Tämä on suositeltu artikkeli.

Saarikenttä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saarikenttä
Rakennuksen tiedot
Sijainti Patruunantie 15
62800 Vimpeli
Koordinaatit 63.161074°N, 23.825011°E
Rakennustyöt aloitettu 1935
Avattu 1937
Remontoitu 1945, 1956, 1970, 1983, 1990, 1994, 2008
Omistaja Vimpelin kunta
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 2,8 milj. mk (1990)
Käyttäjät

Vimpelin Veto

Katsojakapasiteetti

2 590 (1 300 katettu)

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta 1920-luvulla luovutti urheilutarkoituksiin. Kentän kunnostus aloitettiin vuonna 1935, ja tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.[1]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarikentän katsomo

Saarikentän pelialustana on hiekkatekonurmi, kuten muillakin nykyaikaisilla pesäpallokentillä[1]. Katsomossa on tilaa kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. A- ja B-katsomot on katettu, ja niissä on yhteensä 1 300 paikkaa.[2] Istumaan mahtuu tiiviisti enintään noin 3 300 katsojaa. Katsomon A1- ja B1-osissa on kuppi-istuimet ja A2- ja B2-osissa puupenkit, vaikka katsomon valmistuessa myös niissä oli kuppi-istuimet[3]. Lisäksi Saarikentällä on C- ja D-katsomot, joissa ei ole katosta eikä erillisiä tuoleja. Koko katsomossa on ylimmällä rivillä penkkien takana myös seisomapaikat[4]. Vuoden 2009 pudotuspeleihin tuotiin lisäksi kolmosjatkeelle suojaverkko, jonka taakse laskettiin mahtuvan 700 katsojaa lisää.[5] Vuoden 2010 loppupeleihin tehtiin kakkos- ja kolmospuolelle lisäkatsomot ja kummallekin jatkeelle vielä suojaverkot, joiden takaa peliä voi seurata[6]. Ensimmäisessä loppuottelussa yleisöä oli kuitenkin ahtautunut alle 4000 katsojalle rakennetulle stadionille niin paljon, että toista loppuottelua varten suojaverkot vedettiin kummallekin puolelle takarajalle asti[7]. Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat, ja takarajan takana on digitaalinen tulostaulu[1]. Saarikenttä on pesäpalloilijoiden käytössä varhain keväästä myöhään syksyyn[8]. Vuonna 2008 Saarikenttä sai myös 24 valaisinta, jotka palvelevat lähinnä talvikäytössä[9].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarikentän vanha silta joka poistettiin 2019.

Pesäpalloa pelattiin Vimpelissä ensin pihoilla ja pelloilla, mutta 1920-luvun lopulla pelit siirtyivät yhä enemmän Savonjoessa olevalle Joki- eli Rankilansaarelle, nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovutti kolmesta erillisestä saarekkeesta muodostuneen Jokisaaren Vimpelin suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Kenttä rakennettiin talkootyönä Valde Latvalan ja Yrjö Valkaman johdolla. Urakka oli mittava, ja työhän käytettiin yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 Kalle Herrala kynti kentän puusahralla.[2] Kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna[10].

Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunnan joukkueen vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Perusteellisesti kunnostetulle kentälle oli rakennettu 300 hengen katsomo, joka osoittautui kuitenkin heti pieneksi, sillä otteluun saapui yli 1 200 katsojaa. Tuon aikaisiin tavallisiin yleisömääriin verrattuna se oli uskomattoman paljon.[11] Ottelu päättyi tulokseen 1–1. Ensimmäinen kotivoitto Saarikentällä saatiin 7. elokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunta voitti helsinkiläisen Katajanokan Haukat.[12] Jo ensimmäisellä suursarjakaudella kenttää pidettiin Helsinkiä myöten hyvänä[1].

Saarikenttä vuonna 1960.

Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällyste. Vimpeliläisten seurojen varat eivät päällysteeseen riittäneet, joten Vimpelin suojeluskunta anoi rahaa valtion urheilulautakunnalta. Lautakunnan puheenjohtaja Urho Kekkonen vakuuttui asiasta tarkkojen kyselyjen jälkeen, ja lautakunta myönsi Saarikentän päällystykseen 15 000 markkaa. Kenttä päällystettiin vuonna 1940, jolloin Vimpelin suojeluskunta pelasi Suomen pääsarjassa[13]. Tämän kauden ottelut pelattiin kuitenkin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentällä. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui, ja kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.[1]

Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Saarikentällä Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6–8.[14] Ensimmäinen kunnollinen katsomo Saarikentälle rakennettiin 1945. Tulva oli tuonut tukkeja kentälle, ja uittopäällikkö Kattilakoski lupasi ne Vimpelin Vedolle. Tukit vietiin sahalle, ja kahdessa päivässä katsomotarvikkeet olivat valmiina. Seuraavalla kaudella Veto sai ensimmäisen SM-mitalinsa, vaikka tilastoissa joukkueen nimiin merkitään myös suojeluskunnan kuusi vuotta aikaisemmin saama pronssi.[15]

Veto kotiottelussaan vuonna 2010.

