Polkujuoksu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polkujuoksija kapealla polulla.

Polkujuoksu (tunnetaan vuoristoalueilla myös nimityksellä vuoristojuoksu[1]) on urheilulaji, jossa juostaan tai patikoidaan poluilla.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polkujuoksu nousi suosioon ensin Yhdysvalloissa ja Euroopan alppimaissa. Ensimmäinen polkujuoksuyhdistys, American Trail Running Association, perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1996.[2] Yhdysvalloissa lajia harrastavien määrä kasvoi vuosien 2006 ja 2012 välillä 4,5 miljoonasta yli 6 miljoonaan.[3] Laji tuli Suomeen 2010-luvulla.[2] Järjestettyjen polkujuoksutapahtumien määrä on kasvanut kaikkialla maailmassa viime vuosina.

Lajin luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2008 Ultra-Trail du Mont-Blanc -tapahtuman voittaja Kilian Jornet.

Polkujuoksijat mainitsevat usein pääasiallisiksi syikseen polkujuoksun suosimiselle pienemmän iskurasituksen maantiejuoksuun verrattuna, näköalat ja luonnonläheisyyden.[4][5]

Polkujuoksu muistuttaa maastojuoksua. Lajit erottaa selkeimmin juoksutapahtumien osalta, sillä polkujuoksutapahtumissa matkan pituus on yli 12 kilometriä kun taas selkeämmin standardoidussa maastojuoksussa juostaan tyypillisesti alle 12 kilometrin matkoja ja samaa kierrosta useaan kertaan. Polkujuoksijat myös juoksevat kapeammilla poluilla kuin maastojuoksijat, ja reitillä voi olla suuria korkeuseroja.[5]

Vuoristo- tai tunturijuoksussa juostaan ja kilpaillaan maastossa vuoristoalueilla. Reittien kaltevuus on merkittävä osa lajin haasteellisuutta. Tunturijuoksuja järjestetään sillä oletuksella, että osallistujilla on vuoristosuunnistustaitoja ja he kantavat riittävästi selviytymisvarusteita.

Polkujuoksu on lajina monipuolisempi kuin tasaisella radalla juokseminen. Polkujuoksijan täytyy käyttää koko kehoaan aktiivisesti. Polulla juokseminen vaatii valppautta ja on teknisesti haastavaa, sillä juoksija joutuu koko ajan tarkkailemaan polkua edessään väistääkseen kivet ja muut esteet. Polkujuoksijan askel on suhteellisen lyhyt. Askelpituus ja askeltiheys vaihtelevat juoksun aikana, ja välillä juoksija joutuu loikkimaan ja kiipeämään. Ylämäkijuoksu ja alamäkijuoksu vaativat kumpikin omanlaistaan tekniikkaa, lihasvoimaa ja koordinaatiota. Käsiä käytetään aktiivisesti tasapainottamaan juoksua etenkin alamäkeen juostaessa. Polkujuoksijan vauhti onkin selvästi hitaampaa kuin tasaisella juoksijan vastaavalla matkalla.[6]

Varusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polkujuoksukenkä.

Polkujuoksijan perusvarusteita ovat lenkkikengät ja säänmukaiset vaatteet. Polkujuoksukengältä vaaditaan hyvää istuvuutta, jotta se on tukeva epätasaisessa maastossa. Polkujuoksuun tarkoitettujen kenkien päällys on suunniteltu kestäväksi ja märkiin oloihin sopivaksi. Vaimennusta ei ole kovin paljon, sillä polku on alustana pehmeä ja ohutpohjainen kenkä on vakaampi kuin paksupohjainen. Polkujuoksijat käyttävät normaalisti nastattomia kenkiä, mutta nastallisia kenkiä käytetään märällä, mutaisella tai jäisellä kelillä.[7]

Jotkut polkujuoksijat suosivat ihonmyötäisiä vaatteita, sillä ne eivät tartu puihin ja pensaisiin kuten löysät vaatteet. Pitkillä matkoilla ja huonolla säällä voidaan käyttää lämpimiä vaatekappaleita kuten irtohihoja, säärystimiä, päähineitä, käsineitä ja kuoritakkia.[8]

Polkujuoksijat kuljettavat varusteitaan juoksun aikana juoksurepussa tai -liivissä. Yleisiä varusteita ovat vesi, energiageeli ja muu kiinteä ruoka, urheilukello, älypuhelin, sykepanta, silmäsuoja, otsalamppu ja kokoontaitettavat juoksusauvat.[9]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polkujuoksutapahtumia järjestetään maailmanlaajuisesti. Tapahtumia järjestäviä vakiintuneita järjestöjä ei ole kovin monta lajin suhteellisen lyhyen historian takia.

