Pohjolan pikajuna

Pohjolan pikajuna (ransk. Nord Express) oli junayhteys, jonka Compagnie Internationale des Wagons-Lits avasi vuonna 1896 välille Pariisi–Pietari. Juna kulki Pariisista Brysselin, Kölnin, Hannoverin, Berliinin, Königsbergin ja Daugavpilsin kautta Pietariin. Matkustajat joutuivat vaihtamaan junaa Itä-Preussissa, sillä Venäjällä on käytössä Länsi-Eurooppaan verrattuna leveämpi raideleveys.

Wagon-Litsin perustajat halusivat perustaa suoran junayhteyden Pietarin ja Lissabonin välille jotta matkustajat voisivat matkustaa valtamerialuksilla Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan. Pariisissa matkustajat pääsivät Sud Expressissä Lissaboniin. Tämä reitti oli aikoinaan hyvin suosittu matkustustapa Euroopassa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Pietariin ei enää päästy suoralla junalla. Junan reittiä muutettiin niin että se osa vaunuista kulki Varsovaan ja osa Riikaan, josta oli jatkoyhteys Leningradiin, Moskovaan sekä Rääveliin (Tallinna). Toisen maailmansodan jälkeen Nord Express alkoi kulkea Pariisista Hampurin ja Kööpenhaminan kautta Tukholmaan ja Osloon. Rinnakkaisessa Pariisin ja Varsovan välillä kulkevassa Ost-West Express -junassa alkoi 1960-luvun alussa kulkea suoria neuvostoliittolaisia vaunuja Moskovaan, ja yhteys toimii yhä edelleen. Nord Expressin reitti typistettiin 1970-luvulla päättymään Kööpenhaminaan ja vuonna 2007 Pohjolan pikajuna kulki ainoastaan Pariisista Hampuriin.