Kaudella 1947 Vedon miesten joukkue putosi pääsarjasta, nousi jälleen yhdeksi kaudeksi 1949, jonka jälkeen putosi taas, kunnes vakiinnutti lopulta paikkansa 1952.[16] Vuonna 1960 Vimpelin Veto voitti ensimmäisen kerran miesten mestaruuden. Mestaruus ratkesi Saarikentällä viimeisellä kierroksella.[17] Vuosina 1958–1968 Veto sai miesten SM-mitalin joka vuosi.[18]

1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä.[19] Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mutta osoittautui, että monissa otteluissa se ei riittänyt.[1]

Vuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta.[1] Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille[20].

Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä, mutta pääsi karsintasarjaan viiden seuraavan vuoden aikana neljästi. Viimeisellä kerralla joukkue onnistui nousemaan jälleen pääsarjaan[21]. Kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on siis nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita, ja Saarikentän katsojamäärät ovat olleet lievässä nousussa.[16] Vuonna 1980 Saarikentällä pelattiin miesten Suomen Cupin loppuottelu. Siinä ViVe voitti Oulun Lipon vuonna 1980 luvuin 11–1.[22]

Joen ympäröimä kenttä.

Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin myös naisten Superpesistä, kun Lapuan Virkiä pelasi kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä[23]. Veto on pelannut naisten Superpesistä Saarikentällä kausilla 1998–2002[24]. Naisten mestaruutta Saarikentällä on juhlittu kuitenkin jo ennen mestaruussarjan perustamista, vuonna 1947, kun Vedon naiset voittivat Suomen mestaruuden. Seuraavan mestaruuden he saivat heti seuraavana vuonna.[25]

Marraskuussa 2008 Saarikentälle pystytettiin talvikäyttöä ja luistelua varten 24 valaisinta, jotka lahjoitti liikemies Kari Rannila. Niitä on myös tarkoitus käyttää syksyisin yleisötilaisuuksissa ja konserteissa. Valaistus on toteutettu nykyaikaisella led-tekniikalla, ja jokaisessa valaisimessa on viisi lediä. Valaistus suunniteltiin asennus- ja käyttökustannuksiltaan edulliseksi ja toimivaksi. Sen on myös tarkoitus olla pitkäikäinen ja luoda tunnelmaa. Energiankulutus yhtä valaisinta kohden on 70 wattia. Valaistuksen suunnitteli ja toimitti Arrant-Light Oy.[9] Myös kentän katsomorakenteisiin asennettiin valaistus[26]. Vuonna 2009 Saarikentällä pelattiin ensimmäistä kertaa aikuisten mitaliottelu, kun Veto ja Pattijoen Urheilijat pelasivat SM-pronssista[27]. Vuonna 2010 Saarikentälle johtavan sillan turvallisuutta parannettiin uusimalla sen kaidetta ja kantta. Samalla myyntipisteiden saavutettavuutta parannettiin.[28]

Vuoden 2010 miesten ensimmäisen välieräottelun jälkeen nousi pieni kohu, kun Vimpelin kunnan henkilökunta oli peittänyt Saarikentän etuosan pomppualueen pressulla ennen ottelun alkua[29][30]. Samalla kaudella kentällä ratkaistiin pesäpallon miesten Suomen mestaruus, kun Vimpelin Veto voitti 12. syyskuuta neljännessä loppuottelussa Kouvolan Pallonlyöjät.[31]

Toukokuussa 2018 stadionin äänentoistojärjestelmä uusittiin. [32] Joulukuussa 2019 Saarikentän pääportin silta poistettiin ja korvattiin rumpuputkisillalla. [33]

Kaudella 2022 Saarikentällä televisioidussa ottelussa Hyvinkään Tahkon Teemu Nurmion syöksy jokeen kakkospuolella sai kansainvälistä näkyvyyttä videon tilanteesta levitessä sosiaalisessa mediassa. [34] Samalla kaudella nähtiin myös toinen vaaratilanne kun välieräottelussa Joensuun Mailan Justus Niemeläinen kaatui kuperkeikan kautta kakkospuolen jokeen tavoitellessaan palloa. Vaaratilanteiden jälkeen Vimpelin kunta aloitti joen penkan kunnostamistyöt tasoittaakseen joen penkkaa ja poistaakseen vaarallisia kiviä. [35][36]

