Sosiaaliset järjestelmät
Sosiaaliset järjestelmät, sosiaaliset rakenteet tai yhteiskunnalliset rakenteet tarkoittavat sosiologiassa vakiintuneita tapoja, joissa ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Sosiaalisista rakenteista puhutaan usein rinnan sosiaalisen muutoksen kanssa. Sillä tarkoitetaan voimia, jotka muuttavat yhteiskunnan rakenteita. Vaikka sosiaalisilla rakenteilla normaalisti tarkoitetaan sosiaalisen elämän säännönmukaisuuksia, käsitettä käytetään usein virheellisesti puhuttaessa todellisuudessa muista asioista, kuten tavoista, perinteistä, rooleista tai normeista.[1]
Erik Allardt ja Yrjö Littunen erottavat toisistaan sosiaaliset järjestelmät ja sosiaaliset rakenteet. Heidän mukaansa sosiaalisia järjestelmiä syntyy, kun ihmiset käyttäytyvät muiden odotusten mukaisesti, jolloin syntyy ryhmiä, yhteisöjä ja yhteiskuntia.[2] Ihmisten väliset vuorotoiminnat ja odotukset ja näiden suhteet muodostavat sosiaalisen järjestelmän rakenteen. [3]
Käsitteen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakenteista alettiin sosiaalitieteissä puhua 1800-luvulla. Modernin yhteiskunnan rakenteiksi katsotaan yleensä ainakin oikeus, politiikka, talous ja kasvatus. Karl Marx kirjoitti yhteiskunnan taloudellisista rakenteista. Herbert Spencer kuvasi yhteiskuntaa eräänlaisena organismina, jonka osat ovat yhteydessä toisiinsa. Yleisellä tasolla yhteiskunnalliset rakenteet viittaavat sosiaalisen elämän sellaisiin piirteisiin, jotka ovat ajallisesti kestäviä, vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja vaikuttavat paitsi yhteiskuntaan kokonaisuutena myös yksittäisiin ihmisiin. Moderni käsitys sosiaalisista rakenteista on peräisin Émile Durkheimilta, jonka mukaan yhteiskunnan osat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, joka luo pysyvyyttä instituutioiden ja niiden jäsenten käyttäytymiseen.[1]
Suuntauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteiskuntateorian kannalta keskeisiä erilaisia teoreettisia näkökohtia edustavat muiden ohella
- Emile Durkheim (ajatus instituutioista ajattelun ja toiminnan kiteytyneinä muotoina).
- Talcott Parsons (rakennefunktionalismi)
- Anthony Giddens (toiminnan ja rakenteen dualismin voittamiseksi tehdyt synteesiyritykset)
- Niklas Luhmann (systeemiteorian, kybernetiikan ja informaatioteorian resurssien hyödyntäminen yhteiskuntateorian alalla)
- Rudolf Stichweh (järjestelmänäkökulmaa käyttävä yhteiskuntateoria)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Allardt, Erik & Littunen, Yrjö: Sosiologia. WSOY, 1964 (3. painos).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Form, William & Witerdink, Nico: social structure Encyclopaedia Britannica. 25.4.2023. Viitattu 25.5.2023.
- ↑ Allardt & Littunen 1964, s. 7
- ↑ Allardt & Littunen 1964, s. 74-75