Sofja Kovalevskaja

Sofja Kovalevskaja
Sofja Kovalevskaja vuosien 1880 ja 1885 aikana.
Henkilötiedot
Syntynyt	15. tammikuuta 1850 Moskova, Venäjän keisarikunta
Kuollut	10. helmikuuta 1891 (41 vuotta) Tukholma, Ruotsi
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Karl Weierstrass
Tutkimusalue	matematiikka, matemaattinen fysiikka
Tunnetut työt	Cauchyn–Kovalevskajan lauseen todistus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Sofja (Sofia, Sonja) Vasiljevna Kovalevskaja (ven. Софья Васильевна Ковалевская, o.s. Korvin-Krukoskaja; 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1850 Moskova, Venäjän keisarikunta – 10. helmikuuta 1891 Tukholma, Ruotsi) oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen nainen matemaatikkona ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. Joissakin yhteyksissä hänestä käytetään nimeä Sonja (Соня) ja sukunimi esiintyy maskuliinisessa muodossa Kovalevski.

Päästäkseen ulkomaille opiskelemaan Kovalevskaja solmi 1869 sovinnaisavioliiton Vladimir Kovalevskin kanssa, ja samana vuonna he lähtivät yhdessä Saksaan harjoittamaan opintoja. Kovalevskaja kuunteli Heidelbergin yliopistossa Leo Königsbergerin, Hermann von Helmholtzin ja Gustav Kirchhoffin matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja ja 1871–1874 Berliinissä sen ajan suurimman matemaatikon Karl Weierstrassin luentoja. Kirjoitettuaan väitöskirjan Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen Kovalevskaja 1874 sai saksalaisen filosofian tohtorin arvon Göttingenin yliopistosta.

Kovalevskaja palasi kotimaahan ja asettui asumaan Moskovaan, missä hänen miehensä oli saanut professorin viran. Kun tämä 1883 teki itsemurhan, Kovalevskaja muutti professori Gösta Mittag-Lefflerin kutsusta luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan, ja jo samana vuonna 1884 hänet vakinaistettiin siellä korkeamman matemaattisen analyysin professoriksi. Kovalevskajan tärkein tieteellinen julkaisu on Mémoire sur un cas particulier du problème de la rotation d’un corps pesant autour d’un point fixe, où l’integration s’effectue à l'aide de fonctions ultra-elliptiques du temps (Mémoires des savants étrangersissä, 1890 ja Acta mathematicassa, Ranskan tiedeakatemia 1889, lyhennettynä). Tätä julkaisua pidettiin niin ansiokkaana ja tärkeänä, että Kovalevskaja sai siitä Bordinin palkinnon (Prix Bordin) kaksinkertaisena.

Kovalevskaja on tunnettu myös kaunokirjailijana. Hän esimerkiksi kertoi nuoruutensa muistelmia Venäjältä novelleissa Systrarna Rajevsky ja Vera Vorontzoff. Kovalevskaja kuoli Tukholmassa 1891, juuri kun hän oli saavuttanut maineensa huipun.

Lapsuus

Sofja Kovalevskaja syntyi Moskovassa 1850. Hän oli tykistöupseeri Vasili ja Jelisaveta Korvin-Krukovskin lapsista toinen. Lapsia oli yhteensä kolme.

Kovalevskajan äiti oli geodeetikko Friedrich Theodor Schubertin (1789–1865) tytär ja astronomi Friedrich Theodor von Schubertin (1758–1825) lapsenlapsi. Molemmat Schubertit olivat akateemikkoja.

Ensi kerran Sofja tutustui matematiikkaan, kun perhe muutti uuteen asuntoon ja lastenhuoneen seinä oli tilapäisesti tapetoitu vanhoilla matematiikan luennoilla, jotka olivat peräisin isän nuoruudesta. Sofjaa tapetit kiinnostivat erityisesti, vaikkei hän niistä mitään ymmärtänyt.

Perheen lapsilla oli yksityisopettajat, ja Sofja pärjäsi hyvin kaikissa aineissa. Setä Pietari Korvin-Krukovski sai Sofjan kiinnostumaan matematiikasta. Hän kertoi Sofjalle ”asymptooteista, jotka eivät koskaan saavuta päämääräänsä, ja monista muista asioista, joita en tietenkään silloin ymmärtänyt mutta jotka vaikuttivat mielikuvitukseeni ja loivat mielikuvan matematiikasta ylellisenä ja mysteerisenä tieteenä, joka avautuu vain valituille”, Sofja muisteli.

Ensin isä ei hyväksynyt tyttärensä kiinnostusta. Hän ei halunnut, että hänen tyttärestään tulee suvun musta lammas, sillä tiede ei sopinut naisille.

Opinnot

Walter Runeberg: Sofja Kovalevskajan rintakuva, Runebergin kotimuseo.

