Rypäleaseiden kieltosopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rypäleaseiden kieltosopimuksen allekirjoittajat:
  Allekirjoittanut ja ratifioinut
  Sopimukseen liittynyt
  Allekirjoittanut, muttei ratifioinut
  Ei ole allekirjoittanut

Rypäleaseet kieltävä sopimus (engl. Convention on Cluster Munitions, lyhenne CCM) on kansainvälinen sopimus rypäleaseiden eli tytärräjähteitä sisältävien lentopommien, tykistön kuoma-ammusten, rakettien tai ohjusten kieltämiseksi. Rypäleaseessa voi olla kymmeniä tai satoja pienempiä pommeja, jotka hajaantuvat räjähtäessään laajalle alueelle. Osa tytärammuksista voi jäädä sotatilanteessa räjähtämättömäksi, jolloin ne voivat tappaa ja vammauttaa ihmisiä jälkikäteenkin. Rypäleaseiden käytön, valmistamisen ja myymisen kieltävä sopimus neuvoteltiin Dublinissa toukokuussa 2008 ja allekirjoitettiin saman vuoden joulukuussa Oslossa. Kielto tuli voimaan elokuussa 2010.[1][2]

Elokuussa 2021 rypäleaseiden kieltosopimukseen oli sitoutunut yhteensä 108 valtiota ja kaikkiaan mukana oli jo 123 valtiota.[1][3][4] Tässä vaiheessa kaikkiaan 74 valtiota oli jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomi, Viro, Puola, Israel, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat eivät ole sopimukseen liittyneet.[4][5]

Rypäleaseiden kieltoa on edistetty muun muassa yli sadassa maassa toimivan Cluster Munition Coalition -yhteenliittymän välityksellä.[6]


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kieli ja käsitteet korjattava: kaikki rypäleammukset eivät ole rypälepommeja. Artikkeli tulisi päivittää kansainvälisen sopimuksen voimaantulon jälkeiseen aikaan. Rypäleaseiden historia, valmistaja ja käyttö kuuluu pikemmin asetta kuvaavaan artikkeliin, jonka voisi nimetä paremmin.

Kieltoa valmistellut kansainvälinen kokous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan hallitus järjesti 21.2.-22.2.2007 kansainvälisen kokouksen, joka koski rypälepommikieltoon ryhtymistä. 46 valtiota äänesti rypälepommit kieltävän sopimuksen laatimisen puolesta jo vuoden 2008 aikana, vastaan äänesti kolme valtiota: Japani, Puola ja Romania. Kiinan kansantasavalta, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat eivät osallistuneet kokoukseen, koska katsoivat, että asia kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisten aseiden riisuntaan liittyviin neuvotteluihin.[7][8]

Kiellon vastustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel, Kiinan kansantasavalta, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat rypälepommikieltoa. Ne ovat myös suuria rypälepommien valmistajamaita maailmassa. Niiden mielestä erillistä kansainvälistä sopimusta ei tarvita, vaan rypälepommien säätely voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisia aseita koskevissa prosesseissa.

Suhtautuminen rypälepommeihin eri maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiasta tuli ensimmäinen maa, joka kriminalisoi investoinnit rypälepommivalmistajiin.[9]

Britannia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannia on aikaisemmin kannattanut rypälepommien käyttöä Yhdysvaltain tapaan, mutta se on siirtynyt niiden rajoittamisen kannattajaksi. Britannia on käyttänyt rypälepommeja muun muassa Persialahden ja Irakin sodissa. Irakissa britit ampuivat noin 2 000 tytärammusta Basran seudulla saaden räjähtämättömyysprosentiksi 2%-5%.lähde?