Saarikentän imagoon kuului pitkään soittaa ottelutapahtumissa musiikkia vain ennen ottelua ja taukojen aikana. Kaudella 2023 Saarikentällä alettiin aktiivisesti soittamaan musiikkia myös kotijoukkueen kotiutus- ja kentällemenotilanteissa. Musiikin soittaminen herätti keskustelua Vimpelin Vedon kannattajien keskuudessa. [37]

Itä-Länsi Saarikentällä 1990

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historian 56. miesten Itä–Länsi-ottelu pelattiin Vimpelissä 22. heinäkuuta 1990, ja sitä ennen Saarikentällä tehtiin suuria uudistustöitä. Katsomo rakennettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa, ja 1 300 istumapaikkaa katettiin. Kattamattomaan osaan tuli istumapaikat 1 290 hengelle, joten paikkojen kokonaismäärä kasvoi 2 590 paikkaan.[2] Samalla kenttää kunnostettiin muutenkin. Kunnostuksen hinta oli 2,8 miljoonaa markkaa, ja talkootyötunteja kertyi tuhansia. Vimpelin Vedon osuus remontista oli 600 000 markkaa, työvoimapiiriltä saatiin 500 000 markkaa ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat ja Vedon maksuosuus kasvoi 300 000 markalla. Myös Eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.[38]

Eniten pelaajia Itä–Länteen sai Sotkamon Jymy, jolla oli mukana kaikkiaan kuusi edustajaa. Ottelun tuomaroi Juha Haikola. Ottelu oli kotijoukkueen juhlaa, sillä Länsi pystyi kääntämään Idän 0–4 johdon voitokseen 8–5 ja sai näin ensimmäisen voittonsa seitsemään vuoteen.[39] Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi, joka valittiin lopulta myös ottelun parhaaksi pelaajaksi[40].[41] Itä-Länsi-ottelua oli seuraamassa kaikkiaan 5 572 katsojaa, mikä on Saarikentän yleisöennätys.[42]

Kentän erityispiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vimpeliläistä pesäpalloyleisöä on pidetty jopa fanaattisena ja parhaanalähde tarkemmin? koko maassa. Yleisö tunnetaan äänekkyydestään. Vedolla on yleisön kannustuksen ansiosta huomattava kotikenttäetu: esimerkiksi vierasjoukkueen lyöntivuoron aikana metelillä vaikeutetaan vastustajan peliä.[43] Katsomo on lähellä kenttää, joten katsojat saavat elävän yhteyden pelaajiin ja tuomareihin ja tuntevat voivansa vaikuttaa enemmän peliin. Kentän äänekkäin katsomonosa on kakkospuolella.[44]. Kentän tunnelma kiehtoo myös pelaajia, mistä on Vedolle etua pelaajasopimuksista neuvoteltaessa.[45] Saarikenttää pidetään yhtenä Suomen kauneimmista pesäpallostadioneista[46].

Kolmospuolelta pallo voi lentää jokeen.

Vesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä virtaava joki on yksi Saarikentän erityispiirteitä. Kenttä on kuuluisa siitä, että läpilyönnit menevät usein nykyisinkin veteen ja pelaajat syöksyvät sinne pallon perässä. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa varmasti vähintään yhden juoksun. Tavallisesti tilanteet ovat hyvää viihdettä, mutta joskus niissä on sattunut loukkaantumisiakin. Tärkeä osa kentän historiaa on vielä nykyäänkin käytetty pitkävartinen pallohaavi, jolla pallon voi yrittää siepata. Haaviin on joskus tarttunut pallon sijasta puolikiloinen hauki.[3][2] Varsinkin keväisin voi jokisuulta löytyä kymmenittäin jokeen pudonneita palloja, mutta keskikesällä vesi virtaa hitaammin ja pallot ehditään napata vedestä haaveilla ja kahlaamalla.[1]

Tulvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Saarikenttä kärsi vesistön läheisyydestä, sillä vesi tulvi kentälle joka kevät. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan vuonna 1956, jolloin Urheilukenttien Rakentajat Oy nosti kentän pintaa kaikkiaan 60 senttimetriä. Korjauksen kustansi pääosin Vimpelin kunta, mutta osin se maksettiin veikkausvoittoavustuksella. Samalla kentän käyttömahdollisuuksia laajennettiin lisäämällä sinne juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Kentän nostaminenkaan ei pelastanut sitä kokonaan tulvilta. 1970-luvun alussa jouduttiinkin miettimään uusia keinoja kentän suojaamiseksi ja Saarikentän ympärille rakennettiin lähes metrin korkuiset penkereet. Samalla saarelle vievä silta sekä katsomo- ja pukutilat uusittiin.[1] Kuitenkin veden tulvimista kentälle joudutaan edelleen joskus torjumaan esimerkiksi purkamalla jääpatoja kaivinkoneilla[47].

Yleisömäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarikentän runkosarjan vuosittaiset katsojakeskiarvot miesten pääsarjassa[48][16][49][50][51][52]
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1930 – – – – – – – – 1013* –
1940 613 – – – – 583 883 725** – 640*
1950 – – 700 835 828 759 688 737 780 886
1960 1337 1347 1230 1019 936 1369 1401 1326 1843 1593
1970 1127 1239 – – 1484 1721 1788 1680 1484 1315
1980 – 1290 – 1301 1306 – – 1605 1400 –
1990 1626 2104 2038 1553 877 1092 1003 747 – –
2000 – – – – 1221 1239 1659 1811 1975 2495
2010 2334 2271 2035 2107 1935 2047 1768 1452 1710 1734
2020 949*** 1532
* Yhden ottelun yleisömäärä puuttuu ** Kahden ottelun yleisömäärä puuttuu *** Korona-rajoitus (950)

Vuonna 1975 Saarikentän katsojamäärän keskiarvo 1 721 oli sarjan viidenneksi paras[53], ja seuraavalla kaudella keskiarvo nousi 1 788:aan[54]. Sen jälkeen katsojamäärä laski, ja samalle tasolle päästiin vasta vuonna 1991. Esimerkiksi vuoden 1984 lukema 1 306 oli koko sarjan heikoin[55]. SM-sarjan paluu Saarikentälle näkyi pienenä nousuna vuonna 1987, kun yleisökeskiarvo runkosarjassa oli 1 605[56]. Loppusarja ja putoamissarjat tulivat pesäpallon pääsarjaan vuonna 1979. Putoamissarjassa keskiarvot jäivät toistuvasti alle tuhannen, ja vuonna 1983 luku oli alimmillaan 548[57].

1990-luvulle tultaessa katsojakeskiarvot olivat hyviä, ja vuonna 1992 runkosarjan katsojakeskiarvo Saarikentällä oli 2 038[58]. Sen jälkeen seurasi kuitenkin lasku, ja alimmillaan yleisökeskiarvo oli vuonna 1997, ainoastaan 747[59]. Yhtä huono katsojakeskiarvo oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla[48]. 2000-luvulla Saarikentällä on ollut yleisöä kohtalaisesti, ja yleisömäärät ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2004 lähtien. Saarikentän vuoden 2008 runkosarjan katsojakeskiarvo oli Superpesiksen toiseksi paras ja seuraavana vuonna koko sarjan paras[60][61]. Nykyisin otteluja on seuraamassa yli kaksi tuhatta katsojaa, mikä on yli kaksi kolmasosaa Vimpelin väkiluvusta.

Yleisöennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarikentän yleisöennätys tehtiin 22. heinäkuuta vuonna 1990, jolloin Itä–Länsi-ottelua oli tullut seuraamaan kaikkiaan 5 572 katsojaa[42]. Seurajoukkueiden välisen ottelun yleisöennätys, 5216 maksanutta katsojaa, on syntynyt 5.9.2010, kun Vimpelin Veto kohtasi toisessa finaaliottelussa Kouvolan Pallonlyöjät.[62] Edellinen yleisöennätys oli syntynyt 17. heinäkuuta 1991, kun Vimpelin Veto sai runkosarjassa vastaansa Alajärven Ankkurit ja tähän Etelä-Pohjanmaan paikallisotteluun tuli yhteensä 4 724 katsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 4–3.[63] Muutenkin vuonna 1991 Saarikentällä kävi paljon yleisöä, ja katsojakeskiarvo runkosarjassa oli historian paras. Se olikin pitkään ennätys, mutta ViVe:n vuoden 2009 menestys tuotti uusiksi ennätysluvuiksi lukeman 2 495[1]. Myös Saarikentän historian paras yleisökeskiarvo pudotuspeleissä syntyi vuonna 2009. Tuolloin pudotuspelejä seurasi keskimäärin 2 947 katsojaa.[64]

Veto on pelannut Saarikentällä naisten pääsarjapelejä viitenä vuonna. Paras kausi katsojamäärillä mitattuna oli vuosi 1998, jolloin Vedon katsojakeskiarvo oli 693 katsojaa. Tuon kauden jälkeen yli 600 katsojan määrään ei ole päästy kuin kahdessa naisten ottelussa. Yksittäisen ottelun ennätyskin tuli Vedon ensimmäisellä Superpesiskaudella 1998. Tuolloin 23. toukokuuta Oulun Lipon vierailua oli seuraamassa 1 498 katsojaa.[65]

Kenttä talvikäytössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarikenttä talvikäytössä vuonna 1963.

