novotšerkassk

Koordinaatit: 47.4107°N, 40.1023°E

Valtio Venäjä
Subjekti Rostovin alue
Väkiluku (2010) 168 746 [1]
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 346400–346429[2]
Suuntanumero(t) +7 86352[3]









Novotšerkassk (ven. Новочерка́сск) on kaupunki Rostovin alueella, Lounais-Venäjällä, 35 kilometriä Rostov-na-Donusta koilliseen, Donin alajuoksun oikeanpuoleisen sivu-uoman Aksain pohjoisrannalla. Ukrainan Luhanskin alueen rajalle on maanteitse 80 kilometrin matka. Rautatie Luhanskin alueelta Rostov-na-Donuun kulkee kaupungin kautta.[4][5] Kaupungin asukasluku oli 168 746 (2010).[1]

Novotšerkasskin sähköveturitehtaassa (NEVZ) on valmistettu muun muassa Suomessa käytettävä Sr1-veturityyppi.

Kaupunki perustettiin vuonna 1805 Venäjän keisarikunnan aikaisen Donin kasakoiden alueen pääkaupungiksi entisen, Donin kevättulville alttiin Tšerkasskin sijaan (nykyinen Starotšerkasskajan kylä). Myös vuodesta 1991 lähtien kaupunki on toiminut Donin kasakoiden pääkaupunkina.[4] Venäjän sisällissodan aikana Novotšerkassk oli Donin vastavallankumouksen keskuspaikka. Puna-armeija ajoi valkoiset kaupungista 7. tammikuuta 1920. Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli saksalaisten miehittämä.

Vuonna 1962 ruokapula ja huonot työolosuhteet johtivat kaupungissa mellakoihin, jotka armeija tukahdutti väkivalloin. Näihin tapahtumiin perustuu Andrei Kontšalovskin näytelmäelokuva Rakkaat toverit (2020)[6].

  • Yliopiston päärakennus.
    Yliopiston päärakennus.
  • Donin kasakoiden museo.
    Donin kasakoiden museo.
  • Rautatieasema.
    Rautatieasema.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 28.7.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ Rostovskaja oblast: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 28.7.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ Rostovskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 30.8.2014. Viitattu 28.7.2014. (venäjäksi)
  4. ↑ a b Novotšerkassk (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja 2. teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien verkkoversio. Viitattu 28.7.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006–2007. Россия – Страны СНГ – Прибалтика. 1:750 000 и 1:1 500 000 (+ 1:4 000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  6. ↑ Rakkaat toverit areena.yle.fi. 8.10.2021. Viitattu 14.10.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Coat of arms of Rostov Oblast
Rostovin alueen kaupungit
Rostovin alue
Rostovin alue

Hallinnollinen keskus: Donin Rostov
Aksai | Azov | Bataisk | Belaja Kalitva | Donetsk | Gukovo | Kamensk-Šahtinski | Novotšerkassk | Novošahtinsk | Konstantinovsk | Krasnyi Sulin | Millerovo | Morozovsk | Proletarsk | Salsk | Semikarakorsk | Šahty | Taganrog | Tsimljansk | Volgodonsk | Zernograd | Zverevo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Novotšerkassk&oldid=22071933”