Pääjärvi (Lammi)
| Pääjärvi | |
|---|---|
 Pääjärvi Hämeenlinnan Lammin Ronnista itään katsottuna. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hämeenlinna |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Teuronjoen valuma-alue (35.83) |
| Laskujoki | Kotajoki [1] |
| Järvinumero | 35.833.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 102,9 m |
| Rantaviiva | 36,591 km [2] |
| Pinta-ala | 13,44442 km2 |
| Tilavuus | 0,199356 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 14,83 m [2] |
| Suurin syvyys | 85 m [2] |
| Saaria | 12 [2] |
 Pääjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pääjärvi [2][1] on Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla eli siellä vastaavasti Hämeenlinnan Lammilla ja Hollolan Hämeenkoskella sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 1 340 hehtaaria ja se on 10,1 kilometriä pitkä ja 3,9 kilometriä leveä. Järvi sijoittuu itä-länsisuuntaan ja järvenselkä on keskeltä levein ja kummassakin päässä järveä on kapeammat lahdelmat. Järven vedenpinnan korkeus on 102,9 metriä mpy. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 199 400 tuhatta kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 14,8 metriä ja suurin syvyys on 85,0 metriä, minkä perusteella se luokitellaan Suomen neljänneksi syvimmäksi järveksi. Syvin kohta sijaitsee aivan järven leveimmän kohdan luoteispuolella. Sen leveimmällä kohdalla aivan saarten länsipuolella on koko ajan yli 20 metriä syvää.[2][1]
Saaria on karttojen mukaan 17, joista kaksi ovat yli hehtaarin, 9 ovat yli aarin ja loput alle aarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 10,4 ha ja niiden rantaviivan yhteispituus on 3,7 kilometriä. Eniten saaria on Etolan saarien ympärillä järvenselän keskipaikkeilla sen eteläpuolella. Etolansaaria on neljä, joista suurimmat ovat Lammas-, Kallio- ja Koivusaari ja nimettömänä luotona maakuntien välinen rajamerkki. Niistä pohjoiseen on suuri Lamminsaari ja sen seuralaisena kallioinen Pikkusaari. Etolansaarien eteläpuolella sijaitsevat Hiidenluoto ja pieni luoto sekä Särkänkärjen edustalla kolme pientä luotoa. Idempänä on Hevosluoto ja kauempana toisena rajasaarena Lylysaari.[2][1]
Pääjärven rantaviivan pituus on 37 kilometriä. Rantojen yleisilmeet vaihtelevat suuresti. Välillä rannat ovat jyrkkiä, mutta väliin mahduu myös matalia rantoja. Matalien rantojen suojavyöhykkeiden takana aukeavat peltomaisemat, mutta järven yleisilme on metsäinen. Rannasta saattaa välillä kohota korkeita mäkiä, kuten esimerkiksi kaakkoisrannan Sammalistonmäki, joka kohoaa 40 metriä vedenpinnan yläpuolelle, ja samaa tekevät pohjoisella vastarannalla muutamat mäet sekä lounais- ja eteläpuolen jyrkät rannat. Rannoille on rakennettu toista sataa vapaa-ajan asuntoa, mutta rannassa on vain muutama maatila. Pohjoisrannalla Ronnissa sijaitsee entinen Ronnin keskuslaitos.[2][1][3][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Teuronjoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Pääjärven alueeseen, johon järvi itsekin kuuluu. Se on eräs Vanajaveden reitin latvajärvistä, joka laskee Hämeenkosken, Kärkölän, Hämeenlinnan (aiemmin Lammin) ja Hausjärven alueilla virtaavan Teuronjoen kautta Mommilanjärveen Hämeenlinnan (aiemmin Lammin) ja Hausjärven rajalla, josta vedet edelleen virtaavat Puujoen kautta Kernaalanjärveen Janakkalassa.[2][1]