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää on käytetty vuosien mittaan myös muissa Vimpelin Vedon lajeissa. Kentällä oli 1950-, 1960- ja 1970-luvulla talvisin luistelurata ja yleisöluisteluissa kuuluttajakopista kantautui musiikki. Parhaimmillaan kentällä kilpailtiin 1960-luvulla pikaluistelun piirinmestaruustasolla, ja luistelijoita kävi Saksasta asti. Vimpelin Vedon joukkue pelasi aikoinaan Saarikentällä myös jääpalloa maakuntasarjassa. Myöhemmin jääpallon pelaaminen hiipui, mutta Saarikentälle pystytettiin jääkiekkokaukalo ja Veto pelasi siellä maakuntasarjan ottelut.[1] Viimeisen kerran kentällä oli kaukalo 1970-luvulla, mutta sitten joki tulvi kentälle eikä kenttää enää jäädytetty vuosikymmeniin. Vuodesta 2008 kenttä on taas jäädytetty, mutta kaukaloa sinne ei kuitenkaan ole tullut. Kentän jäädyttämisestä vastaa Vimpelin kunta. Vielä kymmenen vuotta aiemmin ajateltiin, että kenttää ei voisi jäädyttää tekonurmen vuoksi.[9]

Kenttä muissa tarkoituksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallon lisäksi Saarikenttää käytetään myös muissa ulkoilu- ja urheilutapahtumissa. Kenttä on esimerkiksi vuosittaisen Windal-maratonin lähtö- ja maalipaikka[66]. Lisäksi kentällä harrastetaan edelleen jonkin verran yleisurheilua, ja siellä on pituushypyn suorituspaikka[67]. Saarikentällä on myös järjestetty konsertteja. Elokuussa 1991 kentällä järjestettiin Lappajärven musiikkipäivien televisioitu Matti Salmisen oopperakonsertti. [68] Heinäkuussa 1992 Saarikentällä oli valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjuhla. [69] Kesällä 2000 Saarikentälle rakennettiin suuri lava Leidit lavalla -kiertuetta varten. [70] Tuolloin kentällä esiintyivät Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. [71] Vuonna 2008 Saarikentällä esiintyneitä artisteja ovat Samuli Edelmann ja Juha Tapio. [72] Heinäkuussa 2009 kentällä oli 1 500 henkilöä Jari Sillanpään ja Katri Helenan konsertissa. [73] Kesällä 2010 Kari Tapion konsertin vuoksi katsomokapasiteettia nostettiin 400 irtotuolilla.[74] Myös Sinfoniaorkesteri Vivo on esiintynyt Saarikentällä.[2][75] Toukokuussa 2016 Saarikentällä järjestettiin Vimpelin kunnan 150-vuotisjuhla. [76] Heinäkuussa 2022 Saarikentällä järjestettiin pesäpallofestivaalien yhteydessä Hevisauruksen konsertti. [77]

Kentällä on aiemmin pelattu vuosittain pesäpallon hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtasivat Weikkolan Wapaa Waltio ja Suurpohjanmaa. Ottelussa oli mukana julkisuuden henkilöitä, pääosin poliitikkoja, yrityselämän vaikuttajia ja toimittajia[78]. Vuonna 2009 ottelu pelattiin 15. ja toistaiseksi viimeisen kerran.[79]

Saarikentän merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarikenttä on koko Vimpelin ja Vimpelin Vedon symboli[2], ja Vedon historiikkikin on nimeltään Räiskyen rajaan Saarikentällä[80]. Kenttä on myös yksi Vimpelin tärkeimmistä nähtävyyksistä, sillä kunnan käyntikohteet liittyvät tiiviisti pesäpalloon[81]. Saarikenttä on varsin tärkeä myös Vimpelin matkailuelinkeinolle. Siellä pelattavat Vedon ottelut tuovat Vimpeliin paljon ulkopaikkakuntalaisia laajalta alueelta, jopa yli sadan kilometrin päästä[45]. Saarikentän ottelut ovat Vimpeliin eniten kunnan ulkopuolisia kävijöitä tuovia tapahtumia. Myös Vimpelin kunta pitää Saarikenttää tärkeänä matkailun kannalta ja kunnostaa kenttää ja sen ympäristöä.[82]

