Paul MacCready

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paul MacCready nuorena.

Paul Beattie MacCready (29. syyskuuta 1925 New Haven, Connecticut, Yhdysvallat28. elokuuta 2007 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen ilmailualan uranuurtaja. Hän johti ryhmää, joka suunnitteli ja rakensi historian ensimmäisen ihmisvoimalla toimivan lentokoneen ja sen jälkeen historian ensimmäisen aurinkoenergialla toimivan lentokoneen.[1]

Paul MacCreadyn isä oli lääkäri ja äiti sairaanhoitaja. Pojalla oli lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia, mutta niihin asioihin, jotka todella kiinnostivat häntä, hän suhtautui intohimoisesti. Kun hän kiinnostui perhosista, hän yritti keksiä, miten perhonen rakennetaan.[2]

1930-luvulla MacCready oli kansallinen mestari lennokkien rakentajana.[1] Hän sai lentolupakirjan 16-vuotiaana[1]. Hän opiskeli aluksi konetekniikkaa Yalen yliopistossa, toimi välillä laivaston lennonopettajana, palasi sitten Yaleen ja vaihtoi pääaineensa fysiikkaan.[2] Hän valmistui fysiikan kandidaatiksi Yalesta vuonna 1947 ja suoritti fysiikan maisterin tutkinnon 1948.[1] Hän väitteli tohtoriksi ilmailun alalta California Institute of Technologyssä 1952.[1]

MacCready aloitti purjelentoharrastuksen vuonna 1947 ja hänestä tuli Yhdysvaltain purjelentomestari vuosina 1948, 1949 ja 1953 sekä kansainvälinen mestari vuonna 1956.[1] Hän keksi MacCready-nopeusrenkaan – välineen, jota purjelentäjät edelleen käyttävät valitessaan parasta lentonopeutta nousujen välillä.[2]

Valmistuttuaan hän perusti sään säätelyyn pyrkineen yrityksen[2]. Vuodesta 1971 hän johti omaa yritystään AeroVironmentia, joka toimi mm. energiansäästön sekä tuuli- ja vesivoiman parissa.[1][2]

Vuonna 1970 MacCready takasi lainan ystävälleen, joka halusi perustaa yrityksen[3]. Kun tämä yritys sitten meni nurin, MacCready huomasi olevansa 100 000 dollaria velkaa[3]. Silloin hän muisti palkinnon, jonka brittiläinen teollisuusjohtaja Henry Kremer oli luvannut sille, joka rakentaisi ihmisvoimalla toimivan lentokoneen[3]. "Yhtäkkiä ihmisvoimalla tapahtuva lentäminen tuntui tärkeältä."[3]

Gossamer Albatross

Elokuun 23. päivänä 1977 Bakersfieldin läheisellä Shafterin lentokentällä MacCreadyn suunnittelema Gossamer Condor, 32 kilogramman painoinen ja siipiväliltään 29-metrinen lentolaite, jota pyöräilijä ja riippuliitäjä Bryan Allen polki ja ohjasi, lensi 18 kilometrin tuntinopeudella läpi kahdeksikon muotoisen, 1,85 km pituisen radan, mikä oli vaatimuksena 95 000 dollarin suuruisen Kremer-palkinnon voittamiselle.[1]

Lentokoneprojektista tehty dokumenttielokuva The Flight of the Gossamer Condor voitti lyhyen dokumenttielokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1978.[4]

Kesäkuun 12. vuonna 1979 toinen MacCreadyn suunnittelema poljettava lentokone, Gossamer Albatross, ylitti Englannin kanaalin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kanaali ylitettiin ihmisvoimalla lentäen. Konetta polki ja lensi jälleen Bryan Allen. Suorituksesta saatu 205 000 dollarin palkinto ei aivan riittänyt kattamaan hankkeen kustannuksia. [5]

Paul MacCready kokeneempana.

Toukokuun 19, 1981 MacCreadyn suunnittelema aurinkosähköinen lentokone Solar Challenger saavutti 4 359 metrin ennätyskorkeuden[6]. Heinäkuun 8. samana vuonna Solar Challenger ylitti Englannin kanaalin Stephen Ptacekin ohjaamana. [7]

MacCreadyn myöhempiin projekteihin kuuluivat Sunraycer, aurinkoenergialla toimiva auto, joka vuonna 1987 voitti Australiassa ajetun 3 006 kilometrin kilpailun[1], sekä Quetzalcoatlus northropi -lentoliskon lentävä pienoismalli vuonna 1986.[8] Vuonna 1990 esiteltiin MacCreadyn yhtiön johdolla kehitetty sähköauton prototyyppi Impact, joka kulutti kaksi kolmasosaa vähemmän energiaa kuin muut autot[9]. Impactin pohjalta kehitettiin tuotantomalli EV1[10], joka tuli myyyntiin vuonna 1996[11]. Vuonna 1998 MacCreadyn miehittämätön, kahdeksalla sähkömoottorilla varustettu Pathfinder Plus -lentokone saavutti 24 445 metrin ennätyskorkeuden[12].

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • National Inventors Hall of Fame, 2015[13]
  1. a b c d e f g h i Paul Beattie MacCready | Aviation Pioneer, Aeronautical Engineer | Britannica www.britannica.com. 22.3.2024. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e Douglas Martin: P. B. MacCready, 81, Inventor, Dies The New York Times. 31.8.2007. Viitattu 20.7.2024. (englanti)
  3. a b c d Eric Malnic: Paul B. MacCready, 81; inventor of human-powered aircraft, other innovations Los Angeles Times. 30.8.2007. Viitattu 22.3.2024. (englanti)
  4. The Official Academy Awards Database awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 22.3.2024.
  5. Robert D. Hershey Jr: American Pilot Pedals a Plane Across Channel The New York Times. 13.6.1979. Viitattu 23.3.2024. (englanti)
  6. Upi: SOLAR-POWERED PLANE SET A ALTITUDE RECORD IN A COAST TEST FLIGHT The New York Times. 20.5.1981. Viitattu 23.3.2024. (englanti)
  7. SUN-POWERED AIRPLANE CROSSES CHANNEL The New York Times. 8.7.1981. Viitattu 23.3.2024. (englanti)
  8. Irvin Molotsky, Special To the New York Times: WITH WINGS FLAPPING, MODEL PTERODACTYL TAKES TO AIR The New York Times. 28.1.1986. Viitattu 23.3.2024. (englanti)
  9. Really Cool Cars www.nytimes.com. 29.3.1992. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
  10. Lawrence M. Fisher: G.M., in a First, Will Sell a Car Designed for Electric Power ThisFall The New York Times. 5.1.1996. Viitattu 20.7.2024. (englanti)
  11. B. Drummond Ayres Jr: With No Tailpipe But Much Fanfare, A New Car Arrives The New York Times. 6.12.1996. Viitattu 20.7.2024. (englanti)
  12. Where Are They Now: Pathfinder Plus - NASA nasa.gov. Viitattu 27.3.2024. (englanti)
  13. NIHF Inductee Paul B. MacCready Invented the Gossamer Condor www.invent.org. 22.3.2024. Viitattu 23.3.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja

  • Grosser, Morton: Gossamer Odyssey: The Triumph of Human-powered Flight. London: Michael Joseph, 1981. ISBN 0-7181-2033-7
  • Burke, James D: The Gossamer Condor and Albatross: A Case Study in Aircraft Design. Pasadena, Calif.: AeroVironment Inc, 1980. ISBN 1-60086-789-8

Verkkosivuja