Vuonna 2003 BAe osti 20 000 tytärammuksen kuorta Israel Military Industriesilta. Brittijoukot tulittivat Irakin sodassa Basraa rypälepommeilla, jotka sisälsivät noin 2 000 L020-tytärammusta, joissa on Israel Military Industriesin kuori, jonka räjähtämättömyysnormi on Pentagonin vaatimusten mukaan 1%. Rypälepommien kantama oli tykistökranaatteina noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön mukaan räjähtämättä jäi 2%:ia. Israel Military Industries ei 2003 enää markkinoinut tuotteitaan rypälepommeina niiden huonon maineen vuoksi, mikä johtuu jopa kymmenien prosenttien räjähtämättömyydestä. Termiksi otettiin kuorma-ammus (engl. cargo munition), joka olisi laadullisesti parempi.[10]

Norjassa Hjerkinnin ampuma-alueella suoritetut kokeet johtivat Britannian parlamentissa opposition kysymykseen. Parlamentin liberaalidemokraattinen jäsen Nick Harwey kysyi puolustusministeri Ingramilta kuorma-ammus L20A1 (kuorma-ammus):n kokeista Britannian asevoimista vastaavalta ministeri Adam Ingramilta, jonka mukaan L20A1 on turvallinen ja sopiva palveluskäyttöön.[11]

Pohjoismaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa toimiva Nammo AS on 1998 perustettu yhtiö, johon on yhdistetty pohjoismaisia ammusvalmistajia. Nammo AS omistaa pohjoismaissa olevat ammuksia valmistavat yhtiöt kokonaan tytäryhtiöinä. Norjan valtio ja suomalainen puolustusvälineyritys Patria Oyj omistavat vuonna 2006 toteutuneen Saab AB:n osakemyynnin jälkeen yhdessä yhtiön puoliksi. Saab AB myi 27,5%:n omistuksestaan 5%-yksikköä Norjan valtiolle ja loput suomalaiselle Patria Oyj:lle.[12]

Nammo AS osti joulukuussa 2006 Yhdysvalloista 1960 perustetun Talley Defense Systemsin. Yhdysvaltalainen Talley Defense Systems on kehittänyt ja valmistanut tytärammuksia ja niiden kuorma-ammuksia mm. kasettipommi BLU-97:ään ja risteilyohjus BGM-109/D Tomahawkiin.[13]

Norja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjassa on vastustettu laajasti rypälepommeja jo ennen Irakin sotaa. Pontta vastustukselle loi se, että Belgian ilmavoimien kapteeni pudotti F-16-hävittäjällä maalikentän ohi rypäleammuksia Hjerkinnin ampuma-alueella 2002. Osittain Norjan lyhyestä osallistumisesta Yhdysvaltain johtamaan Irakin sodan vapaaehtoisten koalitioon seuranneesta Norjan vaalien jälkeistä hallituspohjan vaihdoksesta johtuen pyrkimys rypälepommikiellon aikaansaamiseen on voimistunut.

Norjan luterilaisen valtionkirkon ulkomaanavun pääsihteeri Atle Sommerfeldt on arvostellut päätöstä sillä perusteella, että Norjan hallituksen ulkopolitiikkaan kuuluu rypälepommikiellon hyväksi toimiminen[14]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoministeriön mukaan rypälepommit ovat osa Suomen tulevaa puolustusjärjestelmää Suomen sitouduttua jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuodesta 2016.[15][7][16][17]

Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan se etsii maastoon räjähtämättä jääneinä entistä vaarattomampia rypälepommeja.[15]

Prikaatikenraali Arto Rädyn 22.2.2007 antaman lausunnon mukaan puolustusvoimilla ei ole hankkia maastoon jääviä rypälepommeja.[18][19][16]

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaan korvata sellaisella rypälepommijärjestelmällä, josta maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa järjestelmää ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon asti.[20]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypälepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypälepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypälepommeja, sellaisia, joita ei jää maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ympäristöön. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin.[21]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minkä mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla: "Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin" (Halonen). Oslon rypälepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan välillä ei ole ristiriitaa. "Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia" (Halonen).[22]

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n vuosikokous vetosi vuosikokouksessaan 3.3.2007, ettei Suomeen hankittaisi rypälepommeja, johtuen niiden aiheuttamista seurauksista, viitaten isovanhempiensa hoidossa Rashidien pakolaisleirillä asuvaan Farah Shehadehin kertomukseen.[23][24][25]

Sadankomitean pääsihteeri Jan Koskimies aloitti adressin keruun rypälepommien kieltämiseksi Suomessa.

Entinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on vaatinut rypälepommeista selvitystä.[26]

Suomi on ostanut Alankomaista yhdysvaltalaisen raskaan raketinheitinjärjestelmän, jossa voidaan käyttää henkilöitä ja ajoneuvoja vastaan tarkoitettuja kaksoiskäyttöisiä tytärammuksia, sekä 155 mm kenttätykkejä varten saksalaisen Rheinmetallin valmistamia DM 662 kuorma-ammuksia, jollaiset Norjan hallitus pani väliaikaiseen käyttökieltoon 2006. DM 662:ssä käytetään M85-tytärammuksia.

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat, missä valmistetaan useita rypälepommeja ja tytärammuksia, ei osallistunut rypälepommikieltoa käsittelevään kokoukseen. Yhdysvaltain ulkoasianhallinnon tiedottaja Sean McCormack mainitsi, että rypälepommeilla on paikkansa ja käyttönsä sotilaallisena varantona, mikäli niiden teknillinen rakenne on oikea ja varastointi on asianmukaista.[27]

Senaattorit Dianne Feinstein ja Patrick Leahy esittivät helmikuun 2007 alkupuolella lakiluonnoksen, minkä tarkoituksena on suojella siviiliväestöä. Lakiluonnoksen nimi on The Cluster Munitinions Civilian Protection Act.[28]

Tätä Feinstein-Leahyn laiksi kutsuttu esitys ei edellytä rypälepommeista luopumista, mutta edellyttää, että niiden toimivuusprosentti on 99%:ia, jolloin varmistettavaksi toimimattomuusprosentiksi jää yksi prosentti, mikä on jo ollut Pentagonin vaatimus korkeintaan kymmenen dollarin hinnan lisäksi. Lisäksi esityksessä edellytetään, että rypälepommeja käytetään ainoastaan määriteltyjä sotilaallisia kohteita vastaan eikä siellä, missä siviilejä tiedetään olevan eikä tavanomaisesti siviilien asuttamilla alueilla. Kolmenkymmenen päivän kuluessa rypälepommien käytöstä Yhdysvaltain presidentti velvoitettaisiin toimittamaan suunnitelman räjähtämättömien tytärammusten raivaamisesta kustannusarvioineen asianomaisille kongressin valtiokunnille koskien Yhdysvaltain hallituksen itsensä käyttämiä tai hallituksen, jonka käyttöön ammuksia on myyty tai siirretty. Asianomaiset valiokunnat ovat senaatin ulkosuhteidenvaliokunta ja edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta. Selvitys voi olla ei-julkinen[29]

Esityksen perusteluna olivat Libanonin tapahtumat ja senaattori Dianne Feinstein ilmoitti pyrkineensä pääsemään asiassa ratkaisuun Pentagonin kautta kymmenen vuoden ajan.

Sopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
valtio[30] allekirjoittannut[30] ratifioinut[30] pantu toimeen[30]
 Afganistan 2008 2011 2012
 Albania 2008 2009 2010
 Andorra 2013 2013
 Antigua ja Barbuda 2010 2010 2011
 Australia 2008 2012 2013
 Itävalta 2008 2009 2010
 Belgia 2008 2009 2010
 Bolivia 2008 2013 2013
 Bosnia ja Hertsegovina 2008 2010 2011
 Botswana 2008 2011 2011
 Bulgaria 2008 2011 2011
 Burkina Faso 2008 2010 2010
 Burundi 2008 2009 2010
 Kamerun 2009 2012 2013
 Kap Verde 2008 2010 2011
 Tšad 2008 2013 2013
 Chile 2008 2010 2011
 Komorit 2008 2010 2011
 Cookinsaaret 2008 2011 2012
 Costa Rica 2008 2011 2011
 Norsunluurannikko 2008 2012 2012
 Kroatia 2008 2009 2010
 Tšekki 2008 2011 2012
 Tanska 2008 2010 2010
 Dominikaaninen tasavalta 2009 2011 2012
 Ecuador 2008 2010 2010
 El Salvador 2008 2011 2011
 Fidži 2008 2010 2010
 Ranska 2008 2009 2010
 Saksa 2008 2009 2010
 Ghana 2008 2011 2011
 Grenada 2011 2011
 Guatemala 2008 2010 2011
 Guinea-Bissau 2008 2010 2011
 Vatikaanivaltio 2008 2008 2010
 Honduras 2008 2012 2012
 Unkari 2008 2012 2013
 Irak 2009 2013 2013
 Irlanti 2008 2008 2010
 Italia 2008 2011 2012
 Japani 2008 2009 2010
 Laos 2008 2009 2010
 Libanon 2008 2010 2011
 Lesotho 2008 2010 2010
 Liechtenstein 2008 2013 2013
 Liettua 2008 2011 2011
 Luxemburg 2008 2009 2010
 Pohjois-Makedonia 2008 2009 2010
 Malawi 2008 2009 2010
 Mali 2008 2010 2010
 Malta 2008 2009 2010
 Mauritania 2010 2012 2012
 Meksiko 2008 2009 2010
 Moldova 2008 2010 2010
 Monaco 2008 2010 2011
 Montenegro 2008 2010 2010
 Mosambik 2008 2011 2011
 Nauru 2008 2013 2013
 Alankomaat 2008 2011- 2011
 Uusi-Seelanti 2008 2009 2010
 Nicaragua 2008 2009 2010
 Niger 2008 2009 2010
 Norja 2008 2008 2010
 Panama 2008 2010 2011
 Peru 2008 2012 2013
 Portugali 2008 2011 2011
 Saint Kitts ja Nevis 2013 2014
 Saint Vincent ja Grenadiinit 2009 2010 2011
 Samoa 2008 2010 2010
 San Marino 2008 2009 2010
 Senegal 2008 2011 2012
 Seychellit 2010 2010 2010
 Sierra Leone 2008 2008 2010
 Slovenia 2008 2009 2010
 Espanja 2008 2009 2010
 Swazimaa 2011 2012
 Ruotsi 2008 2012 2012
 Sveitsi 2008 2012 2013
 Togo 2008 2012 2012
 Trinidad ja Tobago 2011 2012
 Tunisia 2009 2010 2011
 Britannia 2008 2010 2010
 Uruguay 2008 2009 2010
 Sambia 2008 2009 2010