Kilpailujen pituudet vaihtelevat suuresti. Ne voivat olla pituuksiltaan viidestä kilometristä yli 161 kilometriin. Monet korkean tason polkujuoksutapahtumat ovat ultramaratonin pituisia. Samanpituiset kilpailut eroavat usein suuresti toisistaan maaston suhteen. Eri reiteillä tehtyjen suoritusten mielekäs vertaaminen on siten vaikeaa. Tämä on eroavaisuus maantiejuoksun 10 kilometrin ja maratonin kaltaisten standardipituuksien ajanoton suhteen.

Tukipisteitä sijoitetaan useimmiten 5–10 kilometrin välein reitin varrelle. Useimmat polkujuoksutapahtumat koostuvat yhdestä etapista. Tällöin juoksijoiden ajat mitataan koko juoksun ajalta, tukipisteillä pysähtymiset mukaan lukien. Polkujuoksussa on kuitenkin olemassa myös etappikilpailuita. Nämä monipäiväiset kilpailut tavanomaisesti tarjoavat juoksijoille täyden tuen etappien välissä. On kuitenkin olemassa etappikilpailuita, jotka eivät tarjoa muuta tukea kuin vettä ja ensiapua. Nämä kilpailut vaativat, että juoksijoiden on kannettava kaikki tarvitsemansa varusteet (ruoka, makuupussi, vaihtovaatteet, hätäraketti, kompassi, taskulamppu ja niin edelleen) itse. Osuva esimerkki tämänkaltaisesta kilpailusta on Marathon des Sables, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1986.

Osanottajien määrä on rajoituksista johtuen usein pienempi kuin maantiejuoksuissa. Tähän voi olla eri syitä, kuten polkujen kapeus, kansallispuistojen asettamat rajoitukset sekä turvallisuudesta ja ympäristöstä huolehtiminen. On myös useita hyvin suosittuja kilpailuja, kuten Euroopassa järjestettävä Ultra-Trail du Mont-Blanc ja Yhdysvalloissa järjestettävä Western States Endurance Run, jotka ovat joutuneet rajoittamaan osanottajien määrää ylivoimaisen kysynnän takia.

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tapahtumiin osallistuu aktiivisesti 2 000–3 000 urheilijaa vuodessa.[1] Suomessa järjestetään vuosittain parikymmentä polkujuoksutapahtumaa[1][10] sekä näistä muodostuvia polkujuoksukiertueita, kuten Trail Tour Finland ja Ultra Trail Tour Finland.

Tapahtuma Paikkakunta Matkat Nousu
Bodom Trail[11] Espoo 6 km, 12 km, 21 km 150 m, 300 m, 500 m
Tampere Trail Cup[12] Tampere 5 km–10 km
Karhunkierros Trail Ultra[13] Ruka 53 km, 80 km, 160 km ?, 1100 m, 2200 m
Trail Relay – Ruka[14] Ruka 8 km–35 km
Ilvesjuoksu[15] Loppi 21 km, 42 km, 4 x 9 km–12 km
Aitoo Trail[16] Pälkäne 7,2 km, 21,1 km
Rokua Geopark Maastomaraton[17] Rokua 21 km, 42 km 454 m, 908 m
Salla Midnight Trail Marathon[18] Salla 21 km, 42 km 575 m, 1150 m
Tunturimaraton[19] Pyhä 10 km, 21 km, 43 km 400 m, 700 m, 1150 m
Let’s Run Extreme[20] Jyväskylä 5 km, 10 km 150 m, 420 m
Maastowartti[21] Hyvinkää 10,5 km
Kuopio Trail Cup[22] Kuopio 5 km
KiipFIT[23] Janakkala 10 km, 21,1 km ?, 397 m
Nuuksio Classic Trail Marathon[24] Espoo 42 km 1000 m
Katajan polkujuoksu[25] Joensuu 3 km, 10 km, 20 km
13 Vaaran Maastomaraton[26] Vuokatti 21 km 900 m
Vaarojen Maraton[27] Koli 15 km, 43 km, 86 km, 130 km ?, 1350 m, 2700 m, ?
Virpiniemen Maastomaraton[28] Haukipudas 10,5 km, 21 km, 42 km
NouXtreme[29] Espoo 10,2 km, 20,4 km
Vierumäki Trail Marathon[30] Vierumäki 15 km, 43 km ?, 600 m
NUTS Pallas[31] Hetta 55 km, 125 km 1850 m, 3800 m

Muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prahassa järjestetty polkujuoksutapahtuma meneillään.

Aasiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ultra-Trail Mt. Fuji (UTMF): 161 km (perustettu 2012)
  • Trans Japan Alps Race (TJAR): 415 km (perustettu 2002)

Afrikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kalahari Augrabies Extreme Marathon
  • Peninsula Ultra Fun Run: 80 km
  • Rhodes Trail Run

Euroopassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Trail 2 Heaven: 48 km
  • Madeira Island Ultra Trail: 116 km
  • Transvulcania: 83 km
  • Ultra-Trail du Mont-Blanc: 166 km
  • Tor des Géants: 330 km

Oseaniassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kepler Challenge: 60 km sisältää myös Luxmore Grunt ‑tapahtuman 28 km (Uusi-Seelanti)
  • Kokoda Challenge Race: 96 km

Pohjois-Amerikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Badwater Ultramarathon: 217 km
  • Bear 100 Mile Endurance Run: 160 km
  • Hardrock Hundred Mile Endurance Run: 160 km
  • Leadville Trail 100: 160 km
  • Western States Endurance Run: 160 km

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Brännare, Stina: Polkujuoksun suosio kasvussa – luontopoluilta haetaan uusia elämyksiä – video 6.9.2014. Yle Uutiset. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 7.9.2014.
  2. ↑ a b Hamunen & Airila 2018, s. 10, 13.
  3. ↑ Outdoor Recreation Participation Study 2013 (PDF) Outdoor Foundation. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Lisa Jhung: Why Trail Running Is Good for You 14.6.2014. Runner's World. (englanniksi)
  5. ↑ a b Hamunen & Airila 2018, s. 13.
  6. ↑ Hamunen & Airila 2018, s. 14–16.
  7. ↑ Hamunen & Airila 2018, s. 20–22.
  8. ↑ Hamunen & Airila 2018, s. 24–27.
  9. ↑ Hamunen & Airila 2018, s. 28–39.
  10. ↑ Kilpailukalenteri Trailrunning.fi.
  11. ↑ http://bodomtrail.com/
  12. ↑ http://trailcup.fi/
  13. ↑ http://nuts.fi/tapahtumat/nuts-karhunkierros-53k-80k-160k-trail-ultra/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ http://nuts.fi/tapahtumat/nuts-trail-relay-ruka/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ http://www.relaa.com/ilvesjuoksu (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ http://aitootrail.weebly.com/
  17. ↑ http://www.rokuageopark.fi/tapahtumat.php?hid=4&tid=162&tmonth=6&tyear= (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ http://www.sallatrailmarathon.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ http://www.tunturimaraton.fi/
  20. ↑ http://www.letsrunextreme.com/home (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ http://www.trailrunning.fi/wp-content/uploads/2014/08/Maastowartti-30.8.2014.pdf
  22. ↑ https://kuopiotrailcup.wordpress.com/
  23. ↑ http://www.kiipfit.fi/
  24. ↑ http://nuuksioclassic.com/
  25. ↑ http://www.katajayu.fi/index.php?cID=273
  26. ↑ http://www.haastaitsesikunnolla.fi/13+vaaran+maastomaraton/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ http://www.vaarojenmaraton.fi/
  28. ↑ http://www.haukiputaanveikot.fi/
  29. ↑ http://nouxtreme.esboif.fi/fi/etusivu/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Vierumäki Trail Marathon vierumakitrail.fi. Viitattu 21.11.2014.
  31. ↑ NUTS Pallas 24.-26.7.2015 Northern Ultra Trail Service. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 28. kesäkuuta 2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Polkujuoksu&oldid=22803989”