Saarikenttä televisiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi TV-aika
2006 5 min 56 s [83]
2007 9 t 27 min 31 s [84]
2008 3 t 21 min 47 s [85]
2009 2 t 34 min 38 s [86]
2010 17 t 49 min 51 s [87]

Saarikenttä on ollut esillä televisiossa vuosikausia, eniten Vimpelin Vedon Superpesiskausilla. Vuonna 2006 se sai näkyvyyttä ainoastaan 5 minuuttia ja 56 sekuntia[83], mutta seuraavalla kaudella aika oli jo yli 9 tuntia[84]. Ero johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 televisio-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentiltä. Saarikentältä lähetettiin suorana 24. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon Jymyn välinen ottelu[88]. Myös kaudella 2008 Saarikentällä televisioitiin yksi ottelu. Se pelattiin 12. kesäkuuta, ja joukkueet olivat samat kuin edelliskaudella.[89] Vuonna 2008 myös Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin kolmen jakson verran Saarikentällä[90]. Saarikentän saama kokonaisaika vuonna 2008 televisiossa ilman Urheilukanavan uusintalähetyksiä oli vajaat kolme ja puoli tuntia[85]. Myös kaudella 2009 Saarikentältä televisioitiin 14. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[91]. Kauden 2010 avausottelu Vedon ja Sotkamon Jymyn välillä televisioitiin 13. toukokuuta uudella Nelonen Sport-kanavalla[92]. Lisäksi Vedon ja Sotkamon välinen kolmas välieräottelu televisioitiin 28. elokuuta Nelonen Sport Prolla, joka esitti myös vuoden 2010 Vimpelin ja Kouvolan Pallonlyöjien väliset finaaliottelut Saarikentältä[93].