Geneven sopimus 1977

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useiden näkemysten mukaan rypäleaseet saattavat olla epätarkkuudessaan Geneven sopimuksen 1977 vastaisia, erityisesti siviilikohteita sisältävillä alueilla käytettynä.[31][32][33][34]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Convention on Cluster Munitions Status of Treaties. 30.5.2008; status of 25.8.2021. Dublin: UN Treaty Section. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Rypäleaseet kiellettiin kymmenissä maissa (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 2.8.2010. Viitattu 26.8.2021. (suomeksi)
  3. ↑ The Convention on Cluster Munitions Convention on Cluster Munitions, clusterconvention.org. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b Convention on Cluster Munitions - Universalization Status by Region* (pdf) 2021. Convention on Cluster Munitions, clusterconvention.org. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Helin Satu: Rypäleaseet uhkaavat siviilejä vielä vuosien jälkeen Helsingin Sanomat, hs.fi. 17.4.2011. Viitattu 26.8.2021. (suomeksi)
  6. ↑ Cluster Munition Coalition Cluster Munition Coalition. Viitattu 18.3.2018. (englanniksi)
  7. ↑ a b Suomi valmistelemaan rypälepommit kieltävää sopimusta Yle Uutiset. 23.3.2007. Viitattu 13.5.2014.
  8. ↑ Utenriksdepartementet: Støre åpnet klasevåpen-konferansen Regjeringen.no. Viitattu 18.3.2018. (norjaksi)
  9. ↑ Brunner, Lisl: Belgium criminalizes investment in cluster bomb manufacturers University of Pittsburgh, School of Law. 2.3.2007. Viitattu 18.3.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Richard Norton-Taylor: Welcome: this way for cluster bombs 20.9.2003. The Guardian Unlimited. (englanniksi)
  11. ↑ Hansard Written Answers 91443 House of Commons. Viitattu 17.10.2006. (englanniksi)
  12. ↑ Saab Sells Nammo Ammo Share, Finland's Patria Oyj Buys Military Purchasing News for Defense Procurement Managers and Contractors. 11.6.2007. Viitattu 18.3.2018. (englanniksi)
  13. ↑ Tomahawk 20.12.2006. Talley Defense Systems. (englanniksi)
  14. ↑ Religions for Conflict Resolution and Peace Norwegian Church Aid. Viitattu 8.1.2007. (englanniksi)
  15. ↑ a b Ulkoasiainministeriön poliittisen osaston asevalvontayksikkö Ulkoministeriö. Viitattu 18.03.2018.
  16. ↑ a b Puolustusvoimille raskas raketinheitinjärjestelmä: Iskukyvyn rakentaminen maavoimille alkaa Puolustusvoimat. Viitattu 22.2.2007.
  17. ↑ Finland considering cluster bombs to replace antipersonnel mines NewsRoom Finland. Viitattu 23.2.2007. (englanniksi)
  18. ↑ Mielonen, Matti: Prikaatikenraali Räty: Suomi ei hanki maastoon jääviä rypälepommeja (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 23.2.2007. Viitattu 18.03.2018.
  19. ↑ 46 maata sopi rypälepommien kieltotavoitteesta Helsingin Sanomat. 23.2.2007. Viitattu 18.3.2018.
  20. ↑ Vanhanen: Rypälepommi on vaihtoehto Helsingin Sanomat. 24.2.2007. Viitattu 18.3.2018.
  21. ↑ Erkki Tuomioja: Rypälepommit kieltoon Erkki Tuomiojan henkilökohtaiset verkkosivut. Viitattu 26.2.2007.
  22. ↑ Kukko-Liedes, Pirjo: Halonen hyväksyy rypälepommit. Kaleva, 4.3.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.3.2018.
  23. ↑ Psykologit vetoavat luopumaan rypälepommeista. Kaleva, 2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2007.
  24. ↑ Ei rypälepommeja Suomeen - Huolehtikaa pienistä lapsista! Minkä rikoksen he olisivat tehneet, jotta heidät pitäisi surmata tai tehdä vammaisiksi? Psykologien Sosiaalinen Vastuu. Viitattu 3.3.2007.
  25. ↑ Testimonies from Lebanon: Farah Shehadeh September, 2006. Malaysian Social Research Institute. Viitattu 4.3.2007. (englanniksi)
  26. ↑ Heinäluoma ei innostu rypälepommeista. Verkkouutiset, 2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.3.2007.
  27. ↑ US Rejects Ban on Cluster Bombs The Common Dreams. Viitattu 24.2.2007. (englanniksi)
  28. ↑ Rym Ghazal: US senators propose bill to protect civilians from cluster bombs. The Daily Star, 2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.2.2007. (englanniksi)
  29. ↑ S1974, February 14, 2007 Julkaisija =Congressional Record - Senate frwebgate.access.gpo.gov. Viitattu 14.2.2007. (englanniksi)
  30. ↑ a b c d Convention Status The Convention. The Convention on Cluster Munitions. Viitattu 13.04.2013. (englanniksi)
  31. ↑ Feinstein, Leahy introduce bill limiting cluster bomb use University of Pittsburgh, School of Law. Viitattu 15.2.2007. (englanniksi)
  32. ↑ Fourth Report: Was the campaign conducted lawfully? 7.6.2000. House of Commons, elect Committee on Foreign Affairs. (englanniksi)
  33. ↑ Kröning, Volker: Kosovo and International Humanitarian Law, Draft Special Report 15.10.1999. NATO Parliamentary Assembly. (englanniksi)
  34. ↑ YK: Rypälepommien käyttö saattaa olla sotarikos Turun Sanomat. 8.1.2016. Viitattu 25.8.2021. (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rypäleaseiden_kieltosopimus&oldid=21152293”