Järven itäpäähän Rantalanlahteen laskee Mustajoki, jolla on eri osissa erilaisia nimityksiä. Putulassa, missä Isojoki ja Vähäjoki yhtyvät toisiinsa, alkaa alajuoksun osuus, jonka yläosaa kutsutaan Putulanjoeksi ja toista kilometriä myöhemmin Mustajoeksi. Vähäjoki on lyhyempi haara ja jonka nimitys yläjuoksulla on Koskurinjoki, joka saa alkunsa Viitailan Likosista. Isojoen haara on pitempi ja sen nimi ylempänä on Arrajoki ja siitä vielä ylempänä Ränskälänoja. Se toimii monin paikoin rajajokena Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen välillä. Se saa vetensä kumpuilevan maaston soilta ja lukuisista pikkulammista.[1]
Itäpään lähelle Lieslahden kupeeseen laskee Sammalistonjoki, jonka nimi keskijuoksulla on Luhdanjoki ja yläjuoksulla Liesjoki. Se tuo tiheästi ojitettun Pinnolansuon kuivatusvesiä ja se on samalla suon takana Järventaustalla sijaitsevan Sairakkalanjärven laskuoja.[1]
Järven länsipäähän Pappilanlahteen laskevat Oitenkylän ja Jahkolan alueelta Löytynoja ja Koiransuolenoja. Pappilanlahden suun etelärantaan laskee pieni Työrinoja, joka tuo Laaviosuon kuivatusvesien lisäksi Työjärven ja Kalliolammin vedet. Lahden vastarannalle Kaunisniemen leirikeskuksen lähelle laskee Kahtlammin lyhyt laskuoja.[1]
Järven pohjoisrantaan Ronnissa laskee Haarajoki, joka on nimensä mukaisesti monihaarainen. Laustilanpuro tuo tiheästi ojitetun Kuurnasuon kuivatusvesiä. Luitunoja tuo Luitunsuon ja Kuurikan peltojen kuivatusvesiä. Kuurikanjärvestä tuleva pääuoma ottaa vastaa muutaman pienen haaraojan. Kuurikanjärveen laskee Mustianjoki, jonka valuma-alueella on yli 10 järveä. Niistä huomattavin on Tevänti.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska Pääjärvi on erikoisen syvä, siihen jäi jääkauden sulaessa reliktinä joitakin eliöitä, joita ei muualla tavata. Eräs sellinen on jättikatka, joka on 4,5 cm pitkä. Se ja muut planktoneliöt ovat tärkeää kalojen ravintoa.[5]
Pääjärven Pappilanlahden rannalla entisessä pappilassa sijaitsee Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, jonka erityisen tutkimustoiminnan kohteena Pääjärvi on ollut pitkään.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hopeakallion kalliomaalaus sijaitsee 550 metriä Raivolankärjestä länteen. Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Paa järvi". Sen rannoilla vaihtelivat metsät ja niityt toisiaan ja torppien lisäksi rannan tuntumassa sijaitsivat vain pohjoisrannalla Kauppilan kartano (ruots. Kauppila gård) ja järven länsipäässä pappila. Etolan saaret muodostivat silloin kolme erillistä saarta. Sama tilanne toistui 1950 julkaistussa peruskartassa, mutta seuraavassa kartassa vuodelta 1965 saaret olivat jo maatuneet yhteen. Ilmiö on selitettäessä järvenlaskulla.[7][8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Pääjärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ HämeWiki: Ronni (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 13.4.2017
- ↑ Pääjärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Maarit Piri-Lahti, Yle Häme: Harvinainen jättikatka piilee Suomenkin syvänteissä – jäi jumiin jääkaudella Yle.fi. 4. kesäkuuta 2014. Yle, kotimaa: Yle. Arkistoitu 5.6.2014. Viitattu 4.6.2014. suomeksi
- ↑ Lammin järvet Helsingin yliopisto. Viitattu 13.5.2010.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050772.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 07 Etola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1950. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 07 Etola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