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarikenttä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetlähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Saarikentän synty Vimpelin Veto. Arkistoitu 1.6.2009. Viitattu 29.8.2008.
  2. ↑ a b c d e f Saarikenttä Vimpelin kunta. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 29.8.2008.
  3. ↑ a b Tappava joki Pesäpallon 75-vuotisjuhlanäyttely. Viitattu 1.9.2008.
  4. ↑ Kenttäkuulutus ottelusta Vimpeli–Sotkamo 22.8.2010
  5. ↑ Saarikentälle verkot katsojien suojaksi loppupeleihin Ilkka. Viitattu 10.8.2009.
  6. ↑ Yleisöennätys vaarassa Saarikentällä Ilkka. Viitattu 2.9.2010.
  7. ↑ Vimpelin Saarikentällä parannetaan yleisön turvallisuutta Yle Pohjanmaa. Arkistoitu 2.8.2015. Viitattu 9.9.2010.
  8. ↑ Harjoituspaikat Peda.net. Arkistoitu 27.3.2007. Viitattu 9.11.2008.
  9. ↑ a b c Vimpelin Saarikentän valoissa luistellaan pian rusetteja Ilkka. Viitattu 25.11.2008.
  10. ↑ Stadiums in Finland World Stadiums. Arkistoitu 9.10.2011. Viitattu 29.8.2008.
  11. ↑ 1938: Saarikentän tarina saa alkunsa Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 5.7.2016. Viitattu 6.9.2008.
  12. ↑ Tulokset 1938 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 8.11.2008.
  13. ↑ Tulokset 1940 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 29.8.2008.
  14. ↑ Tulokset 1945 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  15. ↑ Tulokset 1946 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  16. ↑ a b c Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 19.10.2008. Viitattu 1.9.2008.
  17. ↑ Tulokset 1960 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  18. ↑ Miesten mitalijoukkueet 1922–2016 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 5.12.2016. Viitattu 11.3.2017.
  19. ↑ Laitinen, Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 317. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  20. ↑ Tulokset 1994 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 1.9.2008.
  21. ↑ Tulokset 2003 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  22. ↑ Laitinen, Erkki: Pesäpallo – kansallispeli 60 vuotta, s. 422. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  23. ↑ Otteluraportti Lapua–Jyväskylä Lapuan Virkiä. Viitattu 1.9.2008.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Tulospalvelu Pesäpalloliitto. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 13.8.2009.
  25. ↑ Suomen mestarit Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 19.1.2018.
  26. ↑ Saarikentän pesäpallostadionin valaistus Arrant-Light Oy. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 5.4.2010.
  27. ↑ Tulokset 2009 Pesäpalloliitto. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 2.4.2010.
  28. ↑ Vimpelin Saarikentän siltaa kohennetaan Ilkka. Arkistoitu 11.3.2017. Viitattu 10.7.2010.
  29. ↑ Vimpelin Vedolle 2000 euron sakot 25.8.2010. Yle Urheilu. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 1.9.2010.
  30. ↑ Pesiskentän ylle levitetystä pressusta Vimpelille 2 000 euron sakot MTV3. Arkistoitu 28.8.2010. Viitattu 1.9.2010.
  31. ↑ Vimpeli on Suomen mestari – ”Poika” palasi Etelä-Pohjanmaalle 21 vuoden tauon jälkeen 12.9.2010. Pesäpalloliitto. Arkistoitu 5.7.2016. Viitattu 3.3.2012.
  32. ↑ Bright uudisti Vimpelin Saarikentän äänentoiston vimpelinveto.fi. 17.5.2018. Arkistoitu 25.5.2018.
  33. ↑ Joen rumpuputki pisti vihaksi. Ilkka, 5.1.2020, nro 4, s. A7.
  34. ↑ Hurja video Suomen urheilukentiltä leviää maailmalla – jaetaan jo miljoonien seuraajien mediajättien tileillä mtvuutiset.fi. 13.7.2022. Viitattu 30.8.2022.
  35. ↑ Pelaajan vaaralliset voltit saivat Vimpelin kuntaan vipinää – "On aloitettu jo" mtvuutiset.fi. 30.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  36. ↑ Vimpelin Saarikentän turvallisuus paranee jo seuraavaan peliin mennessä – kenttää ympäröivän Savonjoen kunnostus alkoi tänä aamuna yle.fi. 30.8.2022. Arkistoitu 30.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
  37. ↑ Musiikista syntyi kiista pesäpallon pyhätössä – Nyt kantaa ottavat Vimpelin Vedon taustavoimat ilkkapohjalainen.fi. 27.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
  38. ↑ Raha-asia-aloite 1200 Eduskunta. Viitattu 25.12.2023.
  39. ↑ Itä-Länsi Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 1.9.2008.
  40. ↑ SMJ Tilastotietoa Seinäjoen Maila-Jussit. Viitattu 8.11.2008.
  41. ↑ Idän pesisvaltaa 1990-luvulla – Otteluvälähdyksiä 1990 YLE. Viitattu 1.9.2008.
  42. ↑ a b Itä–Länsi 1990 Matti Rasilainen. Viitattu 26.2.2010.
  43. ↑ Tokkari, Antti: Tokkarin yleisövertailu. Urheilulehti, 31.8.2008, s. 88.
  44. ↑ Saarikentällä kannustetaan mitalin kiilto silmissä. Ilkka, 8.10.2009, s. 3.
  45. ↑ a b Pesiskatsomoihin virtaa entistä enemmän yleisöä YLE. Arkistoitu 15.9.2008. Viitattu 1.9.2008.
  46. ↑ Brändi syntyy teoista 10.4.2008. Savon Sanomat. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 25.7.2010.
