Pyhäjärvi (Hauho)
| Pyhäjärvi | |
|---|---|
 Pyhäjärven länsipäätä ja Lehdesmäenjoen alku |
|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Hämeenlinna (Hauho) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hauhon alue (35.77) |
| Laskujoki | Lehdesmäenjoki [1] |
| Järvinumero | 35.774.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
| Rantaviiva | 31,211 km [2] |
| Pinta-ala | 9,48583 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0952999 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 10,05 m [2] |
| Suurin syvyys | 35 m [2] |
| Valuma-alue | 332 km² [3] |
| Saaria | 11 [1] |
 Pyhäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pyhäjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi. Se luetaan kuuluvaksi Suur-Längelmäveteen, koska sen vedenpinta on samalla korkeudella muiden järvien kanssa.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 949 hehtaaria eli 9,5 neliökilometriä. Se on 7,3 kilometriä pitkä ja 2,8 kilometriä leveä. Järvellä on koko järven pituinen järvenselkä, joka on kaakko-luoteis-suuntainen. Järven muoto on varsin selkeä eikä se ole kovin rikkonainen. Pyhäniemen länsipuolelta pohjoiseen työntyy leveäsuinen Halminlahti ja itäpuolelta kapeneva nimetön lahti, johon laskee pitkä Pyhälampi. Järven etelärannassa on 1,2 kilometriä pitkä Kotkonniemi, joka on leveimmillään vain 200 metriä leveä. Niemen suojaan jää Hovinkartanonlahti.[2][1]
Järvellä on kartan mukaan 11 saarta. Suurin saarista on järven itärannan tuntumassa sijaitseva kallioinen Kokonsaari, joka on 350 metriä pitkä ja 160 metriä leveä. Pyhälammin lahdensuun edustalla sijaitsevat Hiilensaaret ja Halminlahden edessä Niuransaaret.[1]
Järven tilavuus on 95 miljoonaa kuutiometriä eli 0,095 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 10 metriä ja suurin syvyys on 35 metriä. Järven rantaviivan pituus on 31 kilometriä. Järven etelärannat ovat pääasiassa peltomaata, mutta pohjoisrannoilla peltomaata on vain harvassa. Järven rannoilla ei sijaitse taajamia, vaikka Hauhon kirkonkylä sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä. Järven asutus on pääasiassa haja-asutusta, jonka seassa on runsaasti vapaa-ajan asutusta, ja sen rannoilla sijaitsee muutama kulmakunta. Järven länsipäässä ovat lähekkäin Joenkylä, Lehdesmäki, Porras ja Sotjala. Itäpään kyliä ovat Sulastenkulma ja Juttila. Valtatie 12 ohittaa järven etelärannat monesti yli kilometrin päässä, vaikka se sivuaakin rantaa Kotkijärven kohdalla. Valtatieltä haarautuu Sotjalan ja Portaan kautta yhdystie 13925. Se yhtyy Portaassa sen kautta kulkevaan yhdystie 3223, ylittää Lehdsmäenjoen Joenkylän puolelle. Sulastenkulman läpi kulkeva yhdystie 13928 yhtyy Sairialasta lakavaan yhdystiehen 3222, joka kiertää Pyhäjärven kaukaa ja yhtyy Pyhälammin pohjoispuolella Mustilassa yhdystiehen 13931, joka lähtee Joenkylästä ja vie myös kauemmaksi järvestä. Järven pohjoispuoli onkin laajemaa metsä- ja suoaluetta.[2][1][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Hauhon alueeseen (35.77), jonka Pyhäjärven alueeseen (35.774) järvi kuuluu. Järvi kuuluu niin sanottuun Hauhon reittiin ja järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy.[1][3]
Pyhäjärven itäpäähän laskee Leheestä alkava lyhyt Kopsjoki, joka on Ormajoen valuma-alueen (35.79) laskujoki. Sen valuma-alueen pinta-ala on 299 neliökilometriä. Kun Pyhäjärven omalta valuma-alue on lisäksi 33 neliökilometriä, on veden laskennallinen viipymä järvessä 608 vuorokautta. Järven omalta valuma-alueelta laskee järveen suoraan tai välillisesti yli hehtaarin suuruisia järviä 14. Niistä huomattavimpia ovat Pyhälampi (65 ha), joka laskee Pyhäjärven pohjoisrantaan yhdessä Paskurin (9 ha) kanssa, sekä Kotkijärvi (81 ha), jonka laskuojan Koskenojan kautta laskevat myös Akkijärvi (86 ha), Veittijärvi (9 ha), Särkemä (14 ha), Luijanen (10 ha) ja Kortejärvi (5 ha).[3]
