Pyhän Edvardin kruunu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kruunu edestä kuvattuna.

Pyhän Edvardin kruunu on Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokivien merkittävin osa.[1] Se on nimetty Edvard Tunnustajan mukaan, ja on ollut Englannin ja Ison-Britannian kuninkaiden kruunajaiskruunu 1200-luvulta asti.

Alkuperäinen kruunu oli pyhäinjäännös, jota säilytettiin Westminster Abbeyssä, jonne Edvard on haudattu. Se joko myytiin tai sulatettiin kun parlamentti lakkautti monarkian v. 1649.

Kruunun nykyinen versio tehtiin Kaarle II:lle vuonna 1661. Se on tehty kullasta, ja sitä koristaa 444 jalokiveä tai puolijalokiveä. Kruunun paino ja yleinen ulkomuoto vastaavat alkuperäistä, mutta sen kaaret ovat barokkityyliä.

Vuoden 1689 jälkeen kruunua ei käytetty kruunaukseen yli kahteen vuosisataan. Yrjö V elvytti perinteen vuonna 1911, ja hänen seuraajansa (paitsi Edvard VIII, jota ei kruunattu) on kruunattu Pyhän Edvardin kruunulla. Kruunun tyyliteltyä versiota on käytetty Kansainyhteisön jäsenmaiden vaakunoissa, logoissa, tunnuksissa ym. symboloimaan Elisabet II:n kuninkaallista auktoriteettia.

Kun kruunu ei ole käytössä, se on yleisön nähtävillä Lontoon Towerin Jewel Housessa.

Pyhän Edvardin kruunu on 22 karaatin kultaa. Sen ympärysmitta on 66 (26 tuumaa), se painaa 2,23 kilogrammaa (4,9 naulaa), ja on 30 senttimetriä (12 tuumaa) korkea. Kruunussa on vuorotellen neljä heraldista liljaa ja ristiä, joiden varassa on kaksi taivutettua kaarta. Niiden yhtymäkohdassa on valtakunnanomena. Kruunuun kuuluu violetista sametista tehty ja kärpännahalla reunustettu lakki. Kruunussa on 345 ruusuhiottua akvamariinia, 37 valkoista topaasia, 12 rubiinia, 7 ametistia, 6 safiiria, 2 "jargoonia" (vihreä tai kellertävä zirkoni), 1 granaatti, 1 spinelli ja 1 "carbuncle" (luultavasti granaatti).[2]

Vaikka Pyhän Edvardin kruunu on virallinen kruunajaiskruunu, Englannin restauraation jälkeen vain kuusi brittiläistä monarkkia on kruunattu sillä: Kaarle II (1661), Jaakko II (1685), Vilhelm III (1689), Yrjö V (1911), Yrjö VI (1937), Elisabet II (1953) ja Charles III (2023). Maria II ja Anna kruunattiin heitä varten tehdyillä pienillä timanttikoristeisilla kruunuilla; Yrjö I, Yrjö II, Yrjö III ja Vilhelm IV käyttivät Yrjö I:lle tehtyä kruunua, ja Yrjö IV omaa kruunua, joka hajotettiin ja myytiin myöhemmin. Kuningatar Viktoria ja Edvard VII eivät käyttäneet kruunua sen painon tähden, ja heidät kruunattiin Imperial State Crown -kruunun v. 1838 valmistuneella versiolla, joka oli kevyempi. Kun kruunua ei käytetty kruunaamiseen, se asetettiin alttarille kruunajaisten ajaksi. Poikkeuksena tähän olivat Viktorian kruunajaiset, joissa kruunu ei ollut lainkaan mukana.[3]

Pyhän Edvardin kruunu kuvattuna Elisabet II:n kuninkaallisessa monogrammissa

Kun Edvard Tunnustajasta tuli pyhimys v. 1161, hänen kruunustaan tuli pyhäinjäännös. Westminster Abbeyn munkit väittivät, että Edvard oli pyytänyt heitä pitämään huolta hänen kruununkalleuksistaan, ja käyttämään niitä kaikkien tulevien Englannin kuninkaiden kruunajaisissa. Väitteen todenperäisyys on kyseenalainen, mutta Pyhän Edvardin kruunun käytöstä muodostui perinne. Kruunua on joskus kutsuttu myös Kuningas Alfredin kruunuksi sen säilytysrasian kannessa olleen kirjoituksen mukaan, mutta väitteen tueksi ei ole todisteita eikä sitä virallisissa kruunajaisjulistuksissa koskaan kutsuttu muuksi kuin Pyhän Edvardin kruunuksi.[4]

Uskonpuhdistuksen jälkeen Englannin kirkko luopui keskiaikaisten pyhäinjäännösten kunnioittamisesta, ja Edvard VI:n kruunajaisista vuonna 1547 lähtien kruunun rooli pyhäinjäännöksenä jäi sivuun.

Englannin sisällissodan aikana parlamentti myi keskiaikaisen kruunun, jota Oliver Cromwell piti kuninkuuden symbolina ja siksi ei-toivottuna. Kun monarkia palautettiin vuonna 1660, Kaarle II:n kruunajaisia varten valmistettiin nykyinen kruunu. Pitkään luultiin, että kruunun valmistukseen olisi käytetty alkuperäisen Pyhän Edvardin kruunun kultaa, mutta uudet tutkimukset vuonna 2008 osoittivat, että tämä ei ollut totta.[5]

Vuonna 1671 Thomas Bloodin onnistui varastaa kruunu Towerista. Hän käytti vasaraa litistääkseen sen helpommin kätkettäväksi. Jaakko II:n kruunausta varten kruunun huippuun tehtiin uusi valtakunnanomena, ja Vilhelm III:tta varten sen kehä muutettiin ympyränmuotoisesta soikeaksi.lähde?

Edvard VII aikoi elvyttää Pyhän Edvardin kruunun käytön kruunajaisissaan vuonna 1902, mutta kruunajaispäivänä hän oli yhä toipumassa umpilisäkkeen poistosta, ja käytti kevyempää Imperial State Crown -kruunua.[6]

4. kesäkuuta 2013 Pyhän Edvardin kruunu oli näytteillä Westminster Abbeyn pääalttarilla Elisabet II:n kruunajaisten 60-vuotismuistopäivän juhlajumalanpalveluksessa. Se oli ensimmäinen kerta, kun kruunu oli poistunut Towerista sitten Elisabetin vuonna 1953 pidettyjen kruunajaisten.[7]

  1. The Crown Jewels. The Official Website of the British Monarchy. Arkistoitu 8.10.2015. (englanniksi)
  2. Rose 1992, s. 29
  3. Mears, Kenneth J.; Thurley, S.; Murphy, C.: The Crown Jewels, s. 23. Historic Royal Palaces, 1994. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Martin Holmes: New Light on St. Edward's Crown. Archaeologia, 1959, s. 213-223. doi:10.1017/S0261340900010006 (englanniksi)
  5. Barclay, A.: The 1661 St Edward’s Crown – Refurbished, Recycled or Replaced? The Court Historian, 2008, 13. vsk, nro 2, s. 149–170. doi:10.1179/cou.2008.13.2.002 (englanniksi)
  6. Rose 1992, s. 35
  7. Gordon Rayner: Crown to leave Tower for first time since 1953 for Westminster Abbey service. The Daily Telegraph, 4.6.2013. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]