Paperitoukka
| Ctenolepisma longicaudata | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Toukkasukahäntäiset Thysanura |
| Heimo: | Lepismatidae |
| Suku: | Ctenolepisma |
| Laji: | longicaudata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ctenolepisma longicaudata |
|
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Paperitoukka[2] (Ctenolepisma longicaudata) on pohjoisamerikkalainen toukkasukahäntäisiin kuuluva hyönteislaji.[3]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on sokeritoukkaa hieman suurempi, täysikasvuisen hyönteisen ruumiin pituus on 15–19 millimetriä. Ruumis vaihtelee väriltään vaaleanharmaasta tummanharmaaseen. Sen vatsapuolen alaosassa ei ole sokeritoukalle tyypillisiä karvatupsuja, mutta ne sijaitsevat yläosassa. Vatsapuolen takaosassa on kaksi sormentyylistä osoitinparia.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvalloissa laji on levinnyt Keskilännestä Yhdysvaltojen eteläosaan, ja sitä voi esiintyä haittaeläimenä myös Etelä-Kaliforniassa.[3] Sitä esiintyy myös Australiassa[4], Euroopassa[1]. Laji tavattiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 2013, jonka jälkeen se on levittäytynyt lähes koko maahan[5][6]. Laji on levittäytynyt myös Ruotsiin ja Suomeen, mistä ensimmäiset on havaittu jo 1990-luvulla[7]. Lajia tavattiin 1995 ensimmäistä kertaa myös Japanissa, Ogasawarasaarilla.[8]
Elinympäristö ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia tavataan ihmisasumusten sisätilojen halkeamissa kellareista ullakoille, komeroissa, varastoissa, keittiöissä ja autotalleissa. Eläin piileskelee päiväsaikaan ja välttelee valoa. Eläintä ei ole tavattu ulkosalta.[3]
Laji käyttää ravinnokseen kemikaalipitoisia selluloosatuotteita kuten ohutta konekirjoituspaperia, talouspaperia, sellofaania, vehnäjauhoja, lihaliemikuutioita, tärkkelyspitoisia materiaaleja ja kuivamuonia.[3]
Elinkierto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaras munii yleensä 2–20 munaa kerrallaan asuntojen halkeamiin. Juuri kuoriutuneella nymfillä ei vielä ole karvatupsuja eikä suomuja. Suomut tulevat neljännellä kuorenvaihdolla ja sukuelimet 14. kuorenvaihtokerralla. Hyönteinen saavuttaa sukukypsyyden 2–3-vuotiaana. Täysikasvuinen eläin voi vaihtaa kuorta vielä 3–5 kertaa viiden vuoden aikana.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ctenolepisma (Ctenolepisma) longicaudata Escherich 1905 Fauna Europaea. 2004. Arkistoitu 13.7.2009. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Paperitoukka laji.fi. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ a b c d e f Robin McLeod: Species Ctenolepisma longicaudata - Gray Silverfish bugguide.net. 11.10.2007. Iowa State University Entomology. (englanniksi)
- ↑ Species Ctenolepisma (Ctenolepisma) longicaudata Escherich, 1905 9.10.2008. Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Tarjei Kramviken: Forsikringsselskap kan tape 146 mill. på skjeggkre – nå vil de omdefinere skadedyret NRK. 15.10.2018. Viitattu 13.12.2018. (kirjanorja)
- ↑ Skjeggkre er på vei over hele Norge osloskadedyr.no. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 13.12.2018. (kirjanorja)
- ↑ Den långsprötade silverfisken erövrar Sverige - finns också i Finland svenska.yle.fi. Viitattu 13.12.2018. (ruotsi)
- ↑ Machida Ryuichiro, Ohbayashi Takashi: Thysanurans from the Ogasawara Islands (Zygentoma, Lepismatidae), Ctenolepisma longicaudata and Acrotelsa collaris, New to the Japanese Fauna. Japanese journal of entomology, 1996, 64. vsk, nro 2, s. 365–6. The Entomological Society of Japan. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)