Pensasvarpunen
| Pensasvarpunen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varpuset Passeridae |
| Suku: | Varpuset Passer |
| Laji: | hispaniolensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Passer hispaniolensis |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Pensasvarpunen (Passer hispaniolensis) on varpusten heimoon kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 14–16 cm ja paino 24–32 g. Muistuttaa suuresti tavallista varpusta, ja varsinkin pensasvarpusnaarasta on maastossa lähes mahdotonta erottaa naarasvarpusesta. Koiras poikkeaa varpuskoiraasta siten, että sen päälaki on punaruskea, poski valkoinen ja vatsapuoli on mustajuovainen. Lajit risteytyvät helposti keskenään Etelä-Italiassa, Luoteis-Afrikassa ja muutamilla Välimeren saarilla. Risteymät voivat muistuttaa kumpaa tahansa lajia. Äänet ovat saman kaltaisia kuin varpusen äänet. Lajista tunnetaan 2 alalajia, nimialalaji hispaniolensis ja keskiaasialainen transcaspicus (Viktor von Tschusi zu Schmidhoffen, 1903).
Sekä vanhoilla että nuorilla pensasvarpusilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, jonka jälkeen ikäluokkia ei voi enää tunnistaa toisistaan.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensasvarpusen lisääntymisalue ulottuu Espanjasta ja Luoteis-Afrikasta Välimeren rantamia pitkin Turkkiin, Iraniin, Afganistaniin ja Kazakstaniin. Euroopan populaation koko on 5,7–12 miljoonaa yksilöä. Kreikassa, Balkanilla ja Turkissa laji on muuttolintu, ja talvehtii Israelissa, Egyptissä ja Arabian niemimaalla. Laji on tavattu Suomessa vain kerran, 1.5.1996 Hangon Tvärminnessä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesimäaikana korkeakasvuisissa pensaikoissa ja metsiköissä lähellä kosteikkoa, sekä ihmisasutuksen seuralaisena taajamissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on kudottu kuivista korsista, oljista ja ohuista oksista, joskus myös tuoreista korsista, ja vuorattu karvoilla, höyhenillä jne. Lentoaukko on pesän sivulla. Pesä on tavallisesti puun oksistossa, usein myös puunkolossa tai rakennuksen koloissa. Munia on 4–6, ja molemmat emot hautovat 11–12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä noin 15 päivän ikäisinä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensasvarpunen syö pääasiassa ruohokasvien siemeniä sekä hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2
- Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä. ISBN 951-95560-8-7
- Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Passer hispaniolensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)