Perheen naapuristossa asunut fyysikko Tyrtov sai ylipuhuttua Sofjan isän palkkaamaan Sofjalle henkilökohtaisen matematiikanopettajan. Joidenkin lähteiden mukaan hän vertasi Sofjaa Blaise Pascaliin, ja tämä teki isään suuren vaikutuksen.

Venäjällä nainen ei siihen aikaan voinut suorittaa yliopistotutkintoa, joten Sofjan oli lähdettävä Keski-Eurooppaan. Hän solmi paleontologin ja darwinismin kannattajan Vladimir Onufrijevitš Kovalevskin (1842–1883) kanssa sovinnaisavioliiton vuonna 1868, ja he lähtivät yhdessä Sofjan siskon Anytan kanssa Heidelbergiin, jossa Sofja saattoi opiskella matematiikkaa Heidelbergin yliopistossa.

Kahden vuoden päästä, vuonna 1870, hän siirtyi opiskelemaan Berliinin. Karl Weierstrass antoi Sofjalle yksityistunteja, sillä naiset eivät saaneet osallistua julkisille luennoille.

Vuonna 1874 Kovalevskaja sai opiskelunsa päätökseen ja Göttingenin yliopisto antoi hänelle matematiikan tohtorin tutkinnosta arvosanaksi summa cum laude. Hänestä tuli samalla ensimmäinen matematiikan tohtorin tutkinnon suorittanut nainen Euroopassa. Kovalevskaja todisti yleisen tapauksen lauseesta, joka nykyään tunnetaan Cauchyn–Kovalevskajan lauseena. Se on olemassaolo- ja yksikäsitteisyystulos, joka liittyy osittaisdifferentiaaliyhtälöiden reuna-arvo-ongelmien ratkaisuihin.

Tämän jälkeen perhe muutti Pietariin ja Kovalevskaja yritti saada töitä. Siitä ei tullut mitään. Tarina kertoo, että eräs yliopiston virkailija sanoi Sofjalle: ”Tähän asti miehet ovat pärjänneet työtehtävissään varsin hyvin, emmekä mitään uudistuksia kaipaa”, johon Sofja vastasi: ”Kun Pythagoras todisti lauseensa, hän uhrasi 100 härkää, sen jälkeen karja on pelännyt uudistuksia.” (Karja on venäjäksi myös haukkumasana.)

Vuonna 1883 Kovalevskajan aviomies Vladimir Kovalevski teki itsemurhan menetettyään rahansa osakekeinottelussa. Ruotsalainen matemaatikko ja samoin entinen Weierstrassin oppilas Gösta Mittag-Leffler kutsui Kovalevskajan työskentelemään Ruotsiin. Kovalevskaja hyväksyi kutsun, muutti nimensä Sonjaksi ja muutti Ruotsiin samana vuonna. Silloin hän oli 33-vuotias. Sonya (Соня) on venäjänkielinen puhuttelumuoto nimestä Sofja (Софья).

Matematiikan lisäksi Kovalevskaja oli myös kiinnostunut kirjallisuudesta. Jo lapsena hän kirjoitti runoja, ja Ruotsissa asuessaan hän kirjoitti näytelmiä ja romaaneja.

Ensimmäinen naisprofessori

Vuonna 1889 Sonja Kovalevskaja nimitettiin Tukholman yliopiston matematiikan professorin virkaan. Näin hänestä tuli Euroopan ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Hänet hyväksyttiin Venäjän tiedeakatemian ensimmäiseksi naisjäseneksi Pafnuti Tšebyšovin aloitteesta. Tämä oli ensimmäinen Kovalevskajan saama tunnustus kotimaastaan. Myöhemmin Kovalevskajan kunniaksi julkaistiin jopa postimerkkejä. Saksalaisen Alexander von Humboldt -säätiön nuorille tutkijoille myöntämä huomattava palkinto on nimetty Sofja Kovalevskajan mukaan.

Sonja Kovalevskaja kuoli keuhkokuumeeseen 41-vuotiaana vuonna 1891. Hänet on haudattu Ruotsiin Tukholman lähistölle.

Kovalevskajan kuoltua ruotsalainen anatomi Gustaf Retzius käytti hänen aivojaan tutkimuksessa, jonka tarkoituksena oli löytää yhteys aivojen rakenteen ja poikkeuksellisen älyllisen lahjakkuuden välillä.

Lähteet

• Kovalevskaya, Sofia (1850–1891) scienceworld.wolfram.com (englanniksi)
• Cooke, R. S. V. Kovalevskaya's Mathematical Legacy: The Rotation of a Rigid Body. In Vita Mathematica: Historical Research and Integration with Teaching (Ed. R. Calinger). Washington, DC: Math. Assoc. Amer., pp. 177–190, 1997.
• Ensimmäisten kuuluisien naismatemaatikkojen henkilökuvia, Sofia Kovalevskaja. Solmu 1/2008 ^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sofja Kovalevskaja Wikimedia Commonsissa

• http://www.hrono.ru/biograf/kovaleska.html (venäjäksi)