Järven lasku-uoma on Lehdesmäenjoki, joka muistuttaa mieluimmin salmea kuin jokea. Sen leveys vaihtelee 20–90 metriin.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on luontaisesti karu ja vähähumuksinen. Järvi on melko kirkasvetinen ja lievästi humuksen värittämä, mutta siellä on havaittavissa pieniä rehevöitymisen merkkejä. Järven rantojen lähiasutus on haja-asutusta ja rantojen lähialueet ovat viljeltyjä. Vedenlaatu on silti hyvä ja järven ekologinen on hyvä. Veden hygieeninen laatu on hyvä ja järvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.[3]
Kokonsaaren ja rannan välissä oli 1990-luvulle asti UPM:n Kettulan sahan tukkiallas, joka saastutti maaperää ja järveä kloorifenolila. Kloorifenoli oli lähtöisin KY5:stä. Saastunut maa on pääosin siirretty pois, mutta osa maasta on edelleen väliaikaisvarastoituna sahan entisille varastokentille.[5]. Osa myrkystä ajautui järveen ja sahan läheisyydessä on mitattu kohonneita arvoja. Pohjaan kertynyt sedimentti on pääosin peittänyt myrkyt, ja niiden siirtymisen eliöstöön on väitetty olevan vähäistä.lähde?
Vesiluonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järveä luonehditaan ruokojärveksi, mutta siellä on monipuolinen vesikasvusto. Järven kalastoon kuuluvat yleisinä siika, ahven, taimen, muikku, lahna ja hauki. Yksilömääriltään ja biomassaltaan runsaimmin esiintyvät ahven, särki ja salakka.[3]
Järven itäpäässä sijaitsee Kokonsaari (tunnetaan myös nimellä Kokkosaari). Saaren rannassa on noin kymmenen metriä korkeita pystysuoria nousuja. Saari on luonnonsuojelualuetta ja lintujen suosima pesimäsaari.[3]
Veneväylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhäjärveen tulee Valkeakoskelta ja Hauholta 0,6 metrin syväyksinen veneväylä. Järvestä ylöspäin pääsee loppukesästä moottoroidulla pienveneellä vain paikat tunteva veneilijä.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven itäpäässä Juttilassa sijaitsee rautakautinen muinaislinna nimeltään Laurinkallio. Viikinkien kerrotaan tulleen ryöstöretkillään Pyhäjärvelle, Kopsojoen suulle. Samassa kylässä on viettänyt kesiään Rudolf Koivu.[6]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven tulojoki Kokonjoki piirretty huomattavasti leveämpänä kuin se on nykyään. Myös Lehee ja Tuuloslampi olivat kartassa laajempia kuin nykyään. Toinen eroavaisuus nykykarttoihin on Halminlahden suulla oleva litkä niemi, joka puuttuu Kalmbergin kartasta. Syy näihin eroavaisuuksiin voivat olla silloinen korkeampi vedenpinta, joka on reitin alajuoksulla myöhemmin toimeenpantujen koskenperkauksien aiheuttamaa. Kotkonniemi on kirjoitettu karttaan ”Kolkaniemi”.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Pyhäjärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2017.
- ↑ a b c d e f Pyhäjärvi (35.774.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2017.
- ↑ Pyhäjärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Pilaantuneiden maiden varastointi Kettulan saha-alueella Tuuloksessa loppuu[vanhentunut linkki]
- ↑ Viikinkien ryöstöretket Hauhonreitillä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050772.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017) suomi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hauhon reitti Hämeen ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2010.
- Matti Grönroos: Hämeen vesistöt -galleria: Pyhäjärvi kolumbus.fi. 28.12.2010.: Kartta ja kuvia
- Hauhon kalastusalue: Kartat (Arkistoitu – Internet Archive)