  47. ↑ Kaivinkoneet purkivat Vimpelissä jääpatoja koko viikonvaihteen ajan Ilkka. Viitattu 4..2010.
  48. ↑ a b SM-sarjan tilastot (XLS) Matti Rasilainen. Arkistoitu 7.9.2016. Viitattu 9.10.2009.
  49. ↑ http://www.pesis.fi/@Bin/1379445/msu2011.txt (Arkistoitu – Internet Archive) Yleisökeskiarvo 2011
  50. ↑ http://www.pesis.fi/@Bin/4324057/msu2012.txt (Arkistoitu – Internet Archive) Yleisökeskiarvo 2012
  51. ↑ http://www.pesis.fi/@Bin/7681446/msu2013.txt (Arkistoitu – Internet Archive) Yleisökeskiarvo 2013
  52. ↑ Vimpelin Vedolla paras yleisökeskiarvo runkosarjassa vimpelinveto.fi. 17.8.2014. Arkistoitu 28.12.2014.
  53. ↑ Tulokset 1975 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  54. ↑ Tulokset 1976 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 1.9.2008.
  55. ↑ Tulokset 1984 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 10.8.2009.
  56. ↑ Tulokset 1987 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 8.11.2008.
  57. ↑ Tulokset 1983 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 8.11.2008.
  58. ↑ Tulokset 1992 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 8.11.2008.
  59. ↑ Tulokset 1997 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 2.9.2008.
  60. ↑ Tulokset 2008 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2015. Viitattu 2.9.2008.
  61. ↑ Upea kasvu Superpesiksen katsojaluvuissa Superpesis. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 10.8.2009.
  62. ↑ Parasta pesäpalloa ennätysyleisön edessä Vimpelissä JP News. Arkistoitu 2.8.2015. Viitattu 3.3.2012.
  63. ↑ Vimpelin Veto Superpesis. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 1.9.2008.
  64. ↑ 2009 - Miesten superpesis - Ylemmät pudotuspelit ja ls Pesistulokset.fi. Viitattu 20.1.2018.
  65. ↑ Naisten SM-sarjan tilastot (XLS) Matti Rasilainen. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 10.7.2010.
  66. ↑ Vimpelin Windal-Maraton (DOC) trinity.siteadmin.fi. Viitattu 1.9.2008.
  67. ↑ Liikuntaryhmät Terve Etelä-Pohjanmaa. Arkistoitu 8.10.2015. Viitattu 1.9.2008.
  68. ↑ Ainutlaatuinen tilaisuus Saarikentällä. Järviseudun Sanomat, 8.8.1991, nro 32, s. 7.
  69. ↑ Kotiseutupäivien päätösjuhla Vimpelin Saarikentällä. Järviseudun Sanomat, 16.7.1992, nro 29, s. 6. Lappajärvi: Järviseutu-Seura r.y..
  70. ↑ Lavan rakentaminen iso urakka. Järviseudun Sanomat, 9.8.2000, nro 32, s. 1. Järviseutu-seura.
  71. ↑ Naisenergia hehkui ja hehkutti Saarikentällä. Järviseudun Sanomat, 9.8.2000, nro 32, s. 1. Järviseutu-seura.
  72. ↑ Konsertti veti väkeä. Järviseudun Sanomat, 6.8.2008, nro 32, s. 4. Järviseutu-seura.
  73. ↑ Huippuartistit viihdyttivät Saarikentällä. Järviseudun Sanomat, 22.7.2009, nro 30, s. 8. Järviseutu-Seura ry.
  74. ↑ Saarikentälle odotetaan 2000 kuulijaa Ilkka. Viitattu 10.7.2010.
  75. ↑ Iltakellot johdattelivat konserttiin: VIVO, kapellimestari Franck ja tenori Heikki Siukola säväyttivät. Järviseudun Sanomat, 14.8.1997, nro 33, s. 3. Järviseutu-seura.
  76. ↑ Vimpeli uskoo tulevaisuuteen synkistä pilvistä huolimatta. Järviseudun Sanomat, 18.5.2016, nro 20, s. 3. Lappajärvi: Järviseudun Mediatalo Oy.
  77. ↑ Hevisaurus-huumaa Saarikentällä torstai-lehti.fi. 10.7.2022. Alajärvi: Järvi-Pohjanmaan Viestintä Oy. Viitattu 19.7.2022.
  78. ↑ Saarikentällä palkitaan illalla seksikkäin peliasu Ilkka. Viitattu 6.8.2009.
  79. ↑ Saarikentän julkkispesis tuli tiensä päähän Ilkka. Viitattu 19.8.2009.
  80. ↑ Räiskyen rajaan Saarikentällä Ilkka. Viitattu 4.4.2010.
  81. ↑ Nähtävää ja koettavaa Vimpelin kunta. Arkistoitu 17.8.2015. Viitattu 2.3.2010.
  82. ↑ Ajankohtaista Vimpelin kunnassa Vimpelin kunta. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 2.4.2010.
  83. ↑ a b TV 2006 areenoittain (PDF) Superpesis. Arkistoitu 29.4.2016. Viitattu 6.9.2008.
  84. ↑ a b TV 2007 areenoittain (PDF) Superpesis. Arkistoitu 29.4.2016. Viitattu 6.9.2008.
  85. ↑ a b [www.pesis.fi/@Bin/2456531/Superpesis_0908_.ppt Superpesis Mediaseuranta 2008] (PPT) Superpesis. Viitattu 6.9.2009.
  86. ↑ [www.pesis.fi/@Bin/2456519/Median__kyvyys_2009_tv_ja_printti.ppt Superpesis Mediaseuranta 2009] (PPT) Superpesis. Viitattu 25.7.2010.
  87. ↑ Superpesis Mediaseuranta 2010 (PPT) Superpesis. Viitattu 8.11.2011.[vanhentunut linkki]
  88. ↑ Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 6.9.2008.
  89. ↑ Superpesistä mediassa ja katukuvassa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.[vanhentunut linkki]
  90. ↑ TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 5.7.2016. Viitattu 6.9.2008.
  91. ↑ TV-pelit Urheilukanavalla Superpesis. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 25.7.2010.
  92. ↑ Nelonen Sport avaa Superpesiskesän Saarikentältä huippuottelulla Vimpeli-Sotkamo Vimpelin Veto. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 26.2.2010.
  93. ↑ TV-katsojia hemmotellaan viikonloppuna Superpesis. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 1.9.2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarikenttä&oldid=22616357”