Ottokar I Přemysl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ottokar I Přemysl, Böömin kuningas, reliefi Prahan linnassa sijaitsevassa Pyhän Yrjön luostarissa 1220-luku
Ottokar I ja toinen puoliso kuningatar Constanze, Landgrafenpsalter 1211–1213

Ottokar Přemysl (n. 1155 – 15. joulukuuta 1230) oli Böömin kuningas vuosina 1198–1230. Hän oli kuningas Ladislaus II:n nuorempi poika Přemyslidien sukua. Hänen aikanaan Böömin kuninkuudesta tuli perinnöllinen.

Keisari Henrik VI tunnusti hänet Böömin hallitsijaksi 1192. Hänet kuitenkin syrjäytettiin pian hänen osallistuttuaan salaliittoon Saksan ruhtinaiden kanssa syrjäyttää Hohenstaufenit. Hyödyntäen Saksan sotaa Filip Svaabialaisen ja Welfin suvusta keisariksi valitun Otto IV:n välillä hän kuitenkin julisti itsensä uudelleen Böömin kuninkaaksi. Filip tunnusti arvonimen saadakseen tukea sotaan Ottoa vastaan.

Ottokar avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1178 Adelheid von Meissenin kanssa (1160 jälkeen - 2. helmikuuta 1211) ja heille syntyivät lapset:

  • Vratislav Böömiläinen (k. ennen 1225)
  • Dagmar Böömiläinen (k. 24. toukokuuta 1212), avioitui Tanskan kuningas Valdemar II:n kanssa.
  • Božislava Böömiläinen (k. 6. helmikuuta 1238), avioitui Ortenbergin kreivi Henrik I:n kanssa.
  • Hedvika Böömiläinen, ryhtyi nunnaksi Gernroden luostariin

Vuonna 1199 Ottokar hankkiutui eroon puolisostaan Adelheid von Meissenista julistamalla avioliiton mitätöidyksi sekä peruutetuksi liian läheisen sukulaisuuden perusteella (he olivat keskenään viidensien serkkujen pikkuserkkuja) ja ajoi puolisonsa tyttärineen pysyvästi maanpakoon vuonna 1205 tämän synnyinmaahan. Adelheid taisteli aviottomiksi julistettujen lastensa puolesta pitkään, kunnes vetäytyi luostariin Meissenissa vuonna 1210.

Ottokar avioitui toisen kerran vuonna 1199 Unkarin kuningas Béla III:n ja kuningatar Agneksen nuorimman tyttären Constanzen (n. 1180 – 6. joulukuuta 1240) kanssa. He olivat keskenään neljänsien serkkujen pikkuserkunpikkuserkunpikkuserkkuja.

Heille syntyi yhdeksän lasta:

  • Vratislav (n. 1200 – ennen vuotta 1209)
  • Judith (n. 1202 – 2. kesäkuuta 1230), avioitui Kärntenin herttuan Bernhard von Spanheimin kanssa
  • Anna (n. 1204 – 23. kesäkuuta 1265), avioitui Wrocławin herttua Henrik II:n Hurskaan kanssa
  • Agnes, kuoli todennäköisesti lapsena
  • Venceslaus I Böömiläinen (n. 1205 – 23. syyskuuta 1253)
  • Vladislaus, Määrin rajakreivi (1207 – 10. helmikuuta 1228)
  • Přemysl, Määrin rajakreivi (1209 – 16. lokakuuta 1239), avioitui Margaretin, Meranian herttua Otto I:n ja Burgundin kreivitär Beatrice II:n tyttären kanssa
  • Agnes (20. tammikuuta 1211 – 6. maaliskuuta 1282), Prahan fransiskaanien klarrissalaisten abbedissa

Vuonna 1200 kun Otto oli niskan päällä, Ottokar hylkäsi liitonsa Filipin kanssa ja julisti tukevansa Ottoa. Otto ja paavi Innocentius III tunnustivat hänet perinnölliseksi Böömin kuninkaaksi. Filip kuitenkin hyökkäsi Böömiin ja pakotti Ottokarin maksamaan sakkoa. Ottokar kääntyi taas Filipiä vastaan ja nuoren kuninkaan Fredrik II:n puolelle. Vuonna 1212 Fredrik antoi Ottokarille Sisilian kultaisen bullan, joka tunnusti Ottokarin ja perillisensä Böömin kuninkaiksi. Kuningas ei näin ollut enää keisarin nimitettävissä ja hänen täytyi osallistua vain lähellä Böömiä pidetyille valtiopäiville. Böömin kuninkaiden täytyi myös hankkia keisarille 300 ritaria henkivartijoiksi kun he menivät Roomaan paavin kruunattaviksi.

Vuonna 1226 Ottokar lähti sotaan Itävallan Fredrik II:sta vastaan, kun Fredrik pilasi naimakaupan, jolla Ottokarin tytär Agnes Böömiläinen olisi naitettu keisari Fredrik II:n pojalle Henrikille. Ottokar suunnitteli naittavansa tyttärensä myös Englannin Henrik III:lle, mutta keisari esti tämän, koska tiesi Henrikin vastustavan Hohenstaufeneita.

Edeltäjä:
ruhtinas Venceslaus II
Böömin hallitsija
 1192-1193
Seuraaja:
ruhtinas Bretislaus III
Edeltäjä:
ruhtinas Vladislav Jindrich
Böömin hallitsija
 1197-1230
Seuraaja:
kuningas Venceslaus I