Pasi Kaunisto
| Pasi Kaunisto | |
|---|---|
 Pasi Kaunisto Kiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2019 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1950 Ylöjärvi |
| Ammatti | laulaja |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Tyylilajit | iskelmä |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pasi Kaunisto (s. 9. marraskuuta 1950 Ylöjärvi) on suomalainen laulutaiteilija.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauniston levytysura alkoi vuonna 1968, jolloin hän levytti Toivo Kärjen levy-yhtiössä ensimmäisen levytyksensä ”Rakastan sinua niin”. Seuraava vuosi oli lopullinen läpimurtovuosi: ensin Kaunisto levytti suurhitin ”Koskaan et muuttua saa”, jota seurasi voitto vuoden 1969 Syksyn Sävelessä Toivo Kärjen-Juha Vainion laululla ”Sanat eivät riitä kertomaan”.[1] Levytysura jatkui muun muassa hiteillä ”Lakeuden kutsu”, ”Sata kelloa”, ”Nelostie” ja ”Koitere – Karjalan helmi”. Ura huipentui vuonna 1976 saatuun kultalevyyn albumista Lakeuden kutsu[2]. Kaunisto voitti hopeamitalin Buenos Airesin kansainvälisillä tangofestivaaleilla vuonna 1978, jossa hän edusti Suomen ja Euroopan lisäksi järjestäjien mukaan jopa Neuvostoliittoa.
1970-luvulla Kaunistosta tuli Merja Rantamäen ohella Toivo Kärjen sävellysten keskeinen tulkitsija. Vuosina 1968–1985 hän ensilevytti kaikkiaan 46 Kärjen sävellystä ja teki niiden lisäksi useita uusia versioita tämän vanhoista kappaleista.[3] Vuonna 1978 ilmestyneen Kauniston albumin Kun laulaa vain saan kaikki kappaleet olivat Kärjen säveltämiä.[4]
Myöhemmin Kaunisto on esittänyt Toivo Kärjen ikivihreiden ja hengellisen musiikin lisäksi suomalaista ja ulkomaista laulelmaa. Vaikka laulajan tahti on alkuvuosien kiireestä hiljentynyt, hän levyttää vielä aktiivisesti ja keikkailee sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunisto on kokeillut myös hautausurakoitsijan ammattia, mutta sittemmin palannut takaisin täyspäiväiseksi säveltaiteilijaksi.
Kauniston 2000-luvun levytyksiä ovat muun muassa Joulun juhlaa, talven tunnelmaa Pärnun sinfoniaorkesterin kanssa (joht. Tapani Puranen), sekä Onnelliset – Oskar Merikannon lauluja Piirpauke-orkesterin kanssa. Hän sai toisen kultalevynsä kokoelmalevystään Hitit vuonna 2010.[5]
Kauniston puoliso on kuvataiteilija Irmeli Kaunisto.[6] Tytär Verna Kaunisto-Feodorow on viulisti, musiikkipedagogi ja tietokirjailija.[7] Tytär Milja Kaunisto on musiikintekijä ja kirjailija, joka kirjoitti myös Pasi Kauniston lokakuussa 2022 julkaistun elämäkerran Pasi Kaunisto – elävän laulajan sielu[8]. Kaunisto on konsertoinut vuosien varrella paljon tyttäriensä kanssa.[9] Kaunistolla on myös merikapteenipoika.[7]
Pasi Kaunistolle on myönnetty Taiteen edistämiskeskuksen ylimääräinen taiteilijaeläke tunnustuksena ansiokkaasta urasta vuonna 2020.[10]
Diskografiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pasi Kaunisto (1969)
- Lakeuden kutsu (1972, kultalevy 1976[2])
- Sata kelloa (1974)
- On elon retki näin (1975)
- Tulen luokses takaisin (1976)
- Tule joskus tapaamaan (1977)
- En lähde täältä milloinkaan (1978)
- Kun laulaa vain saan (1978)
- Saat sydämeni laulamaan (1980)
- Tuuli vie (1982)
- Suoraan sydämestä (1985)
- Karjala mielessäin (1985)
- Tummat silmät (1988)
- Isä meidän (1991)
- Lahjoista parhain (1994)
- Oi maamme Suomi (1998)
- Joulun juhlaa, talven tunnelmaa (2005)
Kokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parhaat päältä (1978)
- Koskaan et muuttua saa (15-vuotiskokoelma, 1983)
- Parhaat (1989)
- 20 suosikkia − Sanat eivät riitä kertomaan (1995)
- 20 suosikkia – Luonnonlapsi (2001)
- 30 suosikkia (2008)
- Hitit (2009, kultalevy)
- Herran nimeen - kauneimmat hengelliset laulut (2010)
Muut nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joel Sulo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kärki 2015, s.632,637
- ↑ a b Kulta- ja platinalevyt - Artistit: Pasi Kaunisto ifpi.fi. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Kärki, Kalervo: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 636–637. Helsinki: Mediapinta, 2015.
- ↑ Kärki 2015, s. 723.
- ↑ Räsänen, Mikko: Suomalaislaulajalle toinen kultalevy - edellisestä lähes 40 vuotta Ilta-Sanomat. 4.3.2010. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ Laine, Oona: Koti aikakapselissa Helsingin Sanomat. 1.5.2021. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ a b Kerttula, Suvi: Työ hautaustoimistossa kasvatti Pasi Kaunistoa Ilta Sanomat. 16.8.2015. Viitattu 14.1.2021.
- ↑ Kunnas, Kristiina: Pasi Kaunistosta elämäkerta – kirjoittajana oma muusikko- ja kirjailijatytär Milja Kaunisto Kd-lehti. 14.19.2022. Viitattu 16.10.2022.
- ↑ Kylvén, Anu: Kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta: ”Rakensimme yhteisen kuplan” Kotiliesi.fi. 5.11.2014. Viitattu 14.10.2015.
- ↑ Taiteen edistämiskeskus myönsi ylimääräisen taiteilijaeläkkeen 61 eri alojen taiteilijalle Helsingin Sanomat. 28.2.2020. Viitattu 15.3.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaunisto, Milja: Pasi Kaunisto : elävän laulajan sielu. Helsinki: Gummerus, 2022. ISBN 978-951-